Helsingin herrat hurskastelevat

24.1.2022

Aluevaalipäivänä 23.1.2022 joku oli kirjoittanut Twitterissä: 

Vaalipäivä on Suomessa aina liputuspäivä. Tänään lippujen kuuluisi kuitenkin olla puolitangossa, kun maan tyhmin hallintouudistus lopullisesti sinetöidään. 

Äitini kuoli 95-vuoden ikäisenä viime viikolla. Hänen kotitalossaan liehui vainajan muistoksi ja kunnianosoitukseksi Suomen lippu puolitangossa. Kuka voi olla noin kylmä ja tunteeton, että hän halveksii ja pilkkaa sotiemme veteraanin muistoa loukkaamalla vainajan omaisia suuressa surussa. Hän on koulukiusaaja Puistolasta. Sittemmin nuorisorikollinen, omahyväinen pyrkyri, häikäilemätön kiipijä, sivistymätön nousukas ja raukkamainen urputtaja. Kohta hän pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee Kiinaan olympialaisiin. Sitä ennen hänen kuului perustuslain virkavastuun mukaisesti vastata maan toimivimman kaupungin toiminnan laillisuudesta. Hän ei vastannut. Hän tiesi jo neljä vuotta sitten, että kaupunki toimi laittomasti, mutta hän ei puuttunut asiaan, vaikka maan ylimmät laillisuusvalvojat sitä vaativat häneltä. Tippaakaan en kehu, mutta sellainen jehu.

Seuraavan päivän Hesarissa oli mielipidesivulla Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin ja toimialajohtajan yhteinen kirjoitus Helsinki keskittyy sote-uudistuksessa palveluihin. He kirjoittivat mm.

Tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Myös määrältään kasvavan ikääntyneen väestön täytyy voida luottaa siihen, että oikeanlaista tukea ja hoivaa on saatavilla, kun tarvitaan.

Vertailun vuoksi kopion tähän näiden vastuunkantajien hurskastelujen perään, miten he ovat ylimmän laillisuusvalvojan raskauttavan kannanoton mukaan todellisuudessa selvinneet tehtävistään.

LAITON KARENSSIVAATIMUS

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on vaadittu vuosikausia kaupunkilaisilta lainvastaisesti kolmen kuukauden karenssia ennen hoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat vaatineet sosiaali- ja terveystoimen toimialaa korjaamaan laittoman toimintansa, mutta kaupungin virkamiehet eivät ole totelleet viranomaisten vaatimuksia.

Vakavasti muistisairasta vaimoani hoitava omalääkärimme teki terveysasemalla tammikuussa 2018 pitkäaikaisen sairauden takia pidätyskykynsä menettäneelle vaimolleni lähetteen lakisääteisistä vaipoista Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan omahoitotarvikejakeluun. Emme saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati omavastuuvelvollisuuden täyttämistä ja kolmen kuukauden karenssia. 

Aloin selvittää vaimoni omaishoitajana, mistä oikein oli kysymys ja mihin hylkäävä päätös perustui. Kävi pian ilmi, että Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on vaadittu vuosikausia kaikilta uusilta hoitotarvikkeiden saajilta kategorisesti kolmen kuukauden karenssia. Selvisi myös helposti, että karenssi ei perustunut mihinkään lainsäädäntöön tai ministeriön määräyksiin. Useimmat omahoitotarvikkeiden käyttäjistä ovat vähävaraisia sairaita vanhuksia, joille laittoman karenssin vaatimuksen takia aiheutuva muutaman sadan euron menetys on suuri menoerä. 

Olen ajanut vaimoni oikeuksia jo neljän vuoden ajan vetoamalla kaupungin johtajiin. Kun kaupungin ylimieliset virkamiehet eivät vastanneet kyselyihini, tein kanteluja laillisuutta valvoville viranomaisille. Kaikki viranomaiset ovat antaneet asiasta langettavat ratkaisunsa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi jo 16.4.2019 ratkaisun ESAVI/15067/06.03.00/2018 kanteluuni, jossa se totesi, että pitkäaikaissairauden vuoksi tarvittavien omahoitotarvikkeiden osalta ei ole laissa, kuntakirjeessä tai asetuksessa säädetty kolmen kuukauden omavastuusta, mitä Helsingin kaupunki kertoo selvityksissään noudattavan. Aluehallintovirasto totesi, että Helsingin kaupungin menettely vaimoni hoitotarpeiden osalta ei ole ollut asianmukaista olla antamatta vaippoja heti, kun niiden tarve on todettu. Aluehallintovirasto antoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysalalle hallinnollista ohjausta ja vaati sitä 7.5.2019 mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy kaupungin pysyväisohjeessa lainsäädännön kanssa olevan ristiriidan johdosta. Kaupunki antoi kuukauden myöhässä vastauksensa, jossa lupaili sitä ja tätä, mutta ei ole toteuttanut mitään lupauksistaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies päätti kantelun EOAK/3276/2018 ratkaisussa 21.5.2019 käynnistää uutena kanteluna EOAK/3024/2019 selvityksen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun laillisuudesta. Tätä varten eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetettiin Valviralle selvitys- ja lausuntopyyntö, jossa oikeusasiamies pyysi kiinnittämään huomiota siihen, onko kaupungin jakelukäytäntö terveydenhuoltolain ja ministeriön määräysten mukainen ja onko vaimoni tapauksessa menetelty asianmukaisesti ottaen huomioon vaimoni sairaus ja pidätyskyvyttömyyden jatkuminen jo vuosikausia.

Valviran oikeusasiamiehelle 20.10.2019 antamassa lausunnossa V/22625/2019 todetaan aluehallintoviraston tavoin, että kaupungin laatimat ohjeet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja että hoitotarvikejakelu ei menetellyt vaimoni tapauksessa asianmukaisesti. Hoitotarvikejakelun olisi pitänyt käyttää yksilöllistä harkintaa ja myöntää haetut inkontinenssituotteet heti, kun niitä haettiin, sillä niiden pitkäaikainen tarve oli ilmeinen. 

Tietosuojavaltuutettu teki 1.4.2020 kesällä 2018 lähettämäni kirjeen pohjalta Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoituksen 5500/R/22059/20 ylilääkäri Juha Ahosen suorittamasta vaimoni salaisten potilastietojen luvattomasta ja tarpeettomasta katselusta.  Asianimikkeenä oli ”virkavelvollisuuden rikkominen ma 1.1.2018 – ke 29.8.2018”. Tutkinnanjohtaja Markku Silen ratkaisi asian vuotta myöhemmin kyselemällä ainoastaan syylliseksi epäillyltä Ahoselta, oliko Ahonen katsellut salaisia potilastietoja. Ahonen vastasi, että ei Ahonen ollut. Silen päätti Ahosta kuultuaan yksin, että esitutkintaa ei suoriteta. Oikeusasiamies ja poliisihallitus eivät voineet puuttua toisen viranomaisen päätökseen. Näin näppärästi oikeusvaltio Suomessa syylliseksi epäilty voi ratkaista oman syyllisyytensä itsepalvelumenetelmällä! 

Oikeuskanslerinvirasto teki oikeuskanslerille heinäkuussa lähettämäni kirjeen johdosta kantelun nimellä Helsingin kaupungin menettely omahoitotarvikejakelua koskevassa asiassa OKV/1414/10/2020. Sain ilmoituksen, että kantelu oli siirretty eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, koska saadun tiedon mukaan Helsingin kaupungin menettelyä omahoitotarvikejakelussa koskeva kanteluni oli siellä jo käsiteltävänä. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pani 12.5.2020 lähettämäni kirjeen pohjalta vireille hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevan kantelun EOAK/3279/2020, johon sisältyi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitettu selvityspyyntö. Kaupunkia pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään 19.10.2020. Selvityspyynnön mukaisesti selvityksestä tuli käydä ilmi millä tavalla vaimoni hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen ja korvataanko kantelijalle itse hankkimansa vaipat. Kaupunki vastasi kolme kuukautta myöhässä, että se ei korvaa ostamiamme vaippoja. Ensimmäiseen kysymykseen kaupunki ei vastannut mitään.

Apulaisoikeusasiamies totesi langettavan ratkaisunsa päätöksessä 4.11.2021, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti ja kantelijalle on annettu väärää tietoa. Hyvän hallintotavan mukaisesti olisi ollut asianmukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. Kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet kaupungilta potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.  Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa. 

Päätöksessä tuomitaan kautta linjan jyrkästi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laiton menettely. 

• Oikeusasiamies katsoi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt lainvastaisesti ja jättänyt valvontavelvollisuutensa täyttämättä, joten hän antoi siitä vastaisen varalle toimialalle  huomautuksen. 

• Apulaisoikeusasiamies antoi toimialalle huomautuksen myös toimialan virkamiesten poikkeuksellisen piittaamattomasta suhtautumisesta eri valvontaviranomaisten  viesteihin ja kannanottoihin.
   
• Päätöksen mukaan kaupungin on laadittava apulaisoikeusasiamiehelle hyvitysesitys 28.2.2022 mennessä siitä, miten se hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kantelijan ja hänen vaimonsa kärsimän tappion johdosta, kun he ovat joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. 
  
  
• Apulaisoikeusasiamies tekee kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.
  
  
• Apulaisoikeusasiamies tekee toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta ja tukemisesta. 
  
  
• Oikeusasiamies oli jo keväällä 2020 yhtynyt Valviran kantaan siinä, että vaippojen antaminen olisi pitänyt aloittaa 1.2.2018 alkaen heti, kun hoitava lääkäri oli tehnyt niistä lähetteen. 
  
  

Helsingin hallinto-oikeus antoi 23.11.2021 pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvikkeita koskevassa hallintoriita-asiassa Dnro 20967/03.04.04.04.29/2020 päätöksen, jossa se totesi, että vaimollani oli oikeus vaippoihin 1.2.2018 alkaen. Hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei ole viitteitä siitä, että vaimoni sairaudessa olisi kysymys lyhytaikaisesta sairaudesta johtuvasta lyhytaikaisesta omahoitotarvikkeiden tarpeesta, vaan hänen virtsan- ja ulosteenkarkailunsa on asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan pysyvä ja pitkäaikainen Alzheimerin taudista johtuva vaiva, ja vaippojen eli hoitotarvikkeiden pitkäaikainen tarve on siten ilmeinen. Hallinto-oikeus katsoo, että hoitotarvikkeet olisi tullut luovuttaa heti, kun hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve ja tarpeen pitkäaikaisuus oli todettu. 

Suomen kaikki arvovaltaiset laillisuutta valvovat viranomaiset ylimmät mukaanluettuina ovat antaneet tästä asiasta yhtäpitävät lausunnot, joiden mukaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on toimittu lainvastaisesti. Julkisessa virassa virkamiehen on perustuslain mukaan noudatettava tarkoin lakia kaikessa toiminnassaan. Lisäksi häntä sitoo lailliseen toimintaan ja toiminnan laillisuuden valvontaan virkavastuu. Kun nyt kuitenkin Helsingin kaupungissa on toimittu lainvastaisesti, on tehty rikos. Rikoksen tekijät ovat rikollisia. Keitä nämä rikolliset ovat? Jäljet johtavat Koskelan omahoitotarvikejakelupisteeseen, mutta onko rikollisen toiminnan alku ja juuri siellä?

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen on kertonut monessa vastineessaan käyneensä läpi vaimoni kaikki salaiset potilastiedot ja etsineensä sieltä inkontinenssidiagnoosia, jotta voisi määrätä siitä alkavan kolmen kuukauden karenssin ennen vaippojen jakamisen aloittamista. Hän on kyllä kertonut tehneensä monia muitakin päätöksiä, joihin hänellä lain mukaan ei ole valtuuksia. Ahonen on toistuvasti verrannut itseänsä kirurgiin, joka voi muuttaa saamaansa lähetettä ja jopa hylätä sen. Hänkin voi omasta mielestään tehdä niin. Tämän vuoden syyskuussa Juha Ahonen on keksinyt kaupungille tehtyyn muistutukseen antamassaan vastauksessa uusia selityksiä. Hän kertoo toisin kuin aikaisemmissa selityksissään kuulleensa ensimmäisen kerran vaimoni tapauksesta vasta seuraavana kesänä, vaikka on aikaisemmin kertonut antaneensa tästä asiasta selvityksen silloiselle esimiehelleen Olli Huuskoselle 9.2.2018.  Hylkäyspäätöksen helmikuussa onkin hänen mukaansa tehnyt joku hoitaja eikä hän. Teki päätöksen kuka tahansa, Ahonen on joka tapauksessa virkavastuussa omahoitotarvikejakelun tekemästä laittomasta hylkäyspäätöksestä. Epäilyt rikollisuudesta kohdistuvat vahvasti Juha Ahoseen, mutta toimiko hän yksin vai oliko hänellä rikoskumppaneita?

Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen on ymmärtääkseni ylilääkäri Juha Ahosen esimies ja siten vastuussa omien tekemistensä lisäksi myös Ahosen tekemistä rikoksista, sillä virkavastuun mukaisesti hänelle kuuluu alaistensa toiminnan laillisuuden valvonta. Lukkarisesta on jäänyt minulle hämärä kuva, sillä hän on yleensä toiminut vaan kumileimasimena ja allekirjoituksellaan vahvistanut moneen kertaan, että hänellä ei ole lisättävää tai huomautettavaa Ahosen selityksiin. On Lukkarisella kyllä yksi maineteko tässä prosessissa. Hän kirjoitti saatteessaan 11.3.2019, että kaupunki ei vastaa viesteihini. Mistähän se hänen päähänsä pälkähti, kun Suomessa sentään on julkisuuslaki? Joka tapauksessa Lukkarisen rikos on julkisuuslain noudattamatta jättämisen lisäksi alaistensa toiminnan valvonnan laiminlyönti. Ensimmäinen Ahosen rikoskumppani on siis löydetty.

Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen nimi ja allekirjoitus ovat olleet monessa kaupungin vastineessa samaan tapaan kuin Lukkarisen, joten hän on hyväksynyt alaistensa laittomat teot. Leena Turpeinen on myös allekirjoittanut ja hyväksynyt ja ollut jopa laatimassa kaupungin omat omahoitotarvikejakelua varten kirjoitetut laittomat pysyväisohjeet, jotka valvovien viranomaisten päätösten mukaan ovat monilta osin ristiriidassa Kuntainfon ja lainsäädännön kanssa. Eipä hänkään ole syytön, kun on laittomuuksia ollut hyväksymässä ja laittomia ohjeita kirjoitellut. Nyt on jo löytynyt byrokratian sokkeloista kolmen lainrikkojan kopla.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkoselle kuuluu virkavastuun mukaisesti alaistensa Juha Ahosen, Leena Turpeisen ja Timo Lukkarisen ja heidän alaistensa toiminnan laillisuuden valvonta. Jäljistä päätelleen hän ei todellakaan ole sitä velvollisuuttaan hoitanut. Jolkkoselle on kerrottu elokuusta 2018 lähtien, että hänen alaisensa toimivat lainvastaisesti, mutta hän ei ole puuttunut asiaan. Ei, vaikka ylimmät laillisuusvalvojat ovat sitä toistuvasti vaatineet. Jolkkonen on siis tottelematon Tipi tai näkijä, joka ei näe, mutta onko hän myös tekijä? On. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeisen kanssa päivittänyt omahoitotarvikejakelun pysyväisohjeistuksen 1.12.2017 ja lisännyt sinne vaatimuksen kolmen kuukauden karenssista diagnoosista lähtien. Jos Jolkkonen olisi ymmärtänyt, mikä on relatiivilauseen korrelaatti, eikä olisi kirjoittanut ministeriön määräysten vastaisesti kolmen kuukauden karenssivaatimusta ohjeisiin, ei kaupungin omahoitotarvikekalun olisi tarvinnut sotkeutua laittomaan toimintaan. Ylilääkäri Juha Ahonenkin olisi voinut toimia lainmukaisesti. Ehkä. Onko Jolkkonen koko tämän laittoman toiminnan pääjehu? Vai onko herrallakin vielä herra?  

Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna on kaupungin ykkösvirkamies. Hän johtaa kaupungin keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Sarvilinnan nimeä ei ole näkynyt missään tätä prosessia koskevissa kaupungin asiakirjoissa, vaikka hän vastaa virkavastuullaan kaikkien edellä mainittujen ylilääkäreiden toiminnan laillisuudesta.

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori on vastannut virkavastuullaan pormestarimallin alusta alkaen koko kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta. Tai tarkemmin sanottua hänen olisi pitänyt vastata. Hän on ollut toukokuusta 2018 lähtien henkilökohtaisesti tarkalleen tietoinen kaupungin omahoitotarvikejakelun laittomuuksista, mutta hän ei ole reagoinut asiaan mitenkään. Vapaavuori ei ole vastannut yhteenkään tiedusteluuni. Vapaavuori ei ole piitannut ylimpien laillisuusvalvojienkaan langettavista ratkaisuista. Hänen olisi pitänyt virkavastuun mukaisesti valvoa, että hänen alaisensa Juha Jolkkonen, Leena Turpeinen, Timo Lukkarinen ja Juha Ahonen ja heidän alaisensa noudattavat lakia kaikessa toiminnassaan, mutta Vapaavuori on laiminlyönyt täysin hänelle perustuslain 118 §:n mukaisen valvonnan. Olisiko siinä se rikoskoplan kingi? Vapaavuorta ei auta olympiakomiteaan pakeneminenkaan, sillä virkavastuu vanhenee vasta viidessä vuodessa.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen vastaa 1.8.2021 lähtien koko kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta. Tähän mennessä hän on noudattanut edeltäjänsä toimintamallia, mutta kehityskykyinen nuorimies voi oppia vielä noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Hurskasteleva julistus ”Helsingin pormestarina mietin päivittäin, miten kaupunki voisi tuottaa entistä parempia palveluja helsinkiläisille nöyrällä palveluasenteella” ei tosin lupaa hyvää. Lähetin hänelle syyskuussa kaupungin kirjaamon kautta virallisen selvityspyynnön siitä, miksi kaupunki on toiminut vaimoni suhteen niin, että hän ei ole saanut lakisääteisiä vaippojaan. Hra pormestari ei vastannut lokakuussa, eikä marraskuussa ja tuskin vastaa joulukuussakaan. 

Sama virkavastuu velvoittaa vielä jo mainittujen lisäksi tähän soppaan sotkeutuneita Olli Huuskosta, Kristian Siekkistä ja Timo Sinkkosta ja myös apulaispormestarina virkavastuulla toiminutta Sanna Vesikansaa, jotka kaikki ovat häipyneet pois kaupungin palveluksesta. Kaiken kaikkiaan lainvastaiseen tekoon syyllistyneistä koostuu soma jengi: kahdeksan kääpiötä ja kaksi Lumikkia. He kaikki ovat rikkoneet virassa toimiessaan perustuslain 118 pykälää, jossa sanotaan myös: Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

Saken är biff!
Enää puuttuu vain joku, joka muuttaa perustuslain pykälän lihaksi ja vereksi…

Mutta eihän meillä ole hädän päivää eikä huolen häivää, kun kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala pitää meistä hyvää huolta ja kohtelee meitä hyvin. Sen takaa omavalvonta. Juha Jolkkonen on laatinut virastopäällikkönä ollessaan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle omavalvontasuunnitelman ja porvarimallin tultua voimaan päivittänyt toimialajohtajana sosiaali- ja terveystoimen omavalvontasuunnitelman. Siis Jolkkonen valvoo, että Jolkkonen toimii moitteettomasti lakeja kunnioittaen. Samantapainen itsepalveluratkaisu kuin Juha Ahosen ratkaisema Juha Ahosen syyttömyys salaisten potilastietojen katselussa. Näppärää ja taloudellista!

Omavalvontasuunnitelmassa on monta kaunista sanaa. Tässä muutama helmi: 

Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.

Toimialalla on toimintaohje: Asiakkaan ja potilaan hyvä kohtelu sekä kaltoinkohtelun ehkäiseminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

Asiakkaan kohtelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella asiakkaita hyvin ja tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti. Jokaisella asiakkaalla tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Asiakkaalle annetaan tietoa palveluista sekä häntä koskettavista asioista ymmärrettävällä tavalla sekä tuetaan ja rohkaistaan osallisuuteen ja osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen kykyjensä mukaan. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

Asukaslähtöisyys: Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen. Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta. Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.  Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee. Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 (980/2012). Tämän lain 23 § koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä. Vanhuspalvelulain toteuttamisen tueksi on julkaistu Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea kuntia niiden iäkkäiden palvelujen uudistustyössä sekä varautumisessa väestön ikärakenteen ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan perusajatus on:
Tulit juuri oikeaan paikkaan! Miten voimme auttaa? 

Juha Jolkkonen
Toimialajohtaja

Taru on todella totuutta ihmeellisempää ja kauniimpaa maailman toimivimmassa kaupungissa!

Vakavaksi tämän asian tekee se, että Helsingin kaupunki on vaatinut vuosikausia kategorisesti kolmen kuukauden karenssia uusilta omahoitotarvikkeiden saajilta ennen jakelun aloittamista. Hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia kolmelta kuukaudelta ilman heille kuuluvia lakisääteisiä omahoitotarvikkeita. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. 

Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkärin ilmoitus 30 000 asiakkaasta pitää paikkaansa, korvattava summa voi nousta huomattavan suureksi, sillä esimerkiksi vaippojen kohdalla potilaan menetys kolmelta kuukaudelta on 300–400 euroa. Useimmat taloudellisen menetyksen kärsineistä ovat vähävaraisia vanhuksia. Pidän tätä hyvin vakavana tahallisena ja jatkuvana lainvastaisena toimintana, jonka takia vahinkoa kärsineillä kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus korvauksiin. Tarkkaan ottaen korvausvastuu koskee laittoman teon tehneitä viranhaltijoita ja heidän toimintansa laillisuudesta vastaavia esimiehiä. Virkamiehen virkavastuu vanhenee viidessä vuodessa. 

Toivoisin, että Helsingin kaupungin johdossa tunnettaisiin vastuu laittomasta toiminnasta ja ymmärrettäisiin oma-aloitteisesti ilman oikeudenkäyntejä hoitaa asia niin, että kaupungin laittoman toiminnan takia taloudellisen menetyksen kärsineet saisivat heille kuuluvan korvauksensa. Onhan rikollisten sovitettava oikeusvaltiossa  tekemänsä rikos ja korvattava rikoksen uhreille aiheuttamansa vahinko! Tämä koskee myös Helsingin kaupungin viranhaltijoita. Omalta osaltamme luotan, että apulaisoikeusasiamies saa sosiaali- ja terveystoimen toimialalta pyytämänsä asiaankuuluvan meitä koskevan hyvitysehdotuksen 28.2.2022 mennessä.

                    >>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

Apulaisoikeusasiamiehen päätös kantelussa

 

8.11.2021

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin päätös kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjapyynnön käsittely EOAK/3279/2020

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lähetti tiedon apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 tekemästä päätöksestä kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin oli pannut kantelun vireille 12.5.2020 lähettämäni kirjeen johdosta. Kanteluun liittyi selvityspyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Kaupungin oli erityisesti vastattava kysymyksiin

• Millä tavalla kaupunki on menetellyt vaimoni hoitotarvikeasiassa saatuaan        valvontaviranomaisilta tiedon päätöksensä laittomuudesta?
• Korvataanko meille meidän itse hankkimamme vaipat?

Selvityspyyntöön sisältyi myös kanslian pyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle olla minuun yhteydessä asian selvittämiseksi ja toimittamaan minulle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (PYSY044) ja muut pyytämäni asiakirjat. 

Eduskunnan apulaisoikeusmiehen päätöksessä tyrmätään täydellisesti kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa harkitsemaan, miten se voi hyvittää meille virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä. Apulaisoikeusasiamies tekee vielä Helsingin kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että viranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon sekä vielä erikseen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

Vihdoinkin meidät on otettu huomioon täysivaltaisina kansalaisina yhteiskunnassamme! Päätöksen lukeminen on balsamia haavoitetulle sielulleni. Kunpa vaimonikin voisi vielä ymmärtää, miten apulaisoikeusasiamies on pitänyt puoliamme vääryyttä vastaan!

Poimintoja apulaisoikeusasiamiehen arvioista:

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan  palvelun.

Helsingin kaupunki on 27.1.2021 antamassaan vastauksessa kieltäytynyt korvaamasta vaippoja kantelijalle muulta kuin kolmen kuukauden karenssin ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kaupungin olisi pitänyt ottaa asia käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun se oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.4.2019 päivätyn päätöksen, jossa todetaan Helsingin kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys. Samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. 

Kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on annettu väärää tietoa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Asiassa ei ole toimittu hallintolain 23§:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivytyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaudenhoitoa.

Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan Helsingin kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle. Olen päätynyt antamaan tässä asiassa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen. 

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteessa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Olen todennut, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi. ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu samaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on koitunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Toiminta on ollut virheellistä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

Esitän, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

Samalla kiinnitän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota siihen, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiesten laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

[Kaupunki toimitti vastauksensa tähän kanteluun yli kolme kuukautta määräajan jälkeen ja muutkin vastauksensa viikkoja myöhässä. Terveysasemien johtajalääkäri ilmoitti 11.3.2019, että kaupunki ei enää vastaa tiedusteluihini, eikä se vastannut.]

Neljän vuoden kokemuksella voin yhtyä täysin apulaisoikeusasiamiehen päätöksessään esittämiin moitteisiin. Hän osaa esittää asiansa sivistyneen hienovaraisesti, mutta ei jätä yhtään tulkinnanvaraa sille, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan ylilääkärit ovat hoitaneet tämän asian aivan luokattomasti kautta linjan. 

Alun perin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin Juha Ahosen selitykset olivat jo aivan päättömiä, eivätkä ne ole siitä parantuneet. Hän ilmeisesti kuvittelee, että hänellä tosiaan olisi valtuuksia päättää sellaisista asioista, joihin hänellä ei todellakaan ole mitään laillista oikeutta. Hän ja hänen kaikki esimiehensä pormestaria myöten ovat saaneet keväästä 2019 lähtien kaikilta laillisuutta valvovilta ylimmiltä viranomaisilta raskauttavia lausuntoja kaupungin toiminnan laittomuudesta ja vaatimuksia laittomuuksien korjaamisesta. Ylilääkärit Ahonen ja Lukkarinen ovat viranomaisille antamissaan lausunnoissaan luvanneet moneen kertaan hoitaa asiat kuntoon, mutta eivät ole toteuttaneet mitään lupauksistaan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen ei ole luvannut mitään, mutta väittää korjanneensa itse laatimansa laittomat pysyväisohjeet. Ohjeet ovat yhä päin honkia, eivätkä vastaa ministeriön määräyksiä. Ei ole ihme, että apulaisoikeusasiamies on menettänyt luottamuksensa sosiaali- ja terveystoimen toimialasta vastaaviin virkamiehiin ja vaatii kantelun ratkaisussa kaupungilta selvitystä asiasta.

Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveystoimen toimialan laiminlyönteihin ja piittaamattomuuteen suhteessa valvontaviranomaisten kannanottoihin. Lisäisin vielä ylimielisyyden ja vastuuttomuuden. Ylilääkärit ovat suhtautuneet meihin koko ajan alentavasti ja loukkaavasti. Vastuulliset johtajat tietävät, että heidän alaisuudessaan virkamiehet toimivat lainvastaisesti, mutta he eivät ole puuttuneet siihen, vaan ovat laiminlyöneet täysin virkavastuuseen kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on tiennyt koko ajan alaistensa lainvastaisen toiminnan. Pormestari Jan Vapaavuori on ollut (ja on yhä virkavastuun vanhenemiseen saakka) vastuussa kaupungin kaikesta toiminnasta, mutta on nostanut itsensä maallisten asioiden yläpuolelle. Hallintolaissa, julkisuuslaissa ja jopa perustuslaissa on paljon  julkisessa virassa toimivien virkailijoiden toimintaa koskevia määräyksiä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkailijat elävät, kuin ne määräykset eivät koskisi heitä lainkaan. 

 Maailman toimivin kaupunki?

Oikeusasiamies julkaisi kantelun ratkaisun verkossa

Verkossa julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuja, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Ratkaisuista on poistettu salassa pidettävät ja tarpeettomiksi katsotut tiedot. Poistetut kohdat on merkitty katkoviivoin [---]. Henkilöiden nimet on yleensä korvattu kirjaimin.

Linkki alla olevaan verkossa julkaistuun kantelun ratkaisuun: 
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

 

4.11.2021

EOAK/ 3279/2020

Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila

HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUKÄYTÄNTÖ

1 KANTELU

Kantelija palaa kantelussaan asioihin, joissa on kyse A:n kaupungin hoitotarvikkeiden jakelukäytännöstä ja kantelijan asiakirjapyynnön käsittelystä.

Uudessa kantelussaan kantelija pyytää oikeusasiamiestä muun muassa puuttumaan A:n kaupungin johtajien tekemisiin saadakseen heidät toimimaan niin kuin heidän kuuluisi toimia. Ainoa oikea ratkaisu tässä prosessissa on kantelijan mielestä alusta alkaen ollut, että kaupunki myöntää toimineensa omatarvikejakelussaan sosiaali- ja terveysministeriön määräysten vastaisesti, korjaa virheensä ja noudattaa hänen vaimoaan hoitavan omalääkärin alkuperäistä vaippalähetettä antamalla hänelle kuuluvat vaipat 1.2.2018 lähtien.

Kantelija kertoo, ettei ole saanut kaupungilta anteeksipyyntöä eikä mitään ilmoitusta siitä, että hänen vaimonsa saisi tarvitsemansa vaipat, joten he ovat ostaneet vaipat edelleen itse.

Kanteluun 19.8.2020 annetussa osavastauksessa on todettu miltä osin kirjoituksessa esille tuotuihin asioihin on jo vastattu oikeusasiamiehen kansliasta 24.5.2019 (EOAK/3276/2018) ja

31.3.2020 (EOAK/3024/2019). Kanteluun, joka koski poliisin päätöstä tutkimatta jättämisestä on vastattu 4.5.2021 (EOAK/3006/2021).

2  SELVITYS

Siltä osin kuin kanteluun ei ole jo aiemmin vastattu pyysin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvityksen ja lausunnon (26.1.2021).

Kantelija toimitti vastineen (5.3.2021) A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvitys- ja lausuntopyyntööni antamaan vastaukseen.

Lisäksi käytettävissäni ovat olleet muun muassa seuraavat aiempiin ratkaisuihini liittyvät asiakirjat:

- - -

3  RATKAISU

3.1  Selvityspyynnön sisältö

A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitetussa selvityspyynnössä pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään

19.10.2020. Selvityspyynnön mukaisesti selvityksestä tuli käydä ilmi seuraavaa:

1)    Millä tavalla kantelijan vaimon hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen?

2)    Korvataanko kantelijalle hänen mahdollisesti itse hankkimansa vaipat?

Sosiaali- ja terveystoimialaa pyydettiin tarvittaessa olemaan yhteydessä kantelijaan asian selvittämiseksi sekä toimittamaan hänelle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Lisäksi selvityspyynnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on edellytetty, että valituskelpoinen päätös annetaan pyynnöstä myös siinä tilanteessa, että viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Tällä menettelyllä turvataan se, että kysymys pyydetyn asiakirjan olemassaolosta ei jää pelkästään virkamiehen ilmoituksen varaan (OA Petri Jääskeläisen puheenvuoro oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa vuodelta 2017, s. 21).

3.2  Selvityksessä annetut vastaukset kysymyksiin

Lausunnon mukaan kantelijan vaimon omahoitotarvikehakemusta ei ole hylätty, vaan hänellä on ollut oikeus vaippoihin 1.5.2018 alkaen. Omahoitotarvikejakeluun lähetetyistä lähetteistä ei tehdä virkamiespäätöksiä, vaan hoitoratkaisut kirjataan potilasasiakirjoihin.

Lausunnon liitteenä olevassa ylilääkäri A:n vastauksessa todetaan muun muassa seuraavaa.

”Kantelija on ollut puhelimitse yhteydessä omahoitotarvikejakeluun alkuvuonna 2018, jolloin hänelle on kerrottu, että hänen vaimollaan on oikeus saada vaippoja kolmen kuukauden päästä eli toukokuusta 2018 lähtien.

Omahoitotarvikejakelusta ei olla asiakkaisiin päin yhteydessä vaan lähetteen teon jälkeen asiakas on aina yhteydessä omahoitotarvikejakeluun. Kantelijan olisi siis tullut olla uudelleen yhteydessä hoitotarvikejakeluun toukokuussa, koska tilauksia ei tehdä kolmea kuukautta etukäteen.

                       

Hoitotarvikkeiden tilaamisesta kerrotaan selkeästi myös A:n kaupungin omahoitotarvikejakelun internet-sivuilla, jossa kantelija viittaa käyneensä. Lisäksi huomioiden aktiivisuus, jolla kantelija on tätä omaishoitotarvikeasiaa selvittänyt ja ohjeitamme lukenut, en pidä uskottavana, että hän ei ole tietoinen siitä, että hoitotarvikkeet tulee tilata itse. Mikäli jonkun väärinkäsityksen vuoksi näin ei kuitenkaan olisi, pitäisin luonnollisena, että tietäen, että hänen vaimonsa on ollut oikeutettu vaippoihin toukokuun alusta 2018 lähtien, mutta ei ole niitä saanut, hän olisi soittanut toukokuussa 2018 omahoitotarvikejakeluun, jossa asia olisi helposti selvinnyt.

Toimintamme piirissä on tietoni mukaan yli 30 000 asiakasta, emmekä pysty mitenkään muistuttamaan yksittäistä asiakasta tilausten ajankohdasta. Pidän asianmukaisena korvata kantelijalle saamatta jääneet (evätyt) kolmen ensimmäisen kuukauden vaipat. En kuitenkaan pidä aiheellisena korvata kantelijalle muita vaippoja kuin jäämättä saaneiden ensimmäisen kolmen kuukauden osalta, koska ne on kantelijan vaimolle myönnetty.”

Lausuntoon liitetyssä terveysasemien johtajalääkäri B:n vastineessa puolletaan vaippojen korvaamista kolmen kuukauden karenssiajalta vuodelta 2018.

3.3 Oikeusohjeet

- - -

3.4 Arvioni

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Näkemykseni mukaan valvontaviranomaisilta saamansa ohjauksen ja kannanottojen perusteella kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan palvelun.

Saamani lausunnon mukaan A:n kaupungin viranomaiset ovat päätyneet siihen, että kantelijalle korvataan rahana hankittujen vaippojen kustannukset siltä ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kiinnitän huomiota siihen, että saamani selvityksen perusteella korvauksen maksamista on alettu pohtia vasta sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kansliasta 19.8.2020 lähetettyä selvityspyyntöä on alettu käsitellä.

                       

Totean, että asia olisi tullut ottaa käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun A:n kaupunki oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 6.3.2018 päivätyn päätöksen, jossa todetaan A:n kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys.

Näkemykseni mukaan samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Katson, että asiassa ei ole toimittu hallintolain 23 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivästyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.

A:n kaupungin lausunnon mukaan ei ole perusteita korvata vaippojen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia lakiin perustumattoman kolmen kuukauden karanteenin jälkeiseltä ajalta, koska vaippoja olisi ollut mahdollista saada alkuperäisen lähetteen perusteella, jos kantelija olisi itse ollut uudestaan yhteydessä omahoitotarvikejakeluun.

A:n kaupungin selvityksen mukaan kantelijan asiassa on menetelty niin kuin kaikkien asiakkaiden kanssa. Tarvittavat ohjeet ovat saatavilla netissä, ja lähtökohtana on, että asiakkaat ottavat itse yhteyttä omahoitotarvikejakeluun. Totean, että saamieni selvitysten mukaan kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on tällöin annettu väärää tietoa. Viittaan edellä toteamaani ja korostan, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Mielestäni oikeus tarpeen mukaiseen laadultaan hyvään terveyden- ja sairaudenhoitoon olisi edellyttänyt, että asiakasta olisi neuvottu, ohjeistettu ja autettu viimeistään silloin, kun A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala oli saanut oikeusasiamiehen kansliasta lähetetystä selvityspyynnöstä tiedon siitä, ettei kantelijan vaimon käyttöön ole toimitettu lainkaan vaippoja. Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan A:n kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Korostan, että virkamiehen tulee kestää itseensä kohdistuva arvostelu. Moitteista ei saa provosoitua, eikä antaa niiden vaikuttaa lainmukaiseen menettelyyn. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Oikeuskirjallisuudessa^[1] on katsottu, että esimerkiksi selvän asiavirheen korjaamatta jättäminen voi sisältää tarkoitussidonnaisuuden periaatteen loukkauksen.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 1 luvussa säädetään laillisuusvalvonnasta. Luvun 10 §:ssä säädetään huomautuksesta ja käsityksestä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle.

Olen päätynyt antamaan tässä asiassa A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen.

Omat aloitteet

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt vielä selvittää asiaa. Tämän vuoksi olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Kiinnitän huomiota myös siihen, että kyseessä ovat omaishoitaja ja hänen hoidossaan oleva puoliso. Omaishoitolain mukaan lailla on tarkoitus turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Tavoitteen toteuttamiseksi laissa säädetään muun muassa yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa laadittavasta suunnitelmasta, johon on kirjattava hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö. Omaisiaan hoitavia henkilöitä, jotka eivät ole tehneet virallista sopimusta omaishoidon tuesta on tuettava siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetään velvoitteesta soveltaa niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka potilaan ja asiakkaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarvetta vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. Näissä laeissa säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön velvoitteesta tehdä tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan ja potilaan edun toteuttamiseksi.

                       

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteissa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Hyvitysesitys

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamies voi tässä tarkoituksessa tehdä myös esityksiä hyvityksen suorittamisesta kantelijalle silloin, kun virheen tai oikeuden loukkauksen oikaiseminen tai korjaaminen ei enää ole mahdollista. Näillä hyvitysesityksellä on tähdätty siihen, että tapahtunut virhe tai oikeuksien loukkaus hyvitetään kantelijalle.

Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys voi olla hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisen oikeuden tai vapauden loukkaamisesta tai kansallisen lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä. Hyvitys voi olla aineeton toimenpide, kuten pahoittelu tai anteeksipyyntö, tai rahallinen korvaus.

Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut pitävänsä oikeusasiamiehen esityksen asian sopimisesta ja siihen liittyvästä hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuna yksilöiden pääsemiseksi oikeuksiinsa, sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi ja turhien oikeusriitojen välttämiseksi (PeVM 12/2010).

Olen edellä todennut, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Käsitykseni mukaan toiminta on ollut virheellisestä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

                       

Esitän, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

3.5 Ylimmän laillisuusvalvojan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen

A:n kaupunkia pyydettiin erikseen toimittamaan selvitys lausunnon antamisen viivästymiseen johtaneista syistä. Selvitys ja lausunto pyydettiin toimittamaan viimeistään 19.10.2020. A:n kaupunki toimitti lausunnon ja selvitykset 27.1.2021.

Annetun selvityksen mukaan A:n kaupungin kirjaamon ja sosiaali- ja terveystoimialan asianohjauksen ja valmistelun yhteistyö ei ole toiminut sovitun mukaisesti eikä asianhallintajärjestelmän toimeksiantoja ole toteutettu lausunto- ja selvityspyyntöjen osalta laaditun prosessin mukaisesti. Tästä johtuen asianohjaus ei ole saanut tietoa uudesta 19.8.2020 saapuneesta selvityspyynnöstä eikä asiaa ole tiedetty sosiaali- ja terveystoimialalla siirtää valmisteluun selvityksen valmistelijalle. Lisäksi kirjaamon laatima toimeksianto 19.11.2020 saapuneesta tiedustelusta vastauksen viipymiseen liittyen on lähetetty väärälle asianohjaajalle, joka ei ole siirtänyt toimeksiantoa oikealle asianohjaajalle. Selvityksen mukaan kyse on ollut inhimillisistä kömmähdyksistä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävästä säädetään perustuslain 109 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ylimpien laillisuusvalvojien tiedonsaantioikeudesta säädetään perustuslain 111 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Jotta oikeusasiamies voi toteuttaa hänelle perustuslaissa asetettua tehtävää valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien tulee perustuslain perusteella antaa oikeusasiamiehelle hänen laillisuusvalvontaansa varten pyytämänsä selvitykset. Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiehen laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Saadun selvityksen perusteella arvioin, että laiminlyönneissä vastata ylimmän laillisuusvalvojan lausunto- ja selvityspyyntöihin on saattanut olla kysymys yksittäisistä inhimillisistä erehdyksistä. Ottaen huomioon edellä kohdassa 3.4 esittämäni totean kuitenkin, että kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

3.6 Muut kantelussa ja vastineessa esitetyt asiat

Kantelija tuo vastineessaan esille huolensa siitä, että A:n kaupungin vaippoja koskeva ohjeistus ei edelleenkään noudattaisi lainsäädäntöä ja annettua valtakunnallista ohjeistusta. Uutena asiana kantelija viittaa myös siihen, että vaippojen vuorokausittaista määrää tai laatua rajoitettaisiin valtakunnallisen ohjeistuksen vastaisesti.

Katson, ettei vastine tältä osin edellytä tässä vaiheessa oikeusasiamiehen toimenpiteitä. Totean yleisellä tasolla, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan, että ohjeistus on kaikilta osin lainmukainen. Kaupungin on huolehdittava myös työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siten, ettei ohjeistuksen tulkinta käytännön tilanteissa johda lainvastaiseen menettelyyn.

Selvityspyyntööni sisältyi kehotus toimittaa kantelijalle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Selvyyden vuoksi totean, ettei oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty selvityspyyntö sisältänyt erillistä julkisuuslaissa tarkoitettua asiakirjapyyntöä kantelijalle lähetettävistä asiakirjoista. Selvityspyynnössä on ainoastaan viitattu kantelijan itsensä tekemiin mahdollisiin tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöihin sekä niiden käsittelyyn.

4 TOIMENPITEET

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle vastaisen varalle huomautuksen kohdissa 3.4. 3.5 ja 3.6 toteamistani menettelyyn liittyvistä virheistä. Tässä tarkoituksessa lähetän sille tämän päätökseni.

Eduskunnan oikeusasiamiestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi tai oikeuksien loukkauksen hyvittämiseksi.

                       

Tässä tarkoituksessa lähetän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle tiedoksi kohdan 3.4 hyvitysesityksen. Pyydän kaupunkia ilmoittamaan minulle esitykseeni liittyvistä toimenpiteistään 28.2.2022 mennessä.

Samalla kiinnitän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Lähetän erillisen selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lähetän myös erillisen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

---

[1] Mäenpää. Hallinto-oikeus, 2018, s.162.  

Oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty versio, jossa on lueteltu myös ratkaisussa käytetyt oikeusohjeet:

Sosiaali- ja terveystoimialan toimintasääntö

Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen.

Toimiala luo sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia.

Toimiala huolehtii myös terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä, sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

Sosiaali- ja terveystoimiala toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksi jaosto.

Toimialajohtaja on Juha Jolkkonen.

>>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE