Missä viipyy kaupungin anteeksipyyntö?

Nyt on kulunut jo yli puoli vuotta siitä, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi poikkeuksellisen ankaran langettavan ratkaisun Helsingin kaupungin hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja  asiakirjapyynnön käsittelyä koskevaan kanteluun. 

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin totesi 4.11.2021 antamassa päätöksessään, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa. Toiminta on ollut virheellisestä ja kantelijan oikeuksia on loukattu,

Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys voi olla hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisen oikeuden tai vapauden loukkaamisesta tai kansallisen lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä. Hyvitys voi olla aineeton toimenpide, kuten pahoittelu tai anteeksipyyntö, tai rahallinen korvaus

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kirjoitti päätöksessään Helsingin kaupungille antamien huomautusten ja selvityspyyntöjen lisäksi selväsanaisesti, että hänen näkemyksensä mukaan olisi asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista, että Helsingin kaupunki pyytää kantelijalta virhettä anteeksi.

Tässä prosessissa sähläsi eniten toimimalla lainvastaisesti, valehtelemalla valtuuksistaan ja kirjoittamalla asiasta moneen kertaan täyttä potaskaa omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole? 

Ylilääkäri Juha Ahosen esimies terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen on ollut alusta asti tietoinen kaupungin omahoitotarvikejakelun monista laittomuuksista, mutta on hyväksynyt allekirjoituksillaan kaikki Ahosen ylimmille lainvaalijoille antamat lausunnot ja meille kirjoittamat selitykset. Lukkarinen on myös itse aktiivisesti antanut laillisuutta valvoville viranomaisille lukuisia totuudenvastaisia lausuntoja ja lupauksia, joita ei ole toteuttanut. Minulle hän on valehdellut useasti päin naamaa ja ilmoittanut julkisuuslain vastaisesti, että kaupunki ei vastaa kirjeisiini. Hän on virkamiehenä syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä virkavastuun mukaisen alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?  

Terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen on toiminut kumileimasimena Lukkarisen aisaparina ja hyväksynyt kaikki Ahosen antamat lausunnot ja omahoitotarvikejakelun laittoman toiminnan. Turpeinen on itse Juha Jolkkosen kanssa laatinut kaupungin lainvastaiset omahoitotarvikejakelua koskevat pysyväisohjeet. Hän on virkamiehenä syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä virkavastuun mukaisen alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Helsingin kaupungin sosiaali ja terveystoimen toimialasta vastaa toimialajohtaja Juha Jolkkonen. Hän on tiennyt aivan alusta alkaen, miten kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vastoin lainsäädäntöä ja ministeriön määräyksiä. Itse asiassa hän on tiennyt sen hyvin kauan. sillä juuri hän on teettänyt ja allekirjoittanut kaupungin omahoitotarvikejakelun pysyväisohjeet, jotka Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Valvira ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ratkaisuissaan tuominneet monilta osin laittomiksi ja ministeriön määräysten vastaisiksi. Esimerkiksi karenssivaatimus, josta tämä prosessi alkoi, on laiton. Jolkkonen ei ole viranomaisten useista vaatimuksista huolimatta puuttunut kaupungin laittomaan toimintaan. Hän on virkamiehenä syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä virkavastuun mukaisen alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Kaupungin kaikesta toiminnasta on vastannut virkavastuullaan koko tämän prosessin ajan alkuvuodesta 2018 lähtien kokoomuksen pormestari Jan Vapaavuori, jolle on kuulunut myös alaistensa toiminnan laillisuuden valvonta. Hän on ollut tietoinen kaupungin tekemästä laittomasta päätöksestä alusta alkaen. Kun julkisissa viroissa toimivien on perustuslain mukaan noudatettava kaikessa toiminnassaan tarkoin lakia, Vapaavuoren olisi pitänyt virkavastuunsa mukaisesti puuttua tietämäänsä alaistensa laittomaan toimintaan ja vaatia heitä korjaamaan laiton teko. Vapaavuori ei ole useista pyynnöistä huolimatta tehnyt asian korjaamiseksi yhtään mitään. Virkavastuu on voimassa viisi vuotta, joten se velvoittaa Vapaavuorta yhä. Hän on virkamiehenä syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä virkavastuun mukaisen alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Kesällä 2021 virkavastuu kaikesta kaupungin toiminnasta siirtyi kokoomuksen pormestari Juhana Vartiaiselle. Laittomuudet jatkuivat vielä omahoitotarvikejakelussa, joten hän on Vapaavuoren lailla vastuussa kaupungin laittomasta toiminnasta. Vartiainen ei ole vastannut yhteenkään tiedusteluuni. Hän on virkamiehenä syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen laiminlyömällä virkavastuun mukaisen alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Keväällä 2018 sosiaali- ja terveystoimesta vastasi virkavastuullaan vihreiden apulaispormestari Sanna Vesikansa. Hän päästi taitamattomuuttaan tämän prosessin paisumaan, kun ei puuttunut laittomuuksiin eikä muutenkaan pitänyt kiinni lupauksistaan. Vesikansaa ei valittu kesällä 2021 enää valtuustoon, mutta hänen virkavastuunsa omahoitotarvikejakelun laittomasta toiminnasta ei ole vanhentunut. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Kesällä 2021valittu uusi kokoomuksen apulaispormestari Daniel Sazonov ei ole puuttunut kaupungin laittomuuksiin mitenkään, vaikka ne ovat jatkuneet omahoitotarvikejakelussa hänen aikanaan, joten hän on Vesikansan lailla vastuussa kaupungin laittomasta toiminnasta. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole?

Kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna on kaupungin toimialojen esimies ja hän toimii kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Hänestä ei ole tämän prosessin aikana kuulunut juuri mitään, mutta anteeksipyynnön kaupungin laittomasta toiminnasta luulisi kuuluvan hyvin myös hänen velvollisuuksiinsa - kuten monen muunkin Helsingin kaupungin virkamiehen. Onko hän pahoitellut lainvastaista toimintaansa, kokemaamme väärää kohtelua ja meille aiheuttamaansa harmia ja pyytänyt meiltä tekemisiään anteeksi? Ei ole. Miksi ei ole? 

Meidän lisäksemme ja meitäkin enemmän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimelta odottavat anteeksipyyntöä ja konkreettista korvausta ne tuhannet helsinkiläiset potilaat, joilta kaupunki on lainvastaisesti vaatinut kolmen kuukauden karenssia ennen omahoitotarvikejakelun aloittamista. Heistä useimmat ovat vähävaraisia heikkokuntoisia vanhuksia, joille lakisääteisten tarvikkeiden saamatta jäämisellä kolmelta kuukaudelta on suuri taloudellinen menetys. En ole kuullut, että asia olisi mitenkään häirinnyt kenenkään edellä mainitun hyväosaisen johtajan mielenrauhaa. 

Ja edelleen on käymättä prosessi virkavastuun rikkomisesta. Lainrikkoja on vastuullinen korvaamaan rikoksensa aiheuttaman vahingon rikoksen uhreille. Virkamiesten osalta nämä asiat on määritelty perustuslain virkavastuupykälässä 118. Kaikki Helsingin kaupungin palveluksessa olevat ylilääkärit ovat virkavastuulla toimivia virkamiehiä. Jotkut laittomaan karenssivaatimukseen syyllistyneet kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan virkamiehistä ovat oikeudenvastaisen teon tekijöitä, jotkut heidän toiminnastaan vastanneita esimiehiä, jotka ovat laiminlyöneet alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. 

Suomen perustuslain 2 § 3 momentin mukaan "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." ja virkavastuupykälän 118 §:n mukaan "Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään." 

Vastaus kaupungin ylilääkäreille

 9.2.2022

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen tiedustelivat kirjeessä 25.1.2022, kuinka paljon meille on aiheutunut kustannuksia itse hankkimistamme vaipoista ja mahdollisesti muita kuluja asian vuoksi. He halusivat myös selvennystä eräisiin omahoitotarvikejakelua koskevassa kantelussa esiin tulleisiin kohtiin. 

Tässä poimintoja vastauksestani:

Kuinka paljon itse hankituista vaipoista on aiheutunut kustannuksia?

202 x ( 7 x ( 2 x 1.06 € + 1.19 € ) + 2,5  x 1.06 € ) = 5 216 €.

Lisäsin vielä, että en jaksa kaivella enempää vanhoja kuitteja enkä muutenkaan vatvoa tätä asiaa. Äitini menehtyi kaksi viikkoa sitten 95-vuotiaana ja hänen muistelemisensa ja asioidensa selvittäminen vie nyt ajatukset ja voimat kokopäivätoimisen omaishoitajuuden ohella. Sarkastisesti voisin todeta, että kaupungin vaippakulujen väheneminen äitini osalta ilahduttanee ainakin omahoitotarvikejakelun ylilääkäriä.

Mitä muita kustannuksia tästä asiasta on aiheutunut?

Tästä asiasta ei ole aiheutunut merkittävästi muita aineellisia kustannuksia, mutta henkistä rasitetta sitäkin enemmän. Apulaisoikeusasiamies totesi langettavassa päätöksessään 

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Hän on joutunut kokemaan oikeuden loukkaamisesta ja lain vastaisesta menettelystä aiheutunutta epäoikeudenmukaisuuden tuntemusta. Kantelijan ja hänen puolisonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa. He eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. 

Apulaisoikeusasiamies on ymmärtänyt, miten vaikea ja raskas elämäntilanteemme on ja hän on osannut suhteuttaa kokemamme kaupungin epäinhimillisen laittoman kohtelun vaikutuksen jaksamiseemme. Vaimoni on yli 80-vuotias puhekykynsä, liikkumiskykynsä ja pidätyskykynsä menettänyt sotaorpo. Olen hänen iäkkäänä puolisonansa ja omaishoitajanansa joutunut neljän vuoden ajan tuhlaamaan aikaani ja voimiani vaatiessani Helsingin kaupungilta vaimolleni kiistattomasti kuuluvia itsestään selviä lakisääteisiä oikeuksia. Vaimoni isä kaatui sodan perääntymisvaiheessa. Hän antoi isänmaalleen suurimman uhrin, mitä ihminen voi antaa - elämänsä. Hänen ruumiinsa jäi rintamalle. Isätön lapsi on joutunut ikävöimään ja kantamaan koko elämänsä ajan suruaan ja raskasta taakkaansa, jonka jakamisessa olen yrittänyt kuuden vuosikymmenen ajan olla hänen apunaan ja tukenaan. Vaimoni ei todellakaan olisi tarvinnut vielä hauraana ja hentona avuttomana vanhuksena joutua ilman syytä Helsingin kaupungin viranhaltijoiden ja johtajien tunteettoman kaltoinkohtelun uhriksi.

Vaimoni oli lääkärin mukaan laitoshoitoisessa kunnossa jo vuonna 2013. Kun olen hoitanut häntä silti kotonamme, olemme säästäneet pelkästään kaupungin käyttökulujakuluja varovaisesti arvioiden yli puoli miljoonaa euroa (500 000 €!). Tätä taustaa vasten on ollut hyvin loukkaavaa kokea, miten Helsingin kaupungin viranhaltijat ylintä johtoa myöten palkitsevat uhrauksemme kohtelemalla meitä ylimielisesti, kylmäävästi, lainvastaisesti, välinpitämättömästi, halventavasti, nöyryyttävästi ja ihmisarvoa loukkaavasti. Heillä ei ole vähäisintäkään inhimillistä ymmärrystä ja empatiaa ottaa hädänalainen tilanteemme huomioon ja kohdella meitä ihmisarvoamme kunnioittaen. 

Ei sellaisen kohtelun kokemista ja sietämistä voi kukaan millään korvata!

Kuka antoi omahoitotarvikejakelusta virheellistä tietoa vuonna 2018 ja milloin?

Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen kirjoitti 20.7.2018 oikeusasiamiehelle kantelun EOAK/3276/2018 johdosta antamassaan lausunnossa HEL 2018-007363: 

"Eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnössä on erityisesti haluttu tietää, mitä ...lle vastattiin omahoitotarvikejakelusta ja miksi vaippojen epäämispäätöksen taustalla olevaa asiakirjaa ei ole ...lle annettu. Pyysin omahoitotarvikejakelun osastonhoitajaa selvittämään asiaa. Valitettavasti ...n kanssa käyty keskustelu ei ollut hoitajan muistissa”.

Kerroin 12.3.2019 eduskunnan oikeusasiamiehelle Ahosen lausuntoon antamassa vastineessani, että lyhyt puhelu on hyvin muistissani, sillä kirjoitin sen heti tyrmistyneenä ylös:

- Tässä on nyt sellainen este, että te ette saa niitä vaippoja ennen vappua.

- Miten niin? Lääkärihän kirjoitti…

- Teiltä puuttuu omavastuuvelvollisuuden täyttäminen ja virtsankarkausdiagnoosi on kirjattu potilastietoihin vasta toissa päivänä, joten voimme antaa ensimmäisen erän vasta kolmen kuukauden karenssiajan jälkeen.

- Siis mitä? Ei terveysasemalla ollut mitään tietoa karensseista tai omavastuista. Onhan tämän pitkäaikaisen sairauden diagnoosi tehty jo seitsemän vuotta sitten ja kyllä terveysalalla toimiville pitäisi olla selvää, että Alzheimerin taudin oireisiin kuuluu pidätyskyvyn menettäminen.

- Ei voi mitään, Meillä on tällaiset määräykset, eikä niistä voi poiketa.

- Vai ei saada vaippoja. Katsotaan. Soittakaa sitten uudestaan, kun teidän mielestänne saamme.

- Ei voi mitään, valitan.

Olin soittanut perjantaina 2.2.2018 aamulla terveysasemalta saamaani numeroon sopiakseni vaippojen toimittamisesta. Takaisinsoittaja soitti vielä aamupäivällä, mutta en huomannut yllättävässä tilanteessa panna soittajan nimeä ylös (luultavasti hän sanoi sen). Ahosen lausunnon mukaan omahoitotarvikejakelun osastonhoitaja ja ehkä Ahonen itsekin tietävät, kenestä hoitajasta on kyse. Mielestäni soittajan henkilöllisyydellä ei pitäisi olla tässä mitään merkitystä, sillä hänhän toimi vain annettujen ohjeiden mukaisesti. Suurempi ja ratkaisevampi merkitys on sillä, kuka ne lainvastaiset ohjeet oli laatinut (Juha Jolkkonen ja Leena Turpeinen) ja kuka on pikkumaisesti vaatinut niiden noudattamista ja lisäillyt omavaltaisesti itselleen valtuuksia, joita ministeriön ohjeissa ja lainsäädännössä ei ole (Juha Ahonen). Esimiehet vastaavat virkavastuulla oman ja alaistensa toiminnan laillisuudesta ja laillisuuden valvonnasta.

Valitettavasti joudun esittämään tässäkin yhteydessä omahoitotarvikejakelun ylilääkärin Juha Ahosen toimintaa koskevaa kritiikkiä. Jos Ahosen tilalla olisi ollut joku ammattinsa osaava henkilö, tämä prosessi ei olisi päässyt edes alkamaan, eikä ainakaan olisi jatkunut näin kauan. Vikaa on ollut myös hänen esimiehissään, kun he eivät ole perehtyneet omahoitotarvikejakelua koskevaan lainsäädäntöön ja valvoneet Ahosen tekemisiä, jotta olisivat todenneet omahoitotarvikejakelun toimineen lainvastaisesti. Ylimmät laillisuusvalvojat ovat kyllä antaneet (minun lisäkseni) kaupungille riittävästi tietoa toiminnan laittomuuksista. 

Ahonen on näiden vuosien aikana antanut tästä asiasta hyvin monta lausuntoa, jotka te molemmat olette aina hyväksyneet allekirjoituksillanne sellaisinaan. Hänen lausunnoissaan toistuvat monet väärinkäsitykset ja tietämättömyydet. Toisaalta hänen kertomuksensa vaihtelevat tilanteen mukaan. Ahonen sanoi Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoituksen 5500/R/22059/20 tutkinnassa vuonna 2020 olevansa ainoa lääkäri Helsingin omahoitotarvikejakelussa ja ottavansa aina itse lähetteet vastaan avaamalla kyseisen potilaan sairauskertomuksen ja kirjaamalla hoitopäätökset sairauskertomukseen. Oikeusasiamiehelle hän kertoi kesällä 2018 käyneensä läpi vaimoni salaiset potilastiedot kymmeneltä vuodelta ja antaneensa tästä asiasta selvityksen silloiselle esimiehelleen Olli Huuskoselle 9.2.2018. 

Sosiaali- ja terveystoimiala antoi 18.10.2021 vastauksen muistutukseen HEL 2021-010717. Siihen sisältyi Ahosen 5.10.2021 kirjoittama selvitys, jossa hän kertoo yllättäen aikaisemmista kertomisistaan poiketen, että hän ei ole tiennyt vaimoni asioista mitään ennen kesää 2018. Lähetteen onkin käsitellyt ’allekirjoittaneen’ puolesta joku hoitaja. Samassa vastineessaan hän kertoo, että omahoitotarvikejakelussa ei ole olemassa mitään karenssia, vaikka hän on aikaisemmin toistellut totuudenvastaisesti, että kolmen kuukauden karenssi perustuisi ministeriön määräyksiin ja Kuntainfoon. En pysty kokemusteni perusteella luottamaan Ahosen sanomisiin. En etenkään sen jälkeen, kun olen perehtynyt perusteellisesti omahoitotarvikejakelua koskeviin määräyksiin ja olen toistuvasti joutunut lukemaan Ahosen vastineissa, että ””aivan samoin kuin kirurgi voi muuttaa hoitavan lääkärin leikkaukseen tulevalle potilaalle tekemää lähetettä tai jopa hylätä sen, hänkin voi niin tehdä omahoitotarvikejakelussa. Tuohonkaan kommenttiin teillä ei ole ollut millään kerralla mitään huomauttamista. 

Vaikka olette hyväksyneet myös Ahosen 5.10.2021 antaman selvityksen sellaisenaan ilman huomautuksia, pyydän, että luette sen kuitenkin edes kerran ja vertaatte Ahosen  vielä viime syksynä antamia selityksiä siihen, mitä ylin laillisuusvalvoja on kuukautta myöhemmin 4.11.2021 kantelun langettavassa ratkaisussa todennut samoista asioista. Apulaisoikeusasiamiehen esittämien lakeihin perustuvien faktojen ja Ahosen mielikuvitukseen perustuvien omnipotenssiharhaisten illuusioiden välinen ristiriita on järkyttävä!

Missä ja miten omahoitotarvikkeiden määrää ja laatua on rajoitettu? 

Omahoitotarvikejakelusta on tehty eduskunnan oikeusasiamiehelle useita kanteluita. Esimerkiksi vuonna 2017 oikeusasiamies poimi langettavan päätöksensä Dnro 669/4/16 perusteluissa potilaslaista, terveydenhuoltolaista ja Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta otteita:

Hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun terveyskeskuksesta potilaalle tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. (Terveydenhuoltolain esityöt HE 90/2010) 

Kunnat voivat laatia omia ohjeistuksiaan hoitotarvikkeiden jakelusta, mutta ohjeet eivät saa rajoittaa yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa tarvikemäärää. (Kuntainfo 4/2013)

Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri. (Kuntainfo 4/2013) 

Hieman ihmetyttää ja jopa huvittaa, kun Juha Ahonen on kopioinut nuo kohdat Kuntainfosta viimeisimpäänkin selvitykseensä (5.10.2021), mutta ei ole toiminut niiden mukaisesti. Joko hän ei ole ymmärtänyt niitä tai ei piittaa niistä. 

Oikeusasiamies lausui vuonna 2017 kantelun ratkaisun perusteluissaan vielä: ”Korostan kuitenkin, että kuntien laatimat ohjeet voivat olla vain lainsäädäntöä täydentäviä, eikä niillä voida rajoittaa tai sulkea pois oikeutta lainsäädännössä turvattuihin oikeuksiin. Siltä osin kuin ohjeet eivät jätä tilaa palvelun tarvitsijan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle, ohjeet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa”.

Valvira totesi oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa 20.10.2019: ”Valvira näkee ristiriidan terveydenhuoltolain ja Helsingin kaupungin pysyväisohjeen PYSY044 välillä, jossa vaaditaan, että sairauden on pitänyt kestää hoitotarvikkeita myönnettäessä kolme kuukautta. Valvira korostaa lausunnossaan, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi jo huhtikuussa 2019 kantelun ratkaisussaan, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan pysyväisohje PYSY044 on ristiriidassa lainsäädännön kanssa”.

Kaupungin laatimissa pysyväisohjeissa oli vuonna 2018 ja on yhä monta kohtaa, jossa kerrotaan vastoin ministeriön antamia ohjeita tarvikkeiden enimmäismääristä ja jopa omahoitotarvikejakelun oikeuksista muuttaa lääkärin määräämää tarvikemäärää (PYSY044 liite 2). Kuntainfossa ei ole sitä paitsi mitään mainintaa siitä, että vaippoja pitäisi kulua vähintään kolme vuorokaudessa, jotta niitä saisi. Se on Helsingin kaupungin keksimä oma vaatimus. 

Pysyväisohjeet eivät vastaa vieläkään ministeriön määräyksiä edes keskeisimmiltä osin. Kuntainfossa sanotaan sanatarkasti 

”Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan. Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta.”

Se on ihan eri asia kuin pysyväisohjeisiin kirjoitettu jaaritus 

”Vaippoja voidaan antaa, jos asteeltaan keskivaikea tai vaikea virtsainkontinenssi on kestänyt tai sen voidaan olettaa kestävän vähintään kolme kuukautta ja jos asianmukainen kulutus on vähintään kolme vaippatuotetta vuorokaudessa”. 

Olen selittänyt tämän asian kaupungin ylilääkäreille kesästä 2018 lähtien useita kertoja, mutta se ei vaan näytä menevän perille. Lait ja ministeriön määräykset on luettava tarkalleen niin kuin ne kirjoitetaan, eikä vähän sinne päin hutaisten!

Haluanko julkisuuslain mukaisen viranomaispäätöksen?

En näe enää tarpeelliseksi puuttua julkisuuslain noudattamatta jättämiseen. Kaupungin toiminnan laittomuus tuli hyvin selvästi ja monipuolisesti esille apulaisoikeusasiamiehen antamassa langettavassa ratkaisussa. Tiedän, että Helsingin kaupunki on toiminut monessa tähän tapaukseen liittyvässä asiassa hallintolain ja julkisuuslain ja jopa perustuslain vastaisesti. Tämän totesi hyvään hallintoon ja julkisuusperiaatteeseen perehtynyt hallinto-opin professori Olli Mäenpää jo 25.5.2020, kun hän oli tutustunut tapaukseemme. 

Selvimpänä ja ilmiselvänä julkisuuslain vastaisena toimena pidän Lukkarisen 11.3.2019 lähettämää viestiä, jossa hän kertoi kaupungin kieltäytyvän vastaamasta viesteihini. Lähetin kaupungin kansliaan asiakirjapyynnön siitä asiakirjasta, johon Lukkarisen päätös perustui. En saanut siihen koskaan mitään vastausta. Sekin oli julkisuuslakirikkomus, sillä kanslian olisi pitänyt julkisuuslain mukaan antaa perusteltu vastaus, vaikka pyydettyä asiakirjaa ei olisi olemassa.

Laittoman karenssivaatimuksen korjaaminen ja aiheuttamien tappioiden korvaaminen

En ole koko aikana ymmärtänyt Helsingin kaupungin suhtautumista meihin. Mehän olimme aivan tavallisia ikääntyneitä helsinkiläisiä, joiden kohtaloksi oli tullut sairastuminen Alzheimerin tautiin kaikkine siihen kuuluvine oireineen ja vaivoineen. Pitkäaikainen terveysaseman lääkärimme oli jo kauan kehottanut meitä ottamaan vastaan kaupungin tarjoamat lakisääteiset vaipat, koska vaimoni oli menettänyt jo vuosia sitten pidätyskykynsä. Lääkärimme teki lopulta tammikuussa 2018 lähetteen omahoitotarvikejakeluun tarkalleen ministeriön määräysten mukaisesti. Apulaisoikeusasiamiehen ja muidenkin laillisuusvalvojien mielestä me olimme toimineet juuri niin kuin pitikin.

Kun omahoitotarvikejakelun ylilääkäri (hän itse tai hänen käskyläisensä, jonka toiminnasta hän vastaa) hylkäsi hoitavan lääkärin tekemän lähetteen ja vaati kolmen kuukauden karenssia vetoamalla omavastuuvelvollisuuden täyttymisen ja inkontinenssidiagnoosin puuttumiseen, lähdin selvittämään asiaa. Oli heti selvää, että kaupunki oli toiminut lainvastaisesti. Hylkäyssyille tai karenssivaatimukselle ei ole mitään perustetta lainsäädännössä eikä ministeriön määräyksissä. Tämän ovat todenneet kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset yksimielisesti ja vaatineet kaupunkia korjaamaan laittoman toiminnan. Kaupunki ei ole korjannut, vaikka on luvannut korjata.

Itse asiassahan ei ole laillisuuden kannalta ollut missään vaiheessa mitään epäselvyyttä. Kaikki omahoitotarvikejakelua koskevat määräykset on kerrottu lainsäädännössä ja Kuntainfossa yksiselitteisesti. Karenssia ei ole olemassakaan. Potilasta hoitava lääkäri määrää, mistä lähtien mitäkin omahoitotarvikkeita potilaalle annetaan. Omahoitotarvikejakelun tehtävänä on lain mukaan ainoastaan jakaa potilaille hoitavan lääkärin määräämät omahoitotarvikkeet hoitava lääkärin päättämästä hetkestä lähtien. Ei muuta.

Helsingin kaupungin viranhaltijoilla on ollut lukuisia kertoja mahdollisuus vastata laillisuusvalvojien vaatimuksiin, myöntää virheellinen toimintansa ja oikaista asia. Apulaisoikeusasiamies on pitänyt hyvin raskauttavana sosiaali- ja terveystoimen ylilääkäreiden leväperäistä suhtautumista valvontaviranomaisten korjausvaatimuksiin. Kaupungin ylilääkärit ovat väistelleet velvollisuuksiaan ja panneet kerta toisensa jälkeen ylilääkäri Juha Ahosen höpöttämään oikeuksistaan lainvastaisiin tekemisiinsä, ja hyväksyneet ne sellaisinaan. Virkavastuu velvoittaa julkisessa virassa toimivia noudattamaan tarkkaan lakia kaikessa toiminnassaan ja esimiehiä valvomaan alaistensa toiminnan laillisuutta. Maamme ylin laillisuudenvalvoja eduskunnan oikeusasiamies on muiden valvontaviranomaisten tavoin vahvistanut langettavassa ratkaisussaan 4.11.2021 Helsingin kaupungin toimineen lainvastaisesti. Kun sosiaali- ja terveystoimen ylilääkärit eivät ole puuttuneet laittomaan toimintaan, he ovat syyllistyneet virkavastuurikokseen laiminlyömällä alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. 

Me siis olemme aivan tavallisia potilaita, eikä meidän asiassamme ollut mitään epäselvää ja meiltä kuitenkin vaadittiin lainvastaisesti omavastuuvelvoitetta ja kolmen kuukauden karenssia ja omavastuuta ennen omahoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. On selvää, että me emme ole ainoat laittoman karenssivaatimuksen kohteeksi joutuneet. Kategorisen karenssin uhreiksi joutuneita saattaa olla hyvin suuri joukko helsinkiläisiä ja heistä huomattava osa on vähävaraisia heikkokuntoisia vanhuksia, joille kolmen kuukauden hoitotarvikkeiden saamatta jääminen on suuri menetys. Helsingin kaupungin johtajilla pitäisi olla sen verran selkärankaa, oikeudentajua ja vastuuntuntoa, että he ottavat oma-aloitteisesti selville, ketkä omahoitotarvikkeiden saajista ovat joutuneet laittoman karenssivaatimuksen vuoksi taloudellisen menetyksen uhreiksi. Helsingin kaupungin on korvattava heille heidän kärsimänsä tappio. Tarkemmin ottaen korvausvelvollisuus kuuluu niille viranhaltijoille, jotka ovat syyllistyneet laittomaan tekoon. Mikäli kaupunki ei kuitenkaan ymmärrä säästyä pahimmalta ja toimi itse, on asia hoidettava sitten julkisuuden kautta. Uskoisin teidän jo huomanneen, että en jätä asioita kesken, kun tiedän olevani oikeassa. Tässä asiassa tiedän olevani.

Olen koonnut vuoden 2018 alusta alkaen tiedot kaikista tähän asiaan liittyvistä tapahtumista, asiakirjoista, kirjeenvaihdoista, päätöksistä, vastineista, lausunnoista ja viranomaisratkaisuista kommentteineen omaishoitajan päiväkirja -blogiin (https://byrokratia.blogspot.com). Salaisiksi julistettujen asiakirjojen kohdat, jotka koskevat mm. henkilötietoja ja potilastietoja, olen jättänyt pois. Avoimessa yhteiskunnassa viranomaispäätökset ja viranhaltijoiden tekemiset ja ratkaisut ovat julkisia, Omissa kertomisissani ja mielipiteissäni ei ole mitään salattavaa.

Kehotan teitä tutustumaan blogiin, sillä teillä näyttää olevan monessa kohtaa hatarat tiedot siitä, mitä näiden neljän vuoden aikana on tapahtunut, mitä olisi pitänyt tapahtua ja mitä ei olisi saanut missään nimessä päästää tapahtumaan. Kaikilta osin tässä prosessissa tapahtuneista asioista lukeminen ei ehkä ole sosiaali- ja terveystoimen ylilääkäreille mieluisaa. Mutta omapa on häpeänne, kun ette uskoneet minua. Ettekä edes ylimpiä laillisuusvalvojia. 

Jos omahoitotarvikejakelu ja omahoitotarvikejakelusta vastaavat esimiehet olisivat noudattaneet lakia, olisimme voineet kokonaan välttää tämän älyttömän voimien ja ajan tuhlaamisen. Minusta se ei ole ollut kiinni.

Helsingissä 9.2.2022 

Ystävällisin terveisin...

Kirje kaupungin ylilääkäreiltä

25.1.2022

Sain Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalta salatun viestin, jossa terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen tiedustelivat, kuinka paljon meille on aiheutunut kustannuksia itse hankkimistamme vaipoista ja mahdollisesti muita kuluja asian vuoksi. He pyysivät, että ilmoitan heille tilitietoni kustannusten maksamista varten.

             >>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

Helsingin herrat hurskastelevat

24.1.2022

Aluevaalipäivänä 23.1.2022 joku oli kirjoittanut Twitterissä: 

Vaalipäivä on Suomessa aina liputuspäivä. Tänään lippujen kuuluisi kuitenkin olla puolitangossa, kun maan tyhmin hallintouudistus lopullisesti sinetöidään. 

Äitini kuoli 95-vuoden ikäisenä viime viikolla. Hänen kotitalossaan liehui vainajan muistoksi ja kunnianosoitukseksi Suomen lippu puolitangossa. Kuka voi olla noin kylmä ja tunteeton, että hän halveksii ja pilkkaa sotiemme veteraanin muistoa loukkaamalla vainajan omaisia suuressa surussa. Hän on koulukiusaaja Puistolasta. Sittemmin nuorisorikollinen, omahyväinen pyrkyri, häikäilemätön kiipijä, sivistymätön nousukas ja raukkamainen urputtaja. Kohta hän pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee Kiinaan olympialaisiin. Sitä ennen hänen kuului perustuslain virkavastuun mukaisesti vastata maan toimivimman kaupungin toiminnan laillisuudesta. Hän ei vastannut. Hän tiesi jo neljä vuotta sitten, että kaupunki toimi laittomasti, mutta hän ei puuttunut asiaan, vaikka maan ylimmät laillisuusvalvojat sitä vaativat häneltä. Tippaakaan en kehu, mutta sellainen jehu.

Seuraavan päivän Hesarissa oli mielipidesivulla Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin ja toimialajohtajan yhteinen kirjoitus Helsinki keskittyy sote-uudistuksessa palveluihin. He kirjoittivat mm.

Tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Myös määrältään kasvavan ikääntyneen väestön täytyy voida luottaa siihen, että oikeanlaista tukea ja hoivaa on saatavilla, kun tarvitaan.

Vertailun vuoksi kopion tähän näiden vastuunkantajien hurskastelujen perään, miten he ovat ylimmän laillisuusvalvojan raskauttavan kannanoton mukaan todellisuudessa selvinneet tehtävistään.

SYYSKUU 2021: Maailman toimivin kaupunki sai aikaan päätöksen päivänselvästä asiasta kolmessa vuodessa

Tästä eteenpäin tämä omaishoitajan päiväkirja -blogi jatkuu reaaliaikaisena seurantapäiväkirjana ainakin niin kauaksi hamaan tulevaisuuteen kunnes Helsingin kaupunki peruu laittoman päätöksensä ja tekee uuden hoitavan lääkärimme tarvikemääräyksen mukaisen laillisen päätöksen, jonka mukaan vaimolleni toimitetaan lakisääteiset vaipat 1.2.2018 lähtien.

8.9.2021

Ihmeiden aika ei ole sittenkään ohi

Kappas vaan! Selatessani netistä Helsingin kaupungin päätöksiä silmiini osui tieto yllättävästä sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan 28.1.2021 tekemästä päätöksestä. Siis Jolkkosen Juha on aktivoitunut ihan omassa persoonassaan! 

Omahoitotarvikkeiden antaminen potilaille

(Pysyväisohje PYSY044)

Päätös

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti kumota 28.5.2020 / 106 § annetun pysyväisohjeen PYSY044 koskien omahoitotarvikkeiden antamista potilaille ja korvata ko. ohjeen päätöksen liitteen mukaisesti 1.2.2021 lukien.

Erääseen omahoitotarvikeryhmään (vaippoihin) liittyvän kantelun vuoksi valvova viranomainen on edellyttänyt omahoitotarvikejakelun ohjeisiin sellaista muutosta, että tarvikkeita voidaan antaa pitkäaikaiseen sairauteen silloinkin, kun vaiva ei ole kestänyt kolmea kuukautta, mutta sen voidaan olettaa olevan pitkäaikainen (yli kolme kuukautta); näin myös silloin, kun asiasta ei ole aiempaa merkintää potilasasiakirjoissa. PYSY-ohjeen yleisessä osassa näin jo on, mutta vaippojen kohdalla tehdään nyt tätä vastaava korjaus.

Kaupungin sivuilta löytyi myös linkki 15.1.2021 päivitettyihin kaupungin omahoitotarvikejakelua koskevaan pysyväisohjeeseen PYSY044, joka päätöksessä mainitaan päivitetyn edellisen kerran 28.5.2020.

Ällistyttäviä tietoja, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi 19.8.2020 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa toimittamaan minulle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (juuri tämän PYSY044:n) ja muut pyytämäni asiakirjat kahden viikon sisällä. 

Tämä selvityspyyntö ja käsky olla minuun yhteydessä asian selvittämiseksi sisältyi oikeusasiamiehen tekemään kanteluun Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020, jossa vaadittiin selvitystä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Kaupungin oli erityisesti vastattava kysymyksiin:

1. Millä tavalla kaupunki on menetellyt vaimoni hoitotarvikeasiassa saatuaan valvontaviranomaisilta tiedon päätöksensä laittomuudesta?
2. Korvataanko meille meidän itse hankkimamme vaipat?

Toimittiko kaupunki vaaditut asiakirjat? No, eipä tietenkään. Kaupunki ei ole oikeusasiamiehen pyynnöstä huolimatta ottanut minuun yhteyttä eikä ole toimittanut vaadittuja asiakirjoja vielä lokakuuhun 2021 mennessäkään, vaikka sillä oli olemassa pyyntöhetkellä jo toukokuussa 2020 päivitetyt pysyväisohjeet ja se oli päivittänyt ne uudelleen tammikuussa 2021. 

Miksi ei toimittanut? Hyvä kysymys. Olisi kiva tietää vastaus. En kylläkään ole yllättynyt, sillä kaupunki on toiminut koko ajan ylimpien laillisuusvalvojien vaatimuksista piittaamatta ja syöttänyt valvoville viranomaisille pajunköyttä. Eikä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla ole näköjään koskaan kuultukaan mistään julkisuusperiaatteesta, jota se ei noudata edes eduskunnan oikeusasiamiehen pyytäessä siltä asiakirjaa.

Lisättäköön vielä, että ei Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala vastannut koskaan mitään eduskunnan oikeusasiamiehen esittämään selvittelypyynnön ensimmäiseen kysymykseen ja toiseen vastasi, että ei korvaa.

Yli tuhannen ja yhden yön tarina 

maailman toimivimman kaupungin hämärissä sokkeloissa

Kertauksen vuoksi vielä yhteenveto siitä, miten ripeästi maailman toimivimmaksi kaupungiksi julistautunut Helsinki on todellisuudessa menetellyt, kun ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat antaneet selvät ja ymmärrettävät ohjeet ja vaatineet kaupunkia korjaamaan toimialajohtaja Juha Jolkkosen alaisuuteen kuuluvan omahoitotarvikejakelun laittoman toiminnan lain ja ministeriön määräysten mukaiseksi.

• 30.1.2018 omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen teki [ilman valtuuksia] päätöksen, jolla hän kumosi [ilman valtuuksia] hoitavan lääkärin määräämän sosiaali-ja terveysministeriön mukaisen vaippalähetteen vaatimalla vaippojen saamiseksi [vastoin ministeriön määräyksiä] kolmen kuukauden karanteenia.
  
  
• 7 yön ja päivän kuluttua päätöksestä kerroin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestari Sanna Vesikansalle, että karenssivaatimus on laiton ja vaadin laittoman päätöksen oikaisua. [Vesikansa lupaili niitä näitä, mutta ei pitänyt lupauksiaan, vaan kertoi, että pidätyskyvyn menettäminen ei kuulu Alzheimerin taudin oireisiin] 
  
  
• 118 yön ja päivän kuluttua laittomasta päätöksestä pyysin apua pormestari Jan Vapaavuorelta, jotta hän vaatisi vastuullisena henkilönä omahoitotarvikejakelua korjaamaan laittoman päätöksensä. [Vapaavuori ei tehnyt asialle mitään, vaikka hän vastaa virkavastuullaan kaikesta kaupungin toiminnasta] 
  
  
• 204 yön ja päivän kuluttua lähetin kaupungin ylilääkäreille ja pormestareille vastauskirjeen, jossa selostin yksityiskohtaisesti rautalangasta vääntäen, missä kaikissa kohdissa kaupungin pysyväisohjeet ovat ristiriidassa ministeriön määräysten ja lainsäädännön kanssa ja vaadin laittoman päätöksen oikaisua. [Ylilääkärit esittivät samoja todellisuudenvastaisia höpinöitään vielä vuosien kuluttuakin] 
  
  
• 342 yön ja päivän kuluttua lähetin kaikille ylilääkäreille ja pormestareille kirjeen, jossa kyselin, miksi laitonta päätöstä ei ole vielä korjattu. [Ei vastausta eikä vaikutusta] 
  
  
• 375 yön ja päivän kuluttua lähetin toimialajohtaja Juha Jolkkoselle kirjeen, jossa kehotin häntä ärähtämään Esperin lisäksi myös Koskelan omahoitotarvikejakelussa ja vaatimaan laittoman päätöksen oikaisua. Jolkkonen kertoi kaupungin ottaneen yhteydenottoni vakavasti.
  [Hekoheko! Jos kaupunki olisi ottanut yhteydenottoni vakavasti, se olisi itseoikaissut laittoman päätöksensä heti saatuaan tiedon, että sen vaatima karenssi ei perustunut mihinkään lakiin tai ministeriön määräyksiin]
  
  
• 439 yön ja päivän kuluttua Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi ratkaisunsa kanteluuni. AVI totesi, että kaupungin tekemä päätös oli laiton. Kolmen kuukauden karenssia ei ole missään ohjeissa eikä lainsäädännössä. Eikä omahoitojakelulla ole oikeuksia puuttua tarvikkeiden määrään. Vaipat olisi pitänyt antaa heti hoitavan lääkärin määräyksen mukaisesti. AVI vaati kaupunkia 18 päivän sisällä antamaan selvityksen, miten se poistaa omien ohjeidensa ja määräysten välisen ristiriidan. [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]
  
  
• 478 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies kertoi kanteluni ratkaisussa, että apulaisoikeusasiamies on päättänyt käynnistää uutena kanteluna  selvityksen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun laillisuudesta. Tätä varten eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta on lähetetty 21.5.2019 Valviralle selvitys- ja lausuntopyyntö, jossa oikeusasiamies pyytää kiinnittämään huomiota siihen, onko kaupungin jakelukäytäntö terveydenhuoltolain ja ministeriön määräysten mukainen ja onko vaimoni tapauksessa menetelty asianmukaisesti ottaen huomioon vaimoni sairaus ja pidätyskyvyttömyyden jatkuminen jo vuosikausia. Valviran on annettava lausuntonsa 30.10.2019 mennessä. [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]
  
  
• 485 yön ja päivän kuluttua kuukauden myöhässä määräajasta terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen lupasi aluehallintovirastolle, että kaupunki korjaa omahoitotarvikejakelun toiminnan lakien ja määräysten mukaiseksi ja että pitkäaikaisten sairauksien kohdalla ohjeistetaan jatkossa hoitotarvikejakelun aloittaminen välittömästi tarpeen tullessa ilmi. 
  Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen pani vielä paremmaksi lupaamalla, että noudatamme jatkossa omahoitotarvikkeiden antamisessa sellaista ohjetta, että hoitotarvikkeet annetaan heti tarpeen alettua silloin, kun vaikuttaa todennäköiseltä, että oireet johtuvat taustalla olevasta oireet selittävästä pitkäaikaisesta sairaudesta.
  [Lukkarinen ja Ahonen valehtelivat. Lupauksilla ei ollut vähäisintäkään katetta. Molemmat käyttivät sanaa jatkossa, joka tarkoittaa siitä hetkestä lähtien, Mitään muutoksia ei tapahtunut vielä vuosiin.]
  
  
• 560 yön ja päivän kuluttua Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen lupasi Valviralle antamassaan vastineessa, että kaupungin ohjeita ollaan muuttamassa niin, että se korostaa entistä enemmän potilaskohtaista yksilöllistä arviointia ja että pitkäaikaisten sairauksien kohdalla ohjeistetaan jatkossa hoitotarvikejakelu aloittamaan välittömästi tarpeen tullessa ilmi.
  [Lukkarinen valehteli taas]

• 626 yön ja päivän kuluttua Valvira totesi lausunnossa aluehallintoviraston tavoin, että kaupungin laatimat ohjeet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja että hoitotarvikejakelu ei menetellyt vaimoni tapauksessa asianmukaisesti. Hoitotarvikejakelun olisi pitänyt käyttää yksilöllistä harkintaa ja myöntää haetut inkontinenssituotteet heti, kun niitä haettiin, sillä niiden pitkäaikainen tarve oli ilmeinen.  [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]

• 798 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies ilmoitti kantelun ratkaisussaan, että saadun selvityksen mukaan Helsingin kaupunki on päättänyt korjata käytäntöään aluehallintoviraston osoittamalla tavalla ja että aluehallintovirasto on jo antanut kaupungille hallinnollista ohjausta, jota kaupunki on ilmoittanut noudattavansa.
  [Oikeusasiamies meni halpaan uskoessaan kaupungin katteettomia lupauksia.]

• 931 yön ja päivän kuluttua tein Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen, jossa vaadin kaupunkia korjaamaan laittoman päätöksensä. [Valituksen käsittely on vielä kesken]

• 1007 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies pyysi tekemänsä uuteen kanteluun (Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely) liittyvän selvityspyynnön yhteydessä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa toimittamaan minulle kahden viikon sisällä hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (PYSY044) ja muut pyytämäni asiakirjat
  [Eipä ole vielä pysyjä  syyskuuhun 2021 mennessä näkynyt, vaikka kuuluvat olleen päivitettyinä jo kahdeksan kuukautta]

• 1163 yön ja päivän jälkeen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun tekemästä ministeriön määräysten vastaiseen kolmen kuukauden laittomaan karenssivaatimukseen perustuvasta laittomasta päätöksestä kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan kaikesta toiminnasta virkavastuullaan vastaava toimialajohtaja Juha Jolkkonen sai asiaa hartaasti harkittuaan aikaiseksi poistaa pysyväisohjeista kolmen kuukauden laittoman karenssivaatimuksen, josta hän oli saanut tiedon minulta jo 1156 yötä ja päivää aikaisemmin ja monta kertaa ylimmiltä laillisuusvalvojilta sen jälkeen. [Jippii! Braavo Braavo!]

•      1315 yön ja päivän jälkeen laittomasta päätöksestä näin sattumalta kaupungin sivuilta, että kaupunki oli jo kuukausia sitten päivittänyt pysyväisohjeensa, eikä ollut lähettänyt niitä minulle, vaikka eduskunnan oikeusasiamies oli vaatinut jo yli vuosi sitten lähettämään ne minulle. Laitonta päätöstään kaupunki ei ole korjannut vieläkään.
  •  

Itse asiassa noihin 1163 öihin ja päiviin on lisättävä vielä 1675 päivää ja 1675 yötä, joten Juha Jolkkoselta kului Helsingin kaupungin palveluksessa 2823 päivää ja 2823 yötä, kunnes hänen tajuntaansa upposi lopulta tieto siitä, että omahoitotarvikejakelussa vuosikausia noudatettu kolmen kuukauden karenssin vaatiminen hoitotarvikkeen saamiseksi on lainvastainen teko. Sosiaali- ja terveysministeriöhän on antanut Kuntainfossa 4/2013 omahoitotarvikejakelusta  jo 25.6.2013 ohjeensa, jota Helsingin kaupungin ja erityisesti alaisilleen laittomat ohjeet laatineen Jolkkosen olisi pitänyt omahoitotarvikejakelussaan noudattaa koko ajan.  

MUTTA, MUTTA: 
Pysyväisohje ei vastaa vieläkään  Kuntainfossa 4/2013 annettuja määräyksiä. *)

Jolkkonen on kirjoittanut 1.2.2021 voimaantulleeseen ohjeeseensa: 

Vaippoja voidaan antaa omahoitotarvikkeina, jos asteeltaan keskivaikea tai vaikea virtsainkontinenssi on kestänyt tai sen voidaan olettaa kestävän vähintään kolme kuukautta ja jos asianmukainen kulutus on vähintään kolme vaippatuotetta vuorokaudessa. Vaippoja voidaan antaa myös ulosteinkontinenssin hoitoon.

Ei Kuntainfossa niin määrätä, vaan:

Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta.

 

Lisäksi:

Terveydenhuoltolain esitöissä (HE 90/2010 vp) todetaan, että hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun terveyskeskuksesta potilaalle tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri.

Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri.  

Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 5 §).  

Kunta ei voi asettaa ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä.

OIKEUTTA VAIPPOIHIN EI MÄÄRÄTÄ INKONTINENSSIN KESTON MUKAAN. INKONTINENSSI ON YKSI MONISTA SAIRAUDEN OIREISTA.

EI SAIRAUS.

OIKEUS VAIPPOIHIN MÄÄRÄTÄÄN PITKÄAIKAISEN SAIRAUDEN KESTON PERUSTEELLA.

EI OIREEN.

VAIMONI TAPAUKSESSA PITKÄAIKAINEN SAIRAUS ON ALZHEIMERIN TAUTI.

EI INKONTINENSSI.

RATKAISUN VAIPPOJEN  ANTAMISESTA TEKEE HOITAVA LÄÄKÄRI. 

EI OMAHOITOTARVIKEJAKELUPISTE. 

RATKAISUN VAIPPOJEN JAKELUN ALOITTAMISESTA TEKEE HOITAVA LÄÄKÄRI.

EI OMAHOITOTARVIKEJAKELUPISTE.

OMAHOITOTARVIKEJAKELUN TEHTÄVÄNÄ ON NIMENSÄ MUKAISESTI OMAHOITOTARVIKKEIDEN JAKELU.

EI MIKÄÄN MUU.

*) Lisäys 25.11.2021 

Helsingin kaupunki näkyy päivittäneen omahoitotarvikejakelun ohjeita 23.11.2021. 
Nyt kaupungin verkkosivuilla lukee: 

Potilas voi saada omahoitotarvikkeita maksutta, jos hän tarvitsee niitä sairautensa hoitoon vähintään kolmen kuukauden ajan. Hoitopaikka määrittää, kuinka kauan omahoitotarvikkeiden tarve kestää. Jos hoitopaikka arvioi, että potilas tulee tarvitsemaan hoitotarvikkeita yli kolmen kuukauden ajan, potilas voi saada hoitotarvikkeita maksutta heti kun hän tarvitsee niitä. 

Voi Äiti Armas!

Ei ministeriön määräyksissä lue, että 'potilas voi saada', vaan 'potilaalle annetaan'. 

Ei ministeriön määräyksissä lue, että 'tarvitsee niitä sairautensa hoitoon vähintään kolmen kuukauden ajan' eikä 'hoitopaikka arvioi, että potilas tulee tarvitsemaan hoitotarvikkeita yli kolmen kuukauden ajan', vaan siellä lukee, että 'lähtökohtana lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta'.

Ei riitä, että hutaistaan vähän sinne päin. Laki on laki. Laki on niin kuin se kirjoitetaan. Ei lakiteksti jätä soveltajille muuntamismahdollisuuksia. Olen ihmetellyt jo vuosia sitten, miten on mahdollista, että toimialajohtaja Jolkkosen tajuntaan ei uppoa se yksinkertainen asia, että kolmen kuukauden aikaraja liittyy omahoitotarvikkeiden jakeluohjeissa ainoastaan sen pitkäaikaisen sairauden kestoon. Se ei liity tarpeeseen, eikä varsinkaan arvioituun tarpeeseen.  Onhan hänelle se kerrottu jo kymmeniä kertoja. 

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa 25.6.2013 laatima omahoitotarvikejakelua koskeva Kuntainfo 4/2013

Verkossa vapaasti nähtävissä olevassa Kuntainfossa on kaikki kuntien tarvikejakelua koskevat määräykset. Siis näillä kahdella sivulla on sanottu ihan kaikki, mitä omahoitotarvikejakelussa tarvitsee tietää. Varsinainen asia mahtuu yhdelletoista (11) keltaisella yliviivatulle riville. Kuntainfossa on erityisen selvästi sanottu, että kolmen kuukauden kesto liittyy pitkäaikaisen sairauden kestoon, eikä siellä ole mitään mainintaa karenssivaatimuksesta. 

Lukijalta ei vaadita kovin kaksisia hoksottimia sen ymmärtämiseksi, miten näiden määräysten mukaan kunnan omahoitotarvikejakelu pitäisi järjestää. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan ylilääkäreiltä (Juha Jolkkonen, Leena Turpeinen, Timo Lukkarinen ja Juha Ahonen) nämä hoksottimet puuttuvat. Jolkkonen ja Turpeinen ovat laatineet ja allekirjoittaneet kaupungin omahoitotarvikejakelulle sisäiset ohjeet (PYSY44), jotka ovat täyttä höpötystä ministeriön ohjeisiin verrattuna. Kaikissa muissa Suomen kunnissa ministeriön ohjeet on ymmärretty ja toimitaan niiden mukaisesti ilman ongelmia. Koko tämä loputtomiin jatkuva turha vaippaprosessi on käynnistynyt yksinomaan Helsingin kaupungin ylilääkäreiden luokattoman ammattitaidon takia.

Täytyy kyllä olla melkoinen torvi, jos tuosta Kuntainfosta ei osaa lukea, että kolmen kuukauden aika liittyy ainoastaan pitkäaikaisen sairauden kestoon, eikä mihinkään muuhun. Kolmen kuukauden karenssivaatimukselle ei ole missään lainsäädännössä tai ministeriön määräyksissä minkäänlaista perustetta. Tämän ovat kaikki ylimmät laillisuusvalvojat vahvistaneet kantelujen ratkaisuissaan. 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialasta koko pormestarimallin ajan virkavastuullaan vastannut Juha Jolkkonen ei ole osannut lukea Kuntainfoa tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa, koska hän on laatinut Leena Turpeisen kanssa omahoitotarvikejakelulle laittomat pysyväisohjeet, joiden mukaan Koskelassa on vaadittu kaikilta uusilta potilailta kategorisesti kolmen kuukauden karenssi ennen hoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Tältä laittomalta toiminnalta olisi vältytty, jos joku Helsingin kaupungin ylilääkäreistä olisi tiennyt, mitä tarkoittaa relatiivilauseen korrelaatti.

Tällainen tositarina luetun ymmärtämisen vaikeudesta, vitkuttelusta ja valehtelemisesta on mahdollista vain maailman toimivimmassa kaupungissa Helsingissä. Kaikissa muissa Suomen kunnissa on osattu lukea ministeriön määräyksiä oikein ja toimittu omahoitotarvikejakelussa ilman ongelmia lakien ja määräysten mukaisesti. Stadilaisena nolottaa, kun esimerkiksi Espoon omissa ohjeissa on lukenut jo vuodesta 2015 lähtien: 

"Maksuttoman hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. - - - Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen, joka on kirjattu potilaan hoitosuunnitelmaan. - - - Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka kirjoittaa maksuttomia hoitotarvikkeita koskevan lähetteen."

Korvaus laittoman karenssin aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

Kyse on hyvin merkittävästä rahamäärästä, jonka helsinkiläiset potilaat ovat joutuneet kaupungin laittoman toiminnan takia menettämään. Enemmistö näistä potilaista on vähäväkistä vanhusväestöä. Esimerkiksi  kolmen kuukauden vaippojen kustannukset ovat 300-400 euroa. Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahosen antamat tiedot 30 000 asiakkaasta pitävät paikkaansa, kaupunki on varastanut potilailtaan 10 miljoonan verran.

"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään."

(Suomen perustuslaki 118 §)

Onko vaimoni kärsinyt oikeudenloukkauksen Helsingin kaupungin virkamiesten lainvastaisten toimenpiteen vuoksi? On. Ylimmät lainvalvojat ovat vahvistaneet, että hän ei saanut kaupungin tekemän lainvastaisen päätöksen takia kaupungilta  lakisääteisiä omahoitotarvikkeita.

Onko vaimoni kärsinyt vahinkoa Helsingin kaupungin virkamiesten lainvastaisten toimenpiteen vuoksi? On. Ylimmät lainvalvojat ovat vahvistaneet, että hän kärsi taloudellista vahinkoa, koska ei saanut lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kaupungin lainvastaisen päätöksen takia.

Onko vaimoni kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa Helsingin kaupungin virkamiesten laiminlyönnin vuoksi? On molempia. Lainvastaiset toimenpiteet tehneen virkamiehen esimiehet pormestaria myöten ovat olleet tietoisia alaistensa lainvastaisista toimenpiteistä, mutta ovat laiminlyöneet virkavastuun mukaisen valvontansa, eivätkä ole puuttuneet tietämiensä laittomuuksien korjaamiseen.

Onko tässä jollekin jotain epäselvää? 
Samat Helsingin kaupungin viranomaisten lainvastaisista toimenpiteistä aiheutuneet oikeudenloukkaukset ja vahingot koskevat kaikkia kaupungin omahoitotarvikejakelun asiakkaita, jotka ovat jääneet ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeitaan kaupungin laittomasti vaatiman kolmen kuukauden karenssin takia.

Kun julkisessa virassa virkavastuulla toimiva Helsingin kaupungin virkamies tekee ilman hänelle kuuluvia valtuuksia laittomin perustein tietoisesti lainvastaisen päätöksen ja puuttuu sillä kansalaisten perusoikeuteen saada lakisääteisiä omahoitotarvikkeita, ollaan jo rikollisuuden ytimessä. Virkamiehen esimiehet tietävät alaisensa laittomat teot, mutta eivät puutu niihin. Ylimmät laillisuusvalvojat vaativat kaupunkia korjaamaan laittoman toimintansa, mutta kaupungin johto ei tottele. Mikä on tämä maa? Oikeusvaltio Suomi! 

Kuka lähtee ajamaan oikeudessa korvausta laittoman karenssin takia ilman tarvikkeita jääneiden helsinkiläisten potilaiden puolesta?

14.9.2021

Kaupungin kuohukerma koolla

Kaupungin ylimmästä luottamushenkilöjohdosta ja viranhaltijajohdosta sekä henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa tiistaisin. Se käsittelee niin strategisia kuin kaupungin käytännön toiminnan yhteensovittamistakin koskevia kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa kaupunkistrategian toteuttaminen, kaupungin edunvalvonta, organisaatio ja operatiivisen toiminnan keskeisimmät linjaukset.

Kaupungin johtoryhmän kokoonpano.

15.9.2021

Erehtymistä ja märehtimistä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin oli antanut sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuomiselle huomautuksen käsittelyn merkittävästä viivästymisestä tietopyyntöön vastaamista koskevassa asiassa. Yksityishenkilö oli pyytänyt asiakirjaa syyskuussa 2017 ja saanut sen vasta kahden ja puolen vuoden kuluttua. Sakslin katsoi Tuomisen menetelleen lainvastaisesti siinä, että asian käsittelyaika ylitti merkittävästi julkisuuslain 14 §:n 4 momentissa säädetyn määräajan [14 päivää].

Tänään Hesari oli tavoittanut Ismo Tuomisen, joka sanoi, että ihminen on erehtyväinen ja lehmä on märehtiväinen. Hän lisäsi, että tietopyyntöön on vastattava 14 päivässä, eikä hänellä ole muuta selitystä kuin erehdys.

Tämä on minusta tosi mielenkiintoinen tapaus. Sama Sakslin ei ole puuttunut Helsingin kaupungin märehtijöiden tekemisiin, kun he ovat kieltäytyneet vastaamasta vastaavanlaiseen tietopyyntööni jo yli kolmen ja puolen vuoden ajan. Tietopyyntö on toistettu moneen kertaan myös pormestari Jan Vapaavuorelle. Eduskunnan oikeusasiamies on itse myös pyytänyt Helsingin kaupunkia lähettämään tämän asiakirjan minulle jo yli vuosi sitten 19.8.2020. Helsingin kaupungin tapauksessa ei toden totta ole kysymys mistään erehdyksestä, vaan härskistä ylimmän laillisuusvalvojan käskyn tottelematta jättämisestä. 

Olisi kiinnostavaa kuulla, jos joku osaisi vääntää rautalangasta, miten Helsingin kaupungin menettely ei muka ole julkisuuslain noudattamatta jättämistä, sillä oikeusasiamiehen mielestä Helsingin kaupunki ei ole rikkonut julkisuuslakia.

20.9.2021

Selvityspyyntö syrjintäasiassa pormestarille

Lähetin Helsingin kaupungin kirjaamoon selvityspyynnön syrjintäasiassa välitettäväksi pormestari Juhana Vartiaiselle.

Pormestari Juhana Vartiainen

Helsingin kaupunki

SELVITYSPYYNTÖ SYRJINTÄASIASSA

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta saamani neuvon mukaisesti pyydän Teiltä julkisuuslain perusteella kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta virkavastuulla vastaavana pormestarina kirjallista vastausta siitä, miksi vakavasti muistisairaan vaimoni - - - tapauksessa on toimittu niin, että Helsingin kaupunki ei ole antanut hänelle sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaisia lakisääteisiä vaippoja, vaikka hoitava lääkäri teki niistä määräyksen lääketieteellisin perustein todetun pitkäaikaisen sairauden hoitoon jo 30.1.2018.

Tästä meitä koskevasta vanhuksen aiheettomasta syrjimisestä ja kaltoinkohtelusta on runsaasti lisätietoja omaishoitajan päiväkirja -blogissa https://byrokratia.blogspot.com/ ja yhteenveto 9.8.2021 lähettämässäni sähköpostissa.

Ystävällisin terveisin..

Lähetin selvityspyynnöstä kopion myös kaupunginhallituksen jäsenille.

22.9.2021

Yhteydenotto syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Otin yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja pyysin, että hän selvittäisi muiden viranomaisten lisäksi tätä asiaa vielä syrjinnän kannalta, sillä se puoli asiasta ei ole tullut varsinaisesti esille aikaisemmissa viranomaisten tuomitsevissa kannanotoissa. 

Kerroin yhteydenotossani mm. seuraavaa:

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelu hylkäsi tammikuussa 2018 hoitavan lääkärin vakavasti muistisairaalle vaimolleni tekemän määräyksen lakisääteisistä kaupungin ilmaisista vaipoista. Terveysaseman lääkäri oli tehnyt tarvikemääräyksen ministeriön edellyttämällä tavalla todettuaan pitkäaikaisen seurannan ja yksilöllisesti tekemänsä määrittelyn perusteella, että potilas tarvitsee nämä tarvikkeet välttämättä vakavan ja pitkäaikaisen sairautensa hoitoon. Emme saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati tarvikkeiden saamiseksi kolmen kuukauden omavastuuvelvollisuuden täyttämistä.

Eduskunnan oikeusasiamies, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Valvira totesivat kantelujeni ratkaisuissa, että ylilääkäri teki päätöksensä laittomin perustein, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksissä tai lainsäädännössä ei ole mitään mainintaa kolmen kuukauden karenssista. Eikä ko. lääkärillä ollut edes valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tarvikemääräykseen. Kaupungin olisi ilman muuta pitänyt korjata heti laiton päätöksensä saatuaan tietään ylimmiltä laillisuusvalvojilta karenssivaatimuksen laittomuudesta. Viranomaiset ovatkin vaatineet toistuvasti oikaisua, mutta kaupunki ei ole totellut. Kukaan kaupungin edustajista ei ole vastannut yhteydenottoihini yli kolmeen vuoteen. Emme ole saaneet lakisääteisiä vaippojamme vieläkään.

Kaikkien laillisuutta valvovien viranomaisten mielestä ”Alzheimerin tautia sairastavaa 77-vuotiasta rouvaa” ei kohdeltu asianmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Hänen kohdallaan ei noudatettu lainsäädännön vaatimaa yksilöllistä harkintaa. Vaimollani on viranomaisten mielestä kiistatta pitkäaikainen vakava sairaus, jonka oireisiin kuuluu inkontinenssi. Valvontaviranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että vaipat olisi pitänyt antaa ministeriön määräyksiä noudattaen hoitavan lääkärin lähetteen mukaisesti välittömästi. Vaimoni joutui siis kaupungin syrjimäksi aiheettomasti virkamiesten tahallisen lainvastaisen toiminnan takia.

Virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikissa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupungin johto pormestaria myöten hyväksyy konkreettiset laittomuudet laiminlyömällä sille virkavastuun mukaisesti kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan.

Helsingin hallinto-oikeudessa on ratkaistavana valitukseni siitä, että Helsingin kaupunki ei ole noudattanut päätöksenteossaan ja siitä tiedottamisessaan hallintolakia eikä julkisuuslakia. Pyysin hallinto-oikeutta ja myös oikeusasiamiestä ratkaisemaan, ovatko kaupungin toiminnasta vastaavat johtajat syyllistyneet perustuslain virkamiehen virkavastuuta koskevassa 118 §:ssä mainittuihin lainvastaisiin toimenpiteisiin ja valvonnan laiminlyönteihin.

Tämä asia ei koske vain meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kolmelta kuukaudelta. Omahoitotarvikejakelussa on 30 000 asiakasta. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu.

Syy, miksi kaupunki on kohdellut vaimoani kaltoin syrjimällä törkeästi yli kolme vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

 22.9.2021

Monenlaista muistiystävällisyyttä muistiviikolla

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kirjoitti Hesarin mielipidesivulla ”muistiystävällisessä yhteiskunnassa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea”. Kerroin hänelle, miten muistiystävällisyys on omien kokemukseni mukaan ymmärretty ja toteutettu maailman toimivimmassa kaupungissa Helsingissä.

 23.9.2021

Korona piinaa omaishoitajia

Omaishoitajaliiton tänään julkaisemassa kansainvälisessä tutkimuksessa todetaan, että koronapandemia leikkasi palveluita eniten kaikkein intensiivisimmässä hoitosuhteessa olleilta omaishoitajilta, ja moni koki jääneensä vangiksi kotiinsa. Yhteiskunta myös avautuu omaishoitajille hitaammin kuin muille. 

Näinhän se on meilläkin. Lakisääteisiä vapaapäiviä en ole voinut pitää maaliskuun 2020 jälkeen. Täällä kyhnötämme yhä kaksistaan vankeina ulkomaailmalta ihmettelemässä Helsingin herrojen halpamaista ja raukkamaista pottuilua.

23.9.2021

Kirje sote-lautakunnan jäsenille

Lähetin kirjeen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille puheenjohtaja Daniel Sazonov (Kok.), Seija Muurinen (Kok.), Maaret Castrén (Kok.), Matti Niiranen (kok.), Kati Juva (Vihr.), Minna Lindgren (Vihr.), Oula Silvennoinen (Vihr.), varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi (SDP), Sinikka Vepsä (SDP), Samuel Adouchief (Vas.), Mikko Paunio (PS), Laura Korpinen (PS) ja Eva Biaudet (RKP).

Hyvä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen hylkäsi tammikuussa 2018 hoitavan lääkärin vakavasti muistisairaalle vaimolleni tekemän määräyksen lakisääteisistä kaupungin ilmaisista vaipoista. Terveysaseman lääkäri oli tehnyt tarvikemääräyksen tarkalleen ministeriön edellyttämällä tavalla todettuaan pitkäaikaisen seurannan ja yksilöllisesti tekemänsä määrittelyn perusteella, että potilas tarvitsee nämä tarvikkeet välttämättä vakavan ja pitkäaikaisen sairautensa hoitoon. Emme kuitenkaan saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati tarvikkeiden saamiseksi kolmen kuukauden omavastuuvelvollisuuden täyttämisen ja kolme kuukautta vanhemman inkontinenssidiagnoosin.

Eduskunnan oikeusasiamies, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Valvira totesivat kantelujeni ratkaisuissa, että ylilääkäri teki päätöksensä laittomin perustein, sillä sosiaali- ja terveysministeriön määräyksissä tai lainsäädännössä ei ole mitään mainintaa mistään kolmen kuukauden karenssista eikä vaatimusta inkontinenssidiagnooseista. Eikä omahoitotarvikejakelun lääkärillä ollut edes minkäänlaisia valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tarvikemääräykseen.

Kaupungin olisi ilman muuta pitänyt korjata heti laiton päätöksensä saatuaan tietää ylimmiltä laillisuusvalvojilta, että karenssivaatimus ei perustunut lainsäädäntöön tai ministeriön määräykseen.  Viranomaiset ovatkin vaatineet Helsingin kaupungilta toistuvasti oikaisua, mutta kaupunki ei ole totellut. Se ei ole korjannut laitonta päätöstään, eikä ole ilmoittanut meille, että saisimme vaipat. Kukaan kaupungin edustajista ei ole vastannut tiedusteluihini tai yleensäkään yhteydenottoihini yli kolmeen vuoteen. Päinvastoin. Johtajalääkäri Timo Lukkarinen ilmoitti 11.3.2019 julkisuuslain vastaisesti, että kaupunki ei vastaa tiedusteluihini. Emme ole saaneet lakisääteisiä vaippojamme vieläkään.

Kaikkien laillisuutta valvovien viranomaisten mielestä ”Alzheimerin tautia sairastavaa 77-vuotiasta rouvaa” ei kohdeltu asianmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Hänen kohdallaan ei noudatettu lainsäädännön vaatimaa yksilöllistä harkintaa. Vaimollani on viranomaisten mielestä kiistatta pitkäaikainen vakava sairaus, jonka oireisiin kuuluu inkontinenssi. Valvontaviranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että vaipat olisi pitänyt antaa ministeriön määräyksiä noudattaen hoitavan lääkärin lähetteen mukaisesti välittömästi. Vaimoni joutui siis kaupungin syrjimäksi aiheettomasti virkamiesten tahallisen lainvastaisen toiminnan takia.

Virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikissa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Tämä vaatimus ei näytä koskevan Helsingin kaupungin virkamiehiä. Kaupungin johto pormestaria myöten hyväksyy konkreettiset laittomuudet ja laiminlyö alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan.

Helsingin hallinto-oikeudessa on ratkaistavana valitukseni siitä, että Helsingin kaupunki ei ole noudattanut päätöksenteossaan ja siitä tiedottamisessaan hallintolakia eikä julkisuuslakia. Pyysin hallinto-oikeutta ja myös oikeusasiamiestä ratkaisemaan, ovatko kaupungin toiminnasta vastaavat johtajat syyllistyneet perustuslain virkamiehen virkavastuuta koskevassa 118 §:ssä mainittuihin lainvastaisiin toimenpiteisiin ja valvonnan laiminlyönteihin. Kaupungin kaikesta toiminnasta on vastannut virkavastuullaan Jan Vapaavuori ja elokuusta 2021 lähtien Juhana Vartiainen. Vastuu sosiaali- ja terveystoimialasta kuuluu toimialajohtaja Juha Jolkkoselle.

Tämä asia ei koske ainoastaan meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kolmelta kuukaudelta. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. Summa on huomattava, sillä omahoitotarvikejakelussa on 30 000 asiakasta.

Lähetin 20.9.2021 pormestari Juhana Vartiaiselle selvittelypyynnön syrjintäasiassa, jossa pyysin kirjallista vastausta siitä, miksi vakavasti muistisairaan vaimoni tapauksessa on toimittu niin, että Helsingin kaupunki ei ole antanut hänelle sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaisia lakisääteisiä vaippoja, vaikka hoitava lääkäri teki niistä määräyksen lääketieteellisin perustein todetun pitkäaikaisen sairauden hoitoon jo 30.1.2018. Syy, miksi kaupunki on kohdellut vaimoani kaltoin syrjimällä törkeästi yli kolme ja puoli vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

 

Aloin pitää yksityiskohtaista päiväkirjaa, kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa omituisilta ja lainvastaisilta. Päiväkirja, johon on kolmen ja puolen vuoden aikana kertynyt uskomattomia asioita, on runsaine liitteineen omaishoitajan päiväkirja -blogissa https://byrokratia.blogspot.com.

Olen ottanut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisen kauden jäseniin tästä asiasta yhteyttä ja pyytänyt heiltä tuloksetta apua 20.4.2020, 1.10.2020 ja 28.1.2021. Ensimmäisellä kerralla Kaupungin kansliasta tuli Sanna Vesikansan ilmoitus, että asia käsitellään lautakunnassa muistutuksena ja minulle ilmoitetaan asian etenemisestä. Sen koommin en ole kuullut hänen mainitsemastaan käsittelystä enkä etenemisestä mitään. Vesikansa ei lautakunnan puheenjohtajana ole muutenkaan tehnyt asialle mitään pyynnöistäni huolimatta

 

Pyydän, että uuden lautakunnan jäsenet uuden puheenjohtajansa johdolla ottaisivat tämän asian lopulta vakavasti ja saattaisivat sen pikaisesti oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Nyt on jo myöhäistä, mutta jotakin saattaa olla vielä pelastettavissa. 

Tässä vielä tiivistettynä tämän prosessin keskeiset asiat:

·    Viranomaisen on noudatettava tarkkaan lakia kaikessa toiminnassaan.

·    Ylilääkäri Juha Ahonen rikkoi lakia hylkäämällä laittoman karenssivaatimuksen perusteella ilman hänelle kuuluvaa päätäntävaltaa hoitavan lääkärin omahoitotarvikemääräyksen.

·    Ylimmät laillisuusvalvojat ovat vaatineet Helsingin kaupunkia korjaamaan laittomuutensa.

·    Kaupunki ei ole totellut viranomaisten määräyksiä. Se ei ole kumonnut laitonta päätöstään eikä vastannut mihinkään yhteydenottooni kolmeen vuoteen.

·    Emme ole saaneet meille kuuluvia hoitavan lääkärin 30.1.2018 määräämiä lakisääteisiä vaippoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on valvoa ja ohjata sosiaali- ja terveystoimen toimintaa. Siinä, mitä sen pitäisi tässä tilanteessa tehdä, ei voi olla epäselvyyttä kenelläkään, jolla on päässä järki ja rinnassa sydän – ihan väristä ja paikasta riippumatta.

Ystävällisin terveisin...

28.9.2021

Pormestari ja apulaispormestarit toimivat virkavastuulla

Apulaispormestarit kertoivat heinäkuussa 2020 Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa suhteistaan toimialajohtajiin. Pitkin kesää oli tullut myös tietoja, että pormestarin ja apulaispormestareiden välit olivat tulehtuneet. Oli epäselvyyttä, kenelle kuuluu päätäntävalta ja vastuu mistäkin asiasta. Apulaispormestarit kertoivat vastauksissaan, että he ovatkin vain luottamusviroissa ilman valtaa ja vastuuta. Artikkelissa käytettiin ilmaisua ”kaupungin kasvot”. Oikea valta ja vastuu kuuluu toimialajohtajille. Tai ylin valta ja vastuu kuuluvat tietysti kaupungissa pormestarille, mutta silloinen pormestari on tunnetusti enemmänkin mieltynyt vallan käyttämiseen kuin vastuun kantamiseen. Sosiaali- ja terveystoimialan valta ja vastuu kuuluvat siis toimialajohtaja Juha Jolkkoselle.

·   On kiistatonta, että Helsingin kaupunki on toiminut tässä meidän tapauksessamme hallintolain ja julkisuuslain vastaisesti, sillä jos niin ei olisi, pitäisi kaupungin pystyä esittämään edes jälkikäteen esimerkiksi hallintolain edellyttämät asiakirjat: pöytäkirjanote päätöksestä, minulle lähetetty kirje päätöksen tiedoksiannosta, päätöksen perustelut, valitusosoitukset jne. Julkisuuslain osalta kaupungin pitäisi näyttää toteen, milloin ja miten se on toimittanut minulle pyytämäni asiakirjan tai lähettänyt tiedon epäämisestä perusteluineen. 

Kaupungin arkistoja selatessa käy kuitenkin ilmi, että Hesarin artikkelin tiedot apulaispormestareiden virkavastuusta eivät pidä paikkaansa. 

Kaupunginhallituksen 9.1.2017 pitämän kokouksen pöytäkirjassa mainitaan, että kaupunginvaltuusto teki pormestarimallista päättäessään 22.6.2016 päätöksen uuden 1.6.2017 aloittavan organisaation hallintosäännöstä. Päätöksen mukaisesti pormestari ja apulaispormestarit valitaan kaupunginvaltuuston päätöksellä valtuuston toimikaudeksi. Helsingin kaupungilla pormestari ja apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka toimivat virkavastuulla, vaikka he eivät ole virka- tai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.

Tuo kaupunginvaltuuston päätös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Sanna Vesikansa ei apulaispormestarina toimiessaan ollut vain kaupungin kasvo vaan virkavastuulla toimiva luottamushenkilö. Hän on siis yhä viiden vuoden ajan vastuussa kaikista tekemisistään ja etenkin tekemättä jättämisistään tässä meidän prosessissamme.

28.9.2021

Vastaus yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta

Sain vastauksen syrjintäilmoitukseeni yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Ilmeisesti vastaaja ei ollut lukenut viestiäni tai ainakaan ei ollut ymmärtänyt lukemaansa. Hän piti hyvänä, että saamme nykyisin tarvitsemamme hoitotarvikkeet ja että mahdollisesta syrjinnästä on kulunut jo yli kaksi vuotta, eikä yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittele yli kaksi vuotta vanhempia tapahtumia kuin erikoistapauksessa.

Höpöhöpö! Olemmehan saaneet tarvitsemamme hoitotarvikkeet, kun olemme ostaneet ne kaupasta ihan omilla rahoillamme, mutta kaupungilta emme ole saaneet mitään. Emme edes vastausta tiedusteluihimme. Juuri siitähän tässä syrjinnässä on kysymys, että emme ole saaneet kaupungilta ministeriön määräämiä lakisääteisiä hoitotarvikkeita, eikä kaupunki ole kertonut, miksi emme ole saaneet. Eikä se yli kolme ja puoli vuotta sitten alkanut syrjintä ole lakannut. Päinvastoin. Se jatkuu aina vaan pahenevana yhä tänään, huomenna ja ylihuomenna.

Lähetin yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanille viestin, jossa pyysin, että että hän ottaisi tämän kohtuuttomuuksiin paisuneen Helsingin kaupungin kaltoinkohtelun, laittoman toiminnan ja jatkuvan syrjinnän vakavasti ja selvityttäisi asian kunnolla.

* * *

uutisia maailman toimivimmasta kaupungista STOP julkisessa virassa olevan virkamiehen on noudatettava oikeusvaltiossa kaikessa toiminnassaan tarkasti lakia STOP maailman toimivimman kaupungin palveluksessa oleva virkavastuulla toimiva virkamies ei noudattanut lakia STOP virkamies teki tahallaan laittomin oikeuksin ja laittomin perustein lainvastaisen päätöksen rikkoen päätöksestä tiedottaessaan julkisuuslakia ja hallintolakia  STOP ylimmät laillisuusvalvojat ovat vaatineet maailman toimivinta kaupunkia korjaamaan laittomuutensa STOP maailman toimivin kaupunki ei ole korjannut laitonta päätöstään  STOP

 << EDELLINEN     ALKUUN    SEURAAVA >>