Kirje tietosuojavaltuutetulle

13.1.2022

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen ja hänen silloinen esimiehensä Timo Sinkkonen kertoivat kesällä 2018 eduskunnan oikeusasiamiehelle antamissa kantelun vastineissaan käyneensä läpi vaimoni kaikki salaiset potilastiedot etsiessään sieltä inkontinenssidiagnoosia, jotta voisivat sen perusteella määrätä kolmen kuukauden karenssin alkamisajankohdan.

Lähetin 29.8.2018 tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolle kirjeen, jossa pyysin häntä tietosuojavaltuutettuna selvittämään, ovatko nämä ylilääkärit syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, henkilörekisteririkokseen ja yksityisyydensuojarikokseen. Tietosuojavaltuutettu teki Helsingin poliisilaitokselle keväällä 2020 rikosilmoituksen salaisten potilastietojen katselusta nimikkeellä virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkinnanjohtaja Markku Silen päätti keväällä 2021, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, joten esitutkintaa ei toimitettu.

Oikeustajuuni ei mahtunut silloin ja vielä vähemmän nyt, että näillä ylilääkäreillä olisi ollut tarvetta tai oikeutta katsella vaimoni salaisia potilastietoja. Silenin ratkaisu oli väärin perustein ja vajavaisen selvityksen perusteella tehty. Tutkinnassa ei kuultu ketään muita henkilöitä kuin syyllisiksi epäiltyjä, jotka olivat esteellisiä ratkaisemaan oman syyllisyytensä. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 jälkeen syyttämättäjättämispäätös tuntuu vielä absurdimmalta. Ylilääkärit toimivat ylimmän laillisuusvalvojan mukaan lainvastaisesti. Heillä ei ollut lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan valtuuksia tehdä sellaisia päätöksiä, joita varten he olivat katselleet potilastietoja. Oirediagnoosilla, jota he ainoastaan etsivät potilastiedoista, ei ole mitään merkitystä tarvikkeiden antamisesta päätettäessä, koska päätös tehdään pitkäaikaisen sairauden keston perusteella. Ja päätöksen tekee hoitava lääkäri eikä omahoitotarvikejakelu. Omahoitotarvikejakelun ylilääkärillä tai hänen esimiehellään ei ollut tietojen katseluun tarvittavaa hoitosuhdetta vaimooni. Ja kuten kaikki laillisuusuutta valvovat viranomaiset ovat todenneet, kolmen kuukauden karenssivaatimus on laiton. Siitä ei ole mitään mainintaa lainsäädännössä, potilasohjeissa tai ministeriön määräyksissä.

Lähetin uudelle tietosuojavaltuutetulle Anu Talukselle kirjeen, jossa kysyin, onko apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa tulleiden uusien tietojen valossa mitään tehtävissä syyttämättäjättämispäätöksen suhteen.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TEKEMÄ RIKOSILMOITUS 5500/R/22059/20 SALAISTEN POTILASTIETOJEN KATSELUSTA

 

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio teki Helsingin poliisilaitokselle keväällä 2020 rikosilmoituksen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin suorittamasta salaisten potilastietojen katselusta nimikkeellä virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkinnanjohtaja Markku Silen päätti keväällä 2021, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, joten esitutkintaa ei toimitettu.

Mielestäni Silenin ratkaisu oli väärin perustein ja vajavaisen selvityksen perusteella tehty. Tutkinnassa ei kuultu ketään muita henkilöitä kuin syyllisiksi epäiltyjä, jotka olivat esteellisiä ratkaisemaan oman syyllisyytensä. Tutkija ei ottanut ratkaisua tehdessään lainkaan huomioon sitä, että syylliseksi epäillyt toimivat lainvastaisesti. Heillä ei ollut lakisääteisiä tehtäviä hoitaessaan valtuuksia tehdä sellaisia päätöksiä, joita varten he olivat katselleet potilastietoja.

Tiedustelen, voiko nykyinen tietosuojavaltuutettu vielä puuttua asiaan jotenkin ja saada tapaukselle ratkaisun, joka noudattaa oikeusvaltion periaatteita.

 

Kerron aluksi taustaa, mistä on kysymys.

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vuosikausia lainvastaisesti vaatimalla helsinkiläisiltä potilailta ennen tarvikkeiden jakelun aloittamista kolmen kuukauden karenssia ja omavastuuvelvoitetta.

Lähdin vakavasti muistisairaan vaimoni omaishoitajana selvittämään asiaa, kun omahoitotarvikejakelijat hylkäsivät helmikuun 2018 alussa vaippalähetteen, jonka hoitava lääkäri oli tehnyt pidätyskykynsä menettäneelle vaimolleni. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat näinä vuosina antaneet kanteluihini langettavat ratkaisut, joissa ne ovat todenneet Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin toimineen lainvastaisesti. Karenssivaatimus on laiton, koska se ei perustu mihinkään lakiin tai ministeriön määräyksiin. Ylilääkärillä ei ollut edes valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tekemään tarvikemääräykseen. Valvontaviranomaiset ovat vaatineet Helsingin kaupunkia korjaamaan laittoman toimintansa, mutta kaupunki ei ole lupauksistaan huolimatta toteuttanut viranomaisten vaatimuksia.

Kun laillisuutta valvovien viranomaisten korjausvaatimukset eivät olleet tehonneet, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 4.11.2021 lopulta hyvin vakavan langettavan päätöksen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevassa kantelussa EOAK/3279/2020. Siinä tyrmätään kovin sanoin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, moititaan sosiaali- ja terveystoimen toimialan leväperäistä suhtautumista valvontaviranomaisten kannanottoihin, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa esittämään hänelle, miten se voi hyvittää meille virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen langettavan päätöksen jälkeen itse vaippa-asia näyttää lopulta selviävän meidän osaltamme. Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri löysi jo oikeusasiamiehen ystävällisellä avustuksella lopulta lusikan ja otti sen kauniisti käteensä. Hän oli käskenyt lähihoitajaa sopimaan kanssani vaippojen toimittamisesta. Ja mehän sovimme Ystävällisessä hengessä, kuten hoitaja oli kirjannut tapahtuman Maisaan. Ja joulun alla pihallemme ilmestyi laatikoita, joissa oli 344 vaippaa! Tämän yksinkertaisen ja selvän rutiinitoimituksen toteuttamiseen kului Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan omahoitotarvikejakelulta 3 vuotta 10 kuukautta ja 18 päivää.

 

Tämän asianselvittelyn yhteydessä tuli ilmi, että omahoitotarvikejakelun ylilääkäri oli katsellut luvatta vaimoni potilastietoja. Tietosuojavaltuutettu teki siitä rikosilmoituksen, josta tutkinnanjohtaja teki päätöksen jättää tutkimatta. En voi tätä päätöstä millään hyväksyä, sillä se ei vastaa käsityksiäni oikeusvaltiosta. Kerron seuraavassa, mikä tutkinnanjohtajan päätöksessä on vikana.

Olen näiden vuosien aikana joutunut kommentoimaan ja oikaisemaan lähes kymmenen kertaa omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahosen eri viranomaisille antamia vastineita. Ahosen selityksiin on vaikea luottaa, sillä niissä on ollut toisaalta samoja virheellisiä pinttymiä ja toisaalta selitykset ovat myös vaihdelleet. Välillä hän saattaa kertoa, että ei ole ollut koko tapauksen kanssa missään tekemisissä ennen kesää 2018 ja välillä, että omahoitotarvikejakelussa ei vaadita karenssia. Elokuussa 2018 hän kertoi eduskunnan oikeusasiamiehelle antamassaan vastineessa, että hän oli käynyt kaikki vaimoni potilastiedot läpi kymmeneltä vuodelta etsiäkseen sieltä inkontinenssidiagnoosia, jotta olisi voinut tehdä sen puuttuessa hylkäyspäätöksen vaippojen antamisesta. Mielestäni hänellä ei ollut tarvetta eikä oikeutta katsella vaimoni salaisia potilastietoja, joten lähetin 29.8.2018 tietosuojeluvaltuutettu Reijo Aarniolle kirjeen, jossa pyysin häntä tietosuojavaltuutettuna selvittämään, ovatko Juha Ahonen ja hänen esimiehensä Timo Sinkkonen syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, henkilörekisteririkokseen ja yksityisyydensuojarikokseen.   

En kuullut asiasta pariin vuoteen mitään, mutta keväällä 2020 sain tiedon, että tietosuojavaltuutettu oli tehnyt lähettämäni kirjeen perusteella 1.4.2020 Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoituksen 5500/R/22059/20 omahoitotarvikejakelun ylilääkäreiden tekemisistä nimikkeellä virkavelvollisuuden rikkominen.

En ollut taaskaan sen jälkeen kuullut asiasta mitään vuoteen, mutta 1.4.2021 sain Helsingin poliisilaitokselta aprillipäivänä postia. Tutkinnanjohtaja Markku Silen oli saanut valmiiksi selvittelynsä siitä, oliko omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahosella oikeus katsella vaimoni salaisia potilastietoja. Hänen mielestään oli. Silen oli päättänyt virkavelvollisuuden rikkomista koskevasta tietosuojavaltuutetun tekemästä rikosilmoituksesta, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, joten esitutkintaa ei toimiteta.

Päätös on hämmentävä. Tyrmistyttävä. Se ei mahdu millään oikeustajuntaani. Mielestäni rikoskomisario Markku Silen ei ole ollut tasapuolinen, oikeudenmukainen ja objektiivinen selvittelyssään, sillä hän on jättänyt täysin ottamatta huomioon merkittäviä asiaan vaikuttavia tosiasioita. Silen ei ole lainkaan ottanut selvää siitä, miten Ahosen kuuluisi toimia ministeriön määräysten ja lainsäädännön mukaan, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä on työssään. Selvitys ja päätös on tehty yksipuolisesti vain sen perusteella, mitä tässä rikosilmoituksessa syyllisiksi epäillyt ylilääkärit Juha Ahonen ja Timo Sinkkonen olivat hänelle selitelleet. Onhan ilmiselvää, että syyllisiksi epäiltyjen ylilääkäreiden osuuksissa syyllisyysepäilyn selvittämisessä on syntynyt esteellisyys, koska he ovat virkamiehinä sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan, joka vaarantaa heidän puolueettomuutensa. Esteellinen eli jäävi henkilö ei voi osallistua hänen oman syyllisyysepäilynsä selvittämistä koskevan asian käsittelyyn.

Tämä on ihan hullua: selvittäessään Ahosen mahdollista syyllisyyttä luvattomaan urkkimiseen Ahosen suorittaman vaimoni salaisten potilastietojen katsomisessa tutkinnanjohtaja Silén on päättänyt kysyä Ahoselta ja vain Ahoselta, onko Ahosen mielestä syytä epäillä, että Ahonen olisi voinut syyllistyä Ahosen tekemäksi epäiltyyn Ahosen suorittamaan salaisten potilastietojen katselurikokseen ja oliko Ahosella Ahosen mielestä oikeus katsella salaisia potilastietoja!  Ahonen vastaa ei ja oli. Näiden vastausten perusteella Silen tekee päätöksen, että Ahosen syyllisyyttä Ahosen suorittamassa salaisten potilastietojen katselussa ei ole edes alustavasti syytä epäillä, joten esitutkintaa ei toimiteta. Näinkö syyllisyys kuuluu ratkaista omatoimisesti itsepalveluperiaatteella oikeusvaltio Suomessa?

 

Apulaisoikeusasiamiehen syksyllä 2021 antaman langettavan ratkaisun jälkeen tutkinnanjohtaja Markku Silenin tekemä ratkaisu tuntuu täysin käsittämättömältä ja lainvastaiselta. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä ”kaupunki on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti ja kantelijalle on annettu väärää tietoa. Hyvän hallintotavan mukaisesti olisi ollut asianmukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. Kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet kaupungilta potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa ”.

Ylimmän laillisuusvalvojan mielestä ylilääkäri Juha Ahonen oli toiminut lainvastaisesti, eikä hänellä ollut minkäänlaista tarvetta urkkia vaimoni salaisia potilastietoja, koska hänellä ei ollut edes valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tekemään vaippalähetteeseen. Kaikkien valvontaviranomaisten langettavien ratkaisujen mukaan vaipat olisi pitänyt antaa lääkärin tekemän lähetteen mukaisesti heti. Jakelun aloittamisesta päättää ministeriön antamien määräysten mukaisesti yksinomaan hoitava lääkäri. Juha Ahosella ei siis ollut vähäisintäkään harkintavaltaa ratkaista, mistä lähtien omahoitotarvikkeita aletaan jakaa, eikä siten myöskään mitään tarvetta katsella potilastietoja sellaisen päätöksen tekemistä varten. Tämä oli Ahosen mukaan hänelle ainoa syy potilastietojen katselemiseen. Potilastietojen katsominen vaatii myös lääkäreiltä potilassuhdetta potilaaseen. Ahosella ei ole koskaan ollut minkäänlaista potilassuhdetta vaimooni. Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahosella ei siis ollut potilastietojen katseluun vaadittavaa potilassuhdetta, hänellä ei ollut laillisia valtuuksia tehdä sellaista päätöstä, jota varten hän ainoastaan etsi tietoja potilasrekisteristä. Hänellä ei kerta kaikkiaan ollut oikeutta eikä tarvetta katsoa vaimoni salaisia potilastietoja. Tutkinnanjohtajan päätös jättää rikosilmoitus tutkimatta on nämä tosiasiat huomioon ottaen oikeusvaltiossa oikeudenmukaisuuden irvikuva!

Lähetin eduskunnan oikeusasiamiehelle 21.4.2021 kantelun poliisilaitoksen päätöksestä olla tutkimatta tietosuojavaltuutetun tekemää virkavelvollisuuden rikkomista koskevaa rikosilmoitusta. Eduskunnan oikeusasiamieheltä tuli pikaisesti vastaus 26.4.2021 kanteluun EOAK/3006/2021. Oikeusasiamies katsoi käytettävissään olevan aineiston perusteella, ettei ole ilmennyt aihetta epäillä rikoskomisario Silénin ylittäneen harkintavaltaansa taikka hänen käyttäneen sitä muutoin väärin tavalla, joka antaisi aihetta tutkia asiaa enempää. Toisaalta puoli vuotta tämän ratkaisun jälkeen 4.11.2021 apulaisoikeusasiamies antoi toiseen kanteluun langettavan ratkaisun, jossa hän totesi omahoitotarvikejakelussa toimitun kaikilta osin lainvastaisesti. Olen miettinyt, olisiko apulaisoikeusasiamies omahoitotarvikejakelun laittomuuksien selvittyä hänelle enää hyväksynyt yhtä helposti komisario Silenin menettelyn.

Tein vielä 8.6.2021 Poliisihallitukselle hallintokantelun rikoskomissaarin yksipuolisesta ainoastaan jäävin todistajan antamien tietojen perusteella tekemästä syyttämättäjättämispäätöksestä. Poliisihallitus ilmoitti, että se ei voi enää käsitellä asiaa, koska ylin laillisuudenvalvoja on jo ottanut asiaan kantaa.

 

Lähetän tämän kirjeeni kysyäkseni tietosuojavaltuutetulta, onko vielä olemassa jotain mahdollisuuksia vaikuttaa tämän rikosilmoituksen tutkimattajättämispäätökseen? Pidän tapahtunutta oikeusmurhana. Alun perin tutkinnanjohtaja Silenin tekemä tutkinnassa oli raskauttavia virheitä muotoseikoissa. Tutkinta ei täyttänyt tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja objektiivisuuden vaatimuksia, eikä tutkija ottanut lainkaan huomioon merkittäviä asiaan vaikuttavia tosiasioita ylilääkäri Ahosen oikeuksista ja velvollisuuksista lakisääteistä tehtävää suorittaessaan. Kun oikeusasiamies on nyt tutkinnanjohtaja Silenin tekemän ratkaisun jälkeen todennut ylilääkäri Ahosen toimineen lainvastaisesti, hänen oikeuksistaan ja tarpeistaan urkkia potilastietoja putoaa pohja pois kokonaan.

 

Tämä käsittämättömän omituinen prosessi, jossa Helsingin kaupunki on kieltäytynyt jo melkein neljän vuoden ajan antamasta vaimolleni lakisäteisiä hoitotarvikkeita, alkoi jo alusta alkaen vaikuttaa oudolta, joten aloin kerätä talteen kaikki tähän asiaan liittyvät asiakirjat. Olen koonnut ne – salaisia tietoja lukuun ottamatta – omaishoitajan päiväkirja -blogiini, joka on osoitteessa https://byrokratia.blogspot.com.. Kopio oikeusasiamiehelle tekemästä kantelustani, jossa olen perustellut yksityiskohtaisesti, missä tutkinnanjohtaja on toiminut virheellisesti, on myös blogissa: https://byrokratia.blogspot.com/2021/09/huhtikuu-2021-syylliseksi-epailty-voi.html. Apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 antama langettava ratkaisu on julkaistu eduskunnan sivuilla https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020. Salaiseksi luokiteltu rikoskomisarin päätös 5500/R/22059/20 on ilmeisesti tietosuojavaltuutetun saatavissa, mikäli sitä ei ole jo lähetetty.

 

Tämän prosessin aikana olen törmännyt moniin omituisiin asioihin. Mehän olimme aivan normaalit potilaat neljä vuotta sitten ja meidän lähetteessämme ei ollut mitään epäselvää, kuten valvontaviranomaiset ovat todenneet. Miksi kaupungin piti lähteä tähän turhanpäiväiseen laittomaan vänkäämiseen? Toisaalta hyvä, kun lähti. Tässä on tullut kuitenkin esille paljon mädännäisyyttä maailman toimivimman kaupungin hämäristä sokkeloista. Aika pian selvisi esimerkiksi, että omahoitotarvikejakelussa on vaadittu laittomasti vuosikausia karenssi ennen hoitotarvikkeiden antamista.

Se, että varsinainen vaippojen saaminen järjestyy meidän osaltamme, ei tarkoita vielä lainkaan sitä, että asia olisi loppuun käsitelty ja kunnossa. Tässä on kyse hyvin vakavasta Helsingin kaupungin hallinnon epäkohdasta. Kaupunki on rikkonut lakia vuosikausia vaatimalla kolmen kuukauden laittoman karenssin kategorisesti kaikilta hoitotarvikkeiden saajilta. Johtajat eivät ole puuttuneet laittomuuksiin, vaikka ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti vaatineet sitä heiltä. Apulaisoikeusasiamiehen langettava päätös on hyvin poikkeuksellinen ja ankara. Siinä puututaan vahvasti juuri siihen, miten kaupungin viranhaltijat suhtautuvat leväperäisesti lainsäädäntöön ja viranomaisten vaatimuksiin. Kaupunki ei ole vielä ryhtynyt oma-aloitteisesti mihinkään toimiin korvatakseen laittoman karenssin ajalta tarvikkeet muille helsinkiläisille omahoitotarvikkeiden saajille. Ylin laillisuudenvalvoja on todennut kaupungin toimineen lainvastaisesti, joten laittomuudesta ja syyllisyydestä ei ole epäselvyyttä. Onhan oikeusvaltiossa rikollisen korvattava uhreilleen aiheuttamansa vahinko. Summa on huomattava, sillä omahoitotarvikejakelussa on yli 30 000 asiakasta, joista vaippoja tarvitsevia on 5500. Esimerkiksi vaippojen kohdalla potilaan taloudellinen menetys kolmelta kuukaudelta on ollut 300–400 euroa. Se on suuri menetys vähävaraiselle heikkokuntoiselle vanhukselle, joita omahoitotarvikkeiden saajista on suurin osa.

Helsingin kaupungin johtajien pitäisi ymmärtää järjestää tämä asia oma-aloitteisesti. Tarkkaan ottaen korvausvastuu koskee laittoman teon tehneitä viranhaltijoita ja heidän toimintansa laillisuudesta vastaavia esimiehiä. Virkamiehen virkavastuu vanhenee viidessä vuodessa. Kokemukseni perusteella en usko, että Helsingin kaupungin herrat ryhtyisivät oma-aloitteisesti antamaan korvauksia laittoman toiminnan takia kärsimään joutuneille, joten jonkun pitäisi hoitaa asia. Minä en jaksa enää ryhtyä tämän takia uusiin ponnisteluihin.

Julkisessa virassa olevilla virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikessa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupunki ei ole piitannut näistä vaatimuksista, vaan kaupungin johto on pormestaria myöten hyväksynyt alaistensa laittomat teot laiminlyömällä perustuslain 118 §:n mukaiseen virkavastuuseen kuuluvan laillisuuden valvonnan. Perustuslaki ei jätä tulkinnanvaraa viranhaltijan velvollisuuksille noudattaa lakia kaikessa toiminnassaan. Helsingin kaupungissa on suuri joukko ylilääkäreitä ja pari pormestaria, jotka eivät ole toimineet lainmukaisesti. He ovat myös tienneet toimivansa vastoin lakia. Aikanaan mitataan vielä jossakin Suomen oikeuslaitoksessa tai Euroopan ihmistuomioistuimessa Helsingin kaupungin osalta, onko Suomen perustuslaki niin kuin se kirjoitetaan vai onko se vain sanahelinää. Sanalla sanoen tehdään tärkeä periaatteellinen ratkaisu siitä, onko Suomi oikeusvaltio vai ei.

 

Totean lopuksi vielä yhteenvetona, että kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat kertoneet langettavissa ratkaisuissaan, että Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa toimittiin lainvastaisesti, kun vaippoja ei annettu vaimolleni heti. Ministeriön määräysten mukaisesti hoitotarvikkeita annetaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon, kun sairaus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Vaimoni pitkäaikaisen sairauden Alzheimerin taudin diagnoosi oli kirjattu potilastietoihin jo seitsemän vuotta aikaisemmin vuonna 2010. Missään lainsäädännössä tai ministeriön määräyksissä ei ole mitään mainintaa omavastuuvelvollisuuden täyttämisestä tai kolmen kuukauden karenssivaatimuksesta tai jonkun oirediagnoosin vaatimuksesta. Ne ovat Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan omia keksintöjä, joilla ei ole minkäänlaista laillista perustetta.

Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen on kertonut viranomaisille antamissaan vastineissa käyneensä läpi vaimoni kaikki potilastiedot ainoastaan siksi, että hän etsi sieltä inkontinenssidiagnoosia, jotta voisi tehdä päätöksen vaippojen antamisen alkamisajankohdasta ja määrätä diagnoosin puuttuessa kolmen kuukauden karenssin. Omahoitotarvikejakelijoilla ei kuitenkaan ole lainsäädännön ja ministeriön määräyksien mukaan lainkaan päätösvaltaa ratkaista tarvikkeiden jakamisen aloittamisajankohtaa. Omahoitotarvikkeiden jakamisen aloittamisen ajankohdan määrää potilasta hoitava lääkäri ja kolmen kuukauden karenssia ei viranomaisten mukaan ole olemassakaan. Kun Ahosella ei ollut lakisääteistä tehtäväänsä suorittaessaan toimivaltaa sellaisen päätöksen tekemiseen, jota varten hän etsi tietoja vaimoni potilastiedoista, ei hänellä voinut olla myöskään tarvetta murtaa tietosuojaa ja katsella miltään osin hänelle tarpeettomia vaimoni potilastietoja. Eikä jakelun alkamisajankohta sitä paitsi määräydy oirediagnoosin kirjaamispäivän perusteella vaan pitkäaikaisen sairauden keston perusteella. Ylilääkäri Juha Ahosella ei ollut minkäänlaista laillista syytä katsoa vaimoni potilastietoja. Hänellä ei ollut salaisten potilastietojen urkkimiseen lupaa, tarvetta eikä oikeutta eikä myöskään vaadittavaa potilassuhdetta. Kun ylilääkäri Juha Ahonen kuitenkin katseli vaimoni potilastietoja, hän syyllistyi laittomaan tekoon, josta tietosuojavaltuutettu teki rikosilmoituksen. Miten ihmeessä tutkinnanjohtaja voi silti tehdä yksin päätöksen, että ei ole edes epäilyä Ahosen syyllisyydestä?

 

En ole tässä pitkässä prosessissa alistunut Helsingin kaupungin laittoman mielivallan uhriksi, vaan olen jatkanut sitkeästi oikeuksiemme ajamista, koska olen tiennyt olevani oikeassa. En haluaisi tässä potilastietojen katselussakaan antaa periksi, koska tiedän tässäkin olevani oikeassa. Toivon, että tietosuojavaltuutetulla olisi halua selvittää asiaa ja että vielä olisi käytettävissä joitakin keinoja, joilla ylilääkäri Juha Ahosen suorittama salaisten potilastietojen luvaton ja tarpeeton katselu saisi oikeudenmukaisen ratkaisun. Minun on vaikea sulattaa, että oikeusvaltiossa yksi rikoskomisario voi asettua tietosuojavaltuutettuinstituution asiantuntemuksen yläpuolelle tietosuoja-asioissa.

 

Helsingissä 13.1.2022

Ystävällisin terveisin...

Lisätietoja:    Omaishoitajan päiväkirja -blogi
https://byrokratia.blogspot.com.

                     Kirje tietosuojavaltuutetulle 29.8.2018
https://byrokratia.blogspot.com/2021/08/elokuu-2018-kaupungin-ylilaakareiden.html

Kantelu oikeusasiamiehelle 21.4.2021
https://byrokratia.blogspot.com/2021/09/huhtikuu-2021-syylliseksi-epailty-voi.html.

Apulaisoikeusasiamiehen langettava ratkaisu 4.11.2021 https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

Rikoskomisarin päätös syyttämättä jättämisestä 5500/R/22059/20
                     (saatavissa tarvittaessa Helsingin poliisilaitokselta)

  >>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

Helsingin herrat hurskastelevat

24.1.2022

Aluevaalipäivänä 23.1.2022 joku oli kirjoittanut Twitterissä: 

Vaalipäivä on Suomessa aina liputuspäivä. Tänään lippujen kuuluisi kuitenkin olla puolitangossa, kun maan tyhmin hallintouudistus lopullisesti sinetöidään. 

Äitini kuoli 95-vuoden ikäisenä viime viikolla. Hänen kotitalossaan liehui vainajan muistoksi ja kunnianosoitukseksi Suomen lippu puolitangossa. Kuka voi olla noin kylmä ja tunteeton, että hän halveksii ja pilkkaa sotiemme veteraanin muistoa loukkaamalla vainajan omaisia suuressa surussa. Hän on koulukiusaaja Puistolasta. Sittemmin nuorisorikollinen, omahyväinen pyrkyri, häikäilemätön kiipijä, sivistymätön nousukas ja raukkamainen urputtaja. Kohta hän pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee Kiinaan olympialaisiin. Sitä ennen hänen kuului perustuslain virkavastuun mukaisesti vastata maan toimivimman kaupungin toiminnan laillisuudesta. Hän ei vastannut. Hän tiesi jo neljä vuotta sitten, että kaupunki toimi laittomasti, mutta hän ei puuttunut asiaan, vaikka maan ylimmät laillisuusvalvojat sitä vaativat häneltä. Tippaakaan en kehu, mutta sellainen jehu.

Seuraavan päivän Hesarissa oli mielipidesivulla Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarin ja toimialajohtajan yhteinen kirjoitus Helsinki keskittyy sote-uudistuksessa palveluihin. He kirjoittivat mm.

Tärkeintä on, että perusasiat ovat kunnossa. Myös määrältään kasvavan ikääntyneen väestön täytyy voida luottaa siihen, että oikeanlaista tukea ja hoivaa on saatavilla, kun tarvitaan.

Vertailun vuoksi kopion tähän näiden vastuunkantajien hurskastelujen perään, miten he ovat ylimmän laillisuusvalvojan raskauttavan kannanoton mukaan todellisuudessa selvinneet tehtävistään.

Viestejä päättäjille apulaisoikeusasiamiehen langettavan ratkaisun jälkeen

Apulaisoikeusasiamiehen langettavan ratkaisun jälkeen halusin kertoa siitä mahdollisimman laajasti eri tahoille, joiden on tarpeen tietää Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomasta toiminnasta.

12.11.2021

Lähetin tiedon apulaisoikeusasiamiehen langettavasta ratkaisusta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille 'daniel.sazonov@hel.fi'; 'seija.muurinen@kolumbus.fi'; 'maaret.castren@gmail.com'; 'matti@mattiniiranen.fi'; 'juva.kati@gmail.com'; 'minna.lindgren69@gmail.com'; 'oula.silvennoinen@helsinki.fi'; 'pentti@arajarvi.fi'; 'sinikka.vepsa@elisanet.fi'; 'samuel.adouchief@gmail.com'; 'mikko.paunio@outlook.com'; 'eva.biaudet@eduskunta.fi'.

Hyvät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Lähetän tiedoksenne eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin päätöksen kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020.

Toimintasääntönne mukaan sosiaali- ja terveystoimialan pitäisi toimia alaisuudessanne.

Apulaisoikeusasiamies on ottanut päätöksessään jyrkästi kantaa moneen vakavaan sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ilmenneeseen epäkohtaan ja laittomuuteen. Lautakunnan olisi syytä puuttua niihin. Olisi ollut syytä jo monta vuotta sitten.

Omaishoitajan päiväkirja -blogissani on kopio päätöksestä. Siellä on hyvin paljon muutakin tähän aiheeseen liittyvää aineistoa. Osoite on https://byrokratia.blogspot.com.

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomuudet ovat ratkaistavina myös Helsingin hallinto-oikeudessa.

Ystävällisin terveisin...

 

Näistä Minna Lindgren ja Sinikka Vepsä ovat aikaisemmin regoineet viesteihini.
Nyt apulaisoikeusasiamiehen langettava ratkaisu ei tuntunut kiinnostavan sote-lautakunnassa ketään. 

18.11.2021

Arvelin Kuntaliittoa kiinnostavan, kun Helsingin kaupunki toimii lainvastaisesti eikä noudata sen antamia ohjeita omahoitotarvikejakelussa, joten Lähetin Kuntaliittoon Minna Karhuselle ja muutamalle johtajalta tuntuvalle (Hanna Tainio, Arto Sulonen, Annika Korpela, Anna Haverinen, Alexander Eriksson, Sanni Uotinen ja Joona Räsänen) kirjeen, jossa kerroin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomasta menettelystä omahoitotarvikejakelussa ja apulaisoikeusasiamiehen sitä koskevan kantelun langettavasta ratkaisusta.

Hyvä Minna Karhunen

Olen joutunut vakavasti muistisairaan vaimoni omaishoitajana ajamaan jo melkein neljän vuoden ajan hänen lakisääteisiä oikeuksiaan Helsingin kaupungin laitonta mielivaltaa vastaan. 

Kaupunki kieltäytyi helmikuussa 2018 antamasta vaimolleni hoitavan lääkärin määräämiä ilmaisia vaippoja. Omahoitotarvikejakelussa vaadittiin vastoin sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa Kuntainfossa 4/2013 kunnille antamia ohjeita ennen vaippojen saamista kolmen kuukauden karenssia, omavastuuvelvoitetta ja inkontinenssidiagnoosia. Kaupungin johtajat eivät ole suostuneet korjaamaan tekemäänsä lainvastaista päätöstään, vaikka maamme ylimmät laillisuusvalvojat ovat sitä toistuvasti vaatineet.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 4.11.2021 ratkaisunsa viimeisimmässä kantelussa EOAK/3279/2020, jonka hän pani vireille keväällä 2020 lähettämäni kirjeen johdosta. Päätöksessä tuomitaan jyrkästi Helsingin kaupunginsosiaali- ja terveystoimen toimialan laiton menettely. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä kaupunki on kohdellut meitä huonosti ja loukannut oikeuksiamme. Hän toteaa, että kaupungin virheellisen lainvastaisen menettelyn takia emme ole saaneet potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa ja antaa siitä kaupungille huomautuksen. 

Kantelun päätöksessä pidetään poikkeuksellisena sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten piittaamatonta suhtautumista ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten esittämiin vaatimuksiin. Apulaisoikeusasiamies antoi myös siitä kaupungille huomautuksen. Hän vaatii kaupunkia esittämään anteeksipyynnön meille ja laatimaan hyvitysesityksen kärsimämme tappion johdosta, kun olemme joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. Lisäksi apulaisoikeusasiamies on tehnyt kaupungille selvityspyynnön sen varmistamiseksi siitä, että vastaavaa ei tapahdu jatkossa ja toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta.

Oikeusasiamiehen kanslia julkaisi päätöksensä verkossa, jossa julkaistaan sellaisia ratkaisuja, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Linkki kantelun ratkaisuun on https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

En tiedä, miten hyvin tiedot kulkevat eri viranomaisten kesken, mutta halusin varmistaa, että myös Kuntaliitossa tiedetään, miten itsensä maailman toimivimmaksi kaupungiksi julkaissut mallioppilas Helsinki todellisuudessa kohtelee kaltoin laillisuutta valvovien viranomaisten laittomaksi toteamalla toiminnallaan sairaita avuttomia vanhuksia ja heidän omaishoitajiaan. 

Kaupungin tekemisistä, viranomaisten ratkaisuista ja omista pyrkimyksistäni saada vaimolleni oikeudenmukainen kohtelu on olemassa runsaasti kirjallista aineistoa. Kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa yhä omituisemmilta ja olivat monilta osin lainvastaisia, aloin jo alkuvaiheessa koota kaikki mahdolliset asiakirjat ja kirjeenvaihdot talteen ja tehdä tapahtumista tarkkoja muistiinpanoja. Koko materiaali on runsaine liitetietoineen omaishoitajan päiväkirja -blogissa, jota päivitän reaaliaikaisesti osoitteessa https://byrokratia.blogspot.com. 

Pyydän, että Kuntaliitossa perehdytään tähän Helsingin kaupungin laittomaan toimintaan ja viranomaisten sen johdosta antamiin ratkaisuihin ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Asia on vielä ratkaistavana myös Helsingin hallinto-oikeudessa, jonne tein valituksen 9.6.2020.

Helsingissä 18.11.2021

Ystävällisin terveisin...

Minna Karhunen kiitti viestistä ja kertoi välittävänsä sen sosiaali- ja terveysyksikön johtajalle Sari Raassinalle. Eipä asiani näyttänyt Kuntaliittoa sen kummemmin kiinnostavan.

18.11.2021

Lähetin tiedon apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta myös Helsingin kaupunginhallituksen jäsenille 'juhana.vartiainen@hel.fi'; 'anni.sinnemaki@hel.fi'; 'nasima.razmyar@hel.fi'; 'daniel.saxonov@hel.fi'; 'paavo.arhinmaki@hel.fi'; 'sari.sarkomaa@eduskunta.fi'; 'anniina.iskanius@gmail.com'; 'maarit.vierunen@gmail.com'; 'reetta.vanhanen@helsinki.fi'; 'tuomas.rantanen@voima.fi'; 'johanna.nuorteva@edu.hel.fi'; 'elisa.gebhard@gmail.com'; 'minja.vasemmistoliitto@gmail.com'; 'jussi.halla-aho@perussuomalaiset.fi'; 'marcus.rantala@gmail.com'; 'sami.sarvilinna@hel.fi'. 

Saatesanoissa kerroin, että lähetän kirjeen hallituksen jäsenille, koska kokemukseni mukaan minun on syytä epäillä, että Helsingin kaupungin sisällä tieto ei välity virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä toivotulla tavalla. 

Helsingin kaupunginhallituksen jäsenille

Kokemukseni mukaan minun on syytä epäillä, että Helsingin kaupungin sisällä tieto ei välity virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä toivotulla tavalla, joten lähetän kaupunginhallituksen jäsenille tiedon apulaisoikeusasiamiehen tekemästä ratkaisusta Helsingin kaupungin hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä koskevassa kantelussa.

Olen joutunut vakavasti muistisairaan vaimoni omaishoitajana ajamaan jo melkein neljän vuoden ajan hänen lakisääteisiä oikeuksiaan Helsingin kaupungin laitonta mielivaltaa vastaan. 

Kaupunki kieltäytyi antamasta vaimolleni hoitavan lääkärin määräämiä ilmaisia vaippoja. Omahoitotarvikejakelussa vaadittiin vastoin sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemassa Kuntainfossa 4/2013 kunnille antamia ohjeita kolmen kuukauden karenssia, omavastuuvelvoitetta ja inkontinenssidiagnoosia ennen vaippojen saamista. Kaupungin johtajat eivät ole suostuneet korjaamaan tekemäänsä lainvastaista päätöstään, vaikka maamme ylimmät laillisuusvalvojat ovat sitä toistuvasti vaatineet.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi 4.11.2021 ratkaisunsa viimeisimmässä kantelussa EOAK/3279/2020, jonka hän pani vireille keväällä 2020 lähettämäni kirjeen johdosta. Päätöksessä tuomitaan jyrkästi Helsingin kaupunginsosiaali- ja terveystoimen toimialan laiton menettely. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä kaupunki on kohdellut meitä huonosti ja loukannut oikeuksiamme. Hän toteaa, että kaupungin virheellisen lainvastaisen menettelyn takia emme ole saaneet potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa ja antaa siitä kaupungille huomautuksen. Kantelun päätöksessä pidetään poikkeuksellisena sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten piittaamatonta suhtautumista ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten esittämiin vaatimuksiin. Apulaisoikeusasiamies antoi myös siitä kaupungille huomautuksen. Hän vaatii kaupunkia esittämään anteeksipyynnön meille ja laatimaan hyvitysesityksen kärsimämme tappion johdosta, kun olemme joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. Lisäksi apulaisoikeusasiamies on tehnyt kaupungille selvityspyynnön sen varmistamiseksi siitä, että vastaavaa ei tapahdu jatkossa ja toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta.

Oikeusasiamiehen kanslia julkaisi päätöksensä verkossa, jossa julkaistaan sellaisia ratkaisuja, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Linkki kantelun ratkaisuun on https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

Lähetän tämän viestini, koska haluan varmistaa, että myös kaupunginhallituksessa tiedetään, miten itsensä maailman toimivimmaksi kaupungiksi julistanut mallioppilas Helsinki todellisuudessa kohtelee kaltoin sairaita avuttomia vanhuksia ja heidän omaishoitajiaan laillisuutta valvovien viranomaisten laittomaksi toteamalla toiminnallaan. 

Kaupungin tekemisistä, viranomaisten ratkaisuista ja omista pyrkimyksistäni saada vaimolleni oikeudenmukainen kohtelu on olemassa runsaasti kirjallista aineistoa. Kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa yhä omituisemmilta ja olivat monilta osin lainvastaisia, aloin jo alkuvaiheessa koota kaikki mahdolliset asiakirjat ja kirjeenvaihdot talteen ja tehdä tapahtumista tarkkoja muistiinpanoja. Koko materiaali on runsaine liitetietoineen omaishoitajan päiväkirja -blogissa, jota päivitän reaaliaikaisesti osoitteessa https://byrokratia.blogspot.com. 

Pyydän, että kaupunginhallitus perehtyy tähän Helsingin kaupungin laittomaan toimintaan ja viranomaisten sen johdosta antamiin ratkaisuihin ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin. Mainittakoon, että olen lähettänyt tästä asiasta pormestari Juhan Vartiaiselle selvityspyynnön jo 20.9.2021, mutta hän ei ole siihen vastannut.

Asia on vielä ratkaistavana myös Helsingin hallinto-oikeudessa, jonne tein valituksen 9.6.2020.

Helsingissä 18.11.2021

Ystävällisin terveisin...

Sari Sarkomaa otti yhteyttä kuukautta myöhemmin. Kukaan muu ole ei reagoinut mitenkään.

23.11.2021

Otin uudelleen yhteyttä oikeustieteen tohtori Anna Mäki-Petäjä-Leinoseen, joka toimii Itä-Suomen yliopistossa vanhusoikeuden professorina. Kerroin tarkemmin tapauksestamme ja apulaisoikeusasiamiehen tuoreesta langettavasta ratkaisusta. 

Anna Mäki-Petäjä-Leinonen kiitti kokemustemme kertomisesta. Hän piti oikeusasiamiehen päätöstä erittäin merkittävänä ja harvinaisen kovasanaisesti laadittuna ja piti hyvänä, että Helsingin osalta huonoon käyttäytymiseen tullee stoppi nyt kun EOA on asiaan näin vahvasti puuttunut.

24.11.2021

Hilkka Ahde piti Helsingin kaupunginvaltuustossa budjettikeskustelun yhteydessä tulisen puheenvuoron, jossa hän siteerasi pitkiä pätkiä apulaisoikeusasiamiehen langettavasta ratkaisusta. Kiitin häntä hienosta kannanotosta.

1.12.2021 

Kuuntelin radiossa Satu Valton ohjelmaa muistisairaudesta ja omaishoitajista. Keskustelijoina olivat kuopiolainen opettaja Suvi Tirkkonen, joka on ollut muistisairaan omaishoitajana ja kirjoittanut siitä kirjan sekä yliopistotutkija Mari Aaltonen Tampereen yliopiston ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä. Ohjelma lipaisi meidän tilannettamme aika läheltä, joten otin yhteyttä keskustelijoihin ja kerroin omista kokemuksistani. 

Jatkoimme mielipiteiden vaihtoa omaishoitajien kohtelusta jonkin aikaa.  

3.12.2021 

Kerroin emeritusprofessori Olli Mäenpäälle apulaisoikeusasiamiehen langettavasta ratkaisusta, sillä hän oli jo pari vuotta sitten tutustunut tähän tapaukseen ja kertonut, että Helsingin kaupungin toiminta vaikuttaa monelta osin lainvastaiselta.

Olli Mäenpää onnitteli, kun asia näyttää etenevän vaikkakin myöhässä ja kohtuuttoman työlään menettelyn jälkeen. Hän piti virkavastuun toteuttamista hankalan ja lisäsi, että se on hänestäkin suomalaisen oikeusvaltion yksi heikko kohta.

 

7.12.2021

Lähetin tiedon apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta Helsingin kaupungin johtoryhmän jäsenille 'juhana.vartiainen@eduskunta.fi'; 'sami.sarvilinna@hel.fi'; 'paavo.arhinmaki@eduskunta.fi'; 'nina.gros@hel.fi'; 'juha.jolkkonen@hel.fi'; 'satu.jarvenkallas@hel.fi'; 'liisa.kivela@hel.fi'; 'markus.kuhn@hel.fi'; 'tommi.laitio@hel.fi'; 'nasima.razmyar@hel.fi'; 'marja-leena.rinkineva@hel.fi'; 'mikko.rusama@hel.fi'; 'tuula.saxholm@hel.fi'; 'daniel.sazonov@gmail.com'; 'anni.sinnemaki@hel.fi'; 'kaisa.soininen@hel.fi'. 

Hyvä Helsingin kaupungin johtoryhmän jäsen

Vuosien kokemukseni perusteella minulla on syytä epäillä, että valvovien viranomaisten tekemät päätökset eivät kulkeudu kaupungin johdon ja viranhaltijoiden tietoon tarpeeksi hyvin, joten lähetän Teille varmuuden vuoksi tiedon eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 tekemästä langettavasta ratkaisusta kanteluun, joka koski kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laitonta toimintaa.

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vuosikausia vastoin lainsäädäntöä ja sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamia ohjeita vaatimalla helsinkiläisiltä potilailta kolmen kuukauden karenssia ennen omahoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat todenneet ratkaisuissaan, että karenssivaatimus on laiton. Ne ovat vaatineet kaupunkia korjaamaan laittoman toiminnan moneen kertaan. Kaupungin ylilääkärit ovat luvanneet korjata, mutta eivät ole kuitenkaan totelleet viranomaisten määräyksiä.

Törmäsin omalta osaltani tähän laittomaan toimintaan vakavasti sairaan vaimoni omaishoitajana helmikuun 2018 alussa, kun omahoitotarvikejakelussa hylättiin vaimoani hoitavan lääkärin tekemä vaippamääräys. Siitä lähtien olen kaikilla mahdollisilla keinoilla yrittänyt saada asian korjatuksi tekemällä kanteluja ja valituksia viranomaisille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, eduskunnan oikeusasiamies, Valvira ja Helsingin hallinto-oikeus ovat antaneet asiasta langettavat ratkaisunsa. Oikeuskanslerikin on käsitellyt asiaa, mutta siirtänyt ratkaisun oikeusasiamiehelle.

Tuoreimmassa ratkaisussaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 4.11.2021 päätöksensä hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevassa kantelussa EOAK/3279/2020, jonka hän oli pannut vireille 12.5.2020 lähettämäni kirjeen johdosta.

Kanteluun sisältyi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitettu selvityspyyntö. Kaupunkia pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään 19.10.2020. Selvityksestä tuli käydä ilmi millä tavalla vaimoni hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen ja korvataanko kantelijalle itse hankkimansa vaipat. Kaupunki vastasi kolme kuukautta myöhässä, että se ei korvaa ostamiamme vaippoja. Ensimmäiseen kysymykseen kaupunki ei vastannut mitään. Ei voinutkaan vastata, koska se ei ollut tehnyt mitään. Se oli jopa 11.3.2019 ilmoittanut kieltäytyvänsä vastaamasta viesteihini. Sen lupauksen kaupunki piti.

Apulaisoikeusasiamiehen langettavassa päätöksessä tyrmätään kovin sanoin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa harkitsemaan, miten se voi hyvittää meille lainvastaisen menettelynsä. 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on apulaisoikeusasiamiehen mielestä ”menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti ja kantelijalle on annettu väärää tietoa. Hyvän hallintotavan mukaisesti olisi ollut asianmukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. Kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet kaupungilta potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa ”.

Poimintoja päätöksestä:

• Apulaisoikeusasiamies katsoi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt lainvastaisesti ja jättänyt valvontavelvollisuutensa täyttämättä, joten hän antoi siitä vastaisen varalle toimialalle huomautuksen. 

• Apulaisoikeusasiamies antoi toimialalle huomautuksen myös toimialan virkamiesten poikkeuksellisen piittaamattomasta suhtautumisesta eri valvontaviranomaisten viesteihin ja kannanottoihin.

• Päätöksen mukaan kaupungin on laadittava apulaisoikeusasiamiehelle hyvitysesitys 28.2.2022 mennessä siitä, miten se hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kantelijan ja hänen vaimonsa kärsimän tappion johdosta, kun he ovat joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. 

• Apulaisoikeusasiamies tekee kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

• Apulaisoikeusasiamies tekee toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta ja tukemisesta. 

Oikeusasiamies oli jo keväällä 2020 yhtynyt Valviran kantaan siinä, että vaippojen antaminen olisi pitänyt aloittaa 1.2.2018 alkaen heti, kun hoitava lääkäri oli tehnyt niistä lähetteen.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös ei jätä vähäisintäkään tulkinnan varaa sille, etteikö kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalla olisi toimittu lainvastaisesti ja kelvottomalla tavalla ja kohdeltu kaltoin vakavasti sairasta avun tarpeessa olevaa vanhusta ja hänen omaishoitajaansa.

Helsingin hallinto-oikeus antoi myös 23.11.2021 päätöksen pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvikkeita koskevassa hallintoriita-asiassa Dnro 20967/03.04.04.04.29/2020. Hallinto-oikeus totesi, että vaimollani oli oikeus vaippoihin 1.2.2018 alkaen. Asiassa ei sen mukaan ole viitteitä siitä, että vaimoni sairaudessa olisi kysymys lyhytaikaisesta sairaudesta johtuvasta lyhytaikaisesta omahoitotarvikkeiden tarpeesta, vaan hänen virtsan- ja ulosteenkarkailunsa on asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan pysyvä ja pitkäaikainen Alzheimerin taudista johtuva vaiva, ja vaippojen eli hoitotarvikkeiden pitkäaikainen tarve on siten ilmeinen. Hallinto-oikeus katsoi, että hoitotarvikkeet olisi tullut luovuttaa heti, kun hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve ja tarpeen pitkäaikaisuus oli todettu.

Julkisessa virassa olevilla virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikessa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupunki ei ole piitannut näistä vaatimuksista, vaan kaupungin johto on pormestaria myöten hyväksynyt alaistensa laittomat teot laiminlyömällä virkavastuuseen kuuluvan toiminnan laillisuuden valvonnan.  

Miten on mahdollista, että kaupungin laiton toiminta on voinut jatkua vuosikausia kenenkään kaupungin toiminnan laillisuudesta vastaavan henkilön puuttumatta asiaan? Miten on mahdollista, että kaupungin johdosta kukaan ei ole puuttunut laittomuuksiin edes silloin, kun ylimmät laillisuusvalvojat ovat esittäneet vaatimuksensa laittomuuksien korjaamiseksi? Eikö kaupungilla ole mitään omavalvontaa? On, mutta laittomuuksin ovat syyllistyneet juuri omavalvonnan valvojat. Pitäisihän kaupungissa olla myös sisäinen tarkastaja. En ole kuullut, että olisi puuttunut laittomuuksiin. Kerroin kesällä 2020 kaupungin laittomasta toiminnasta ja valvontaviranomaisten vaatimuksista tarkastusviraston johtajalle ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle. Vastaanotto oli vaimeaa.

Kaupungin kaikesta toiminnasta on vastannut koko tämän prosessin ajan virkavastuullaan Jan Vapaavuori ja elokuusta 2021 lähtien Juhana Vartiainen. Vastuu sosiaali- ja terveystoimialasta kuuluu toimialajohtaja Juha Jolkkoselle. Helsingin kaupunginvaltuusto on 22.6.2016 päättänyt, että pormestarin lisäksi myös apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka toimivat virkavastuulla, joten entinen apulaispormestari Sanna Vesikansa on myös virkavastuussa sosiaali- ja terveystoimialan toiminnasta virkavastuun vanhenemiseen saakka. 

Pormestari Jan Vapaavuori sai tietää vaimoani koskevasta laittomasta päätöksestä neljä päivää päätöksen jälkeen 6.2.2018. Samoin Sanna Vesikansa ja Nasima Razmyar. Vapaavuorelle lähetin näiden vuosien aikana useita vetoomuksia. Hän ei vastannut yhteenkään, eikä puuttunut laittomuuksiin. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen sai perusteellisen selvityksen kaupungin laittomasta toiminnasta 24.8.2018. Saman selvityksen saivat myös Jan Vapaavuori, Kristian Siekkinen, Timo Sinkkonen, Juha Ahonen, Sanna Vesikansa, Juha Jolkkonen ja Leena Turpeinen. Kaikki edellä mainitut tiesivät, että kaupunki toimii lainvastaisesti, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Ei edes silloin, kun saivat laittomuuksien korjausvaatimuksia keväästä 2019 lähtien ylimmiltä laillisuusvalvojilta. 

Pormestari Juhana Vartiaiselle kerroin laittomasta toiminnasta heti hänen astuttuansa virkaan. Tiesihän hän siitä jo edellisellä vaalikaudella ollessaan valtuustossa. Lähetin hänelle 20.9.2021 kirjaamon kautta virallisen selvityspyynnön siitä, miksi vaimoni suhteen on toimittu laittomasti. Vastausta ei ole kuulunut ja kaupungin tapojen mukaisesti ei edes julkisuuslain mukaista perustelua, miksi hän ei ole vastannut. Huhtikuusta 2020 lähtien olen moneen kertaan lähettänyt tästä asiasta viestejä ja vetoomuksia sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenille. Kaupungin johtoryhmässäkin on monta jäsentä, jotka ovat tienneet kaupungin laittomasta toiminnasta vuosikausia.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on vielä käsiteltävä erikseen. Hän on juuri se henkilö, joka on laatinut Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelulle pysyväisohjeistuksen PYSY044, johon on kirjattu laiton kolmen kuukauden karenssivaatimus. Hän on yrittänyt korjata ohjeistusta, mutta ei ole siinä vieläkään onnistunut. Ohjeet ovat yhä laittomat, koska Jolkkonen ei tiedä, mikä on relatiivilauseen korrelaatti. Näinä vuosina Jolkkonen on päivittänyt kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan omavalvontasuunnitelman, jonne hän on kirjoittanut mm. 

Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.

Toimialalla on toimintaohje: Asiakkaan ja potilaan hyvä kohtelu sekä kaltoinkohtelun ehkäiseminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

Asiakkaan kohtelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella asiakkaita hyvin ja tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti. Jokaisella asiakkaalla tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Asiakkaalle annetaan tietoa palveluista sekä häntä koskettavista asioista ymmärrettävällä tavalla sekä tuetaan ja rohkaistaan osallisuuteen ja osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen kykyjensä mukaan. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

Asukaslähtöisyys: Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen. Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta. Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.  Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee. Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen.

Sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan perusajatus on:

Tulit juuri oikeaan paikkaan! Miten voimme auttaa? 

Taru on todella totuutta ihmeellisempää ja kauniimpaa maailman toimivimmassa kaupungissa!

Tämä asia ei koske ainoastaan meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia kolmelta kuukaudelta ilman heille kuuluvia lakisääteisiä omahoitotarvikkeita, koska kaupunki on vaatinut vuosikausia kaikilta omahoitotarvikkeiden saajilta kategorisesti kolmen kuukauden karenssin ennen kuin omahoitotarvikkeita on alettu antaa. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkärin ilmoitus 30 000 asiakkaasta pitää paikkaansa, korvattava summa voi nousta huomattavan suureksi, sillä esimerkiksi vaippojen kohdalla potilaan menetys kolmelta kuukaudelta on 300–400 euroa. Useimmat taloudellisen menetyksen kärsineistä ovat vähävaraisia vanhuksia. Pidän tätä hyvin vakavana tahallisena ja jatkuvana lainvastaisena toimintana, jonka takia vahinkoa kärsineillä kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus korvauksiin. Tarkkaan ottaen korvausvastuu koskee laittoman teon tehneitä viranhaltijoita ja heidän toimintansa laillisuudesta vastaavia esimiehiä. Virkamiehen virkavastuu vanhenee viidessä vuodessa. Toivoisin, että Helsingin kaupungin johtoryhmä tuntisi vastuunsa ja ymmärtäisi toimia oma-aloitteisesti ilman oikeudenkäyntejä niin, että kaupungin laittoman toiminnan takia taloudellisen menetyksen kärsineet saisivat heille kuuluvan korvauksensa. Omalta osaltamme luotan, että apulaisoikeusasiamies saa sosiaali- ja terveystoimen toimialalta asiaankuuluvan hyvitysehdotuksen 28.2.2022 mennessä.

Kaupungin tekemisistä, viranomaisten ratkaisuista ja omista pyrkimyksistäni saada vaimolleni oikeudenmukainen kohtelu on olemassa runsaasti kirjallista aineistoa. Kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa yhä omituisemmilta ja olivat monilta osin lainvastaisia, aloin jo alkuvaiheessa koota kaikki mahdolliset asiakirjat ja kirjeenvaihdot talteen ja tehdä tapahtumista tarkkoja muistiinpanoja ja pitää päiväkirjaa. Se on runsaine liitetietoineen netissä omaishoitajan päiväkirja -blogissa osoitteessa  https://byrokratia.blogspot.com. 

 

On jo käynyt selväksi, että ainakin pormestari Jan Vapaavuori ja toimialajohtaja Juha Jolkkonen ovat laiminlyömällä alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan aiheuttaneet meille taloudellista vahinkoa, joten minulla on perustuslain 118 §:n mukaisesti oikeus vaatia heitä rangaistaviksi virkavastuun rikkomisesta ja vaatia heiltä vahingonkorvausta. 

Syy, miksi kaupunki on kohdellut avutonta sairasta vaimoani kaltoin syrjimällä häntä törkeästi kohta neljä vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

Helsingissä 8.12.2021

Ystävällisin terveisin... 

Kukaan ei reagoinut asiaan mitenkään. Monet heistä ovat tienneet tästä laittomuudesta jo alusta alkaen, mutta eivät ole puuttuneet asiaan useista vetoomuksistani huolimatta.

9.12.2021

Lähetin samansisältöisen kirjeen kuin kaupungin johtoryhmälle Helsingin kaupungin sisäisen tarkastajan päällikölle Pia Linjalle. Halusin varmistaa, että Helsingin kaupungin sisäisessä tarkastuksessa tiedetään, että kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vuosikausia lainvastaisesti vaatimalla ennen tarvikkeiden jakelun aloittamista kolmen kuukauden karenssia ja omavastuuvelvoitetta ja että eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli antanut kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomasta toiminnasta vakavan langettavan päätöksen. 

Hyvä Pia Linja

Haluan varmistaa, että Helsingin kaupungin sisäisessä tarkastuksessa tiedetään, että kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vuosikausia lainvastaisesti vaatimalla ennen tarvikkeiden jakelun aloittamista kolmen kuukauden karenssia ja omavastuuvelvoitetta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomasta toiminnasta vakavan langettavan päätöksen. 

Lähdin vakavasti sairaan vaimoni omaishoitajana selvittämään asiaa, kun tarvikejakelijat hylkäsivät helmikuun 2018 alussa hoitavan lääkärin vaimolleni tekemän vaippalähetteen. Karenssivaatimus on laiton, se ei perustu mihinkään lakiin tai ministeriön vaatimuksiin. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat antaneet kanteluihini langettavat ratkaisut ja vaatineet kaupunkia oikaisemaan laittoman toimintansa. Kaupunki ei ole lupauksistaan huolimatta toteuttanut viranomaisten vaatimuksia.

Tuoreimmassa ratkaisussaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 4.11.2021 päätöksensä hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevassa kantelussa EOAK/3279/2020, jonka hän oli pannut vireille 12.5.2020 lähettämäni kirjeen johdosta.

Kanteluun sisältyi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitettu selvityspyyntö. Kaupunkia pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään 19.10.2020. Selvityksestä tuli käydä ilmi millä tavalla vaimoni hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen ja korvataanko kantelijalle itse hankkimansa vaipat. Kaupunki vastasi kolme kuukautta myöhässä, että se ei korvaa ostamiamme vaippoja. Ensimmäiseen kysymykseen kaupunki ei vastannut mitään. Ei voinutkaan vastata, koska se ei ollut tehnyt mitään. Se oli jopa 11.3.2019 ilmoittanut kieltäytyvänsä vastaamasta viesteihini. Sen lupauksen kaupunki on pitänyt.

Apulaisoikeusasiamiehen langettavassa päätöksessä tyrmätään kovin sanoin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa harkitsemaan, miten se voi hyvittää meille lainvastaisen menettelynsä. 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on apulaisoikeusasiamiehen mielestä ”menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti ja kantelijalle on annettu väärää tietoa. Hyvän hallintotavan mukaisesti olisi ollut asianmukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. Kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet kaupungilta potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa ”.

Poimintoja päätöksestä:

• Apulaisoikeusasiamies katsoi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt lainvastaisesti ja jättänyt valvontavelvollisuutensa täyttämättä, joten hän antoi siitä vastaisen varalle toimialalle huomautuksen. 

• Apulaisoikeusasiamies antoi toimialalle huomautuksen myös toimialan virkamiesten poikkeuksellisen piittaamattomasta suhtautumisesta eri valvontaviranomaisten viesteihin ja kannanottoihin.

• Päätöksen mukaan kaupungin on laadittava apulaisoikeusasiamiehelle hyvitysesitys 28.2.2022 mennessä siitä, miten se hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kantelijan ja hänen vaimonsa kärsimän tappion johdosta, kun he ovat joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. 

• Apulaisoikeusasiamies tekee kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

• Apulaisoikeusasiamies tekee toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta ja tukemisesta. 

 

Oikeusasiamies oli jo keväällä 2020 yhtynyt Valviran kantaan siinä, että vaippojen antaminen olisi pitänyt aloittaa 1.2.2018 alkaen heti, kun hoitava lääkäri oli tehnyt niistä lähetteen.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös ei jätä vähäisintäkään tulkinnan varaa sille, etteikö kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalla olisi toimittu lainvastaisesti ja kelvottomalla tavalla ja kohdeltu kaltoin vakavasti sairasta avun tarpeessa olevaa vanhusta ja hänen omaishoitajaansa.

Helsingin hallinto-oikeus antoi myös 23.11.2021 päätöksen pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvikkeita koskevassa hallintoriita-asiassa Dnro 20967/03.04.04.04.29/2020. Hallinto-oikeus totesi, että vaimollani oli oikeus vaippoihin 1.2.2018 alkaen. Asiassa ei sen mukaan ole viitteitä siitä, että vaimoni sairaudessa olisi kysymys lyhytaikaisesta sairaudesta johtuvasta lyhytaikaisesta omahoitotarvikkeiden tarpeesta, vaan hänen virtsan- ja ulosteenkarkailunsa on asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan pysyvä ja pitkäaikainen Alzheimerin taudista johtuva vaiva, ja vaippojen eli hoitotarvikkeiden pitkäaikainen tarve on siten ilmeinen. Hallinto-oikeus katsoi, että hoitotarvikkeet olisi tullut luovuttaa heti, kun hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve ja tarpeen pitkäaikaisuus oli todettu.

Julkisessa virassa olevilla virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikessa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupunki ei ole piitannut näistä vaatimuksista, vaan kaupungin johto on pormestaria myöten hyväksynyt alaistensa laittomat teot laiminlyömällä virkavastuuseen kuuluvan toiminnan laillisuuden valvonnan.  

Miten on mahdollista, että kaupungin laiton toiminta on voinut jatkua vuosikausia kenenkään kaupungin toiminnan laillisuudesta vastaavan henkilön puuttumatta asiaan? Miten on mahdollista, että kukaan kaupungin johdosta tai kaupungin omista valvontaa suorittavista viranhaltijoista ei ole puuttunut laittomuuksiin edes silloin, kun ylimmät laillisuusvalvojat oikeusasiamies, aluehallintovirasto ja Valvira ovat esittäneet vaatimuksensa laittomuuksien korjaamiseksi? Eikö kaupungilla ole mitään omavalvontaa? On, mutta laittomuuksin ovat syyllistyneet juuri omavalvonnan valvojat. Kerroin kesällä 2020 kaupungin laittomasta toiminnasta ja valvontaviranomaisten vaatimuksista kaupungin tarkastusviraston johtajalle ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle. Vastaanotto oli vaimeaa. Toinen vastasi, että tällä kertaa ei ollut tarkastuksen kohteena omaishoitajat ja toinen lupasi katsoa asiaa, mutta ei katsonut. Pitäisihän näin merkittävät laittomat toiminnat tulla automaattisesti myös kaupungin sisäisen tarkastuksen tietoon. Sisäisen tarkastuksen tehtävänähän on mm. arvioida, varmistaa ja tukea hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumista sekä sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuutta. Mielestäni sisäisen tarkastuksen perustavaa laatua oleva tavoite on, että kaupunki noudattaa toiminnassaan lakia. En ole kuullut, että tarkastajat olisivat puuttunut sosiaali- ja terveystoimen laittomuuksiin.

Kaupungin kaikesta toiminnasta on vastannut koko tämän prosessin ajan virkavastuullaan Jan Vapaavuori ja elokuusta 2021 lähtien Juhana Vartiainen. Vastuu sosiaali- ja terveystoimialasta kuuluu toimialajohtaja Juha Jolkkoselle. Helsingin kaupunginvaltuusto on 22.6.2016 päättänyt, että pormestarin lisäksi myös apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka toimivat virkavastuulla, joten entinen apulaispormestari Sanna Vesikansa on myös virkavastuussa sosiaali- ja terveystoimialan toiminnasta virkavastuun vanhenemiseen saakka. 

Pormestari Jan Vapaavuori sai tietää vaimoani koskevasta laittomasta päätöksestä neljä päivää päätöksen jälkeen 6.2.2018. Samoin Sanna Vesikansa ja Nasima Razmyar. Vapaavuorelle lähetin näiden vuosien aikana useita vetoomuksia. Hän ei vastannut yhteenkään, eikä puuttunut laittomuuksiin. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen sai perusteellisen selvityksen kaupungin laittomasta toiminnasta 24.8.2018. Saman selvityksen saivat myös Jan Vapaavuori, Kristian Siekkinen, Timo Sinkkonen, Juha Ahonen, Sanna Vesikansa, Juha Jolkkonen ja Leena Turpeinen. Kaikki edellä mainitut tiesivät, että kaupunki toimii lainvastaisesti, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Ei edes silloin, kun saivat laittomuuksien korjausvaatimuksia keväästä 2019 lähtien ylimmiltä laillisuusvalvojilta. 

Pormestari Juhana Vartiaiselle kerroin laittomasta toiminnasta heti hänen astuttuansa virkaan. Tiesihän hän siitä jo edellisellä vaalikaudella ollessaan valtuustossa. Lähetin hänelle 20.9.2021 kirjaamon kautta virallisen selvityspyynnön siitä, miksi vaimoni suhteen on toimittu laittomasti. Vastausta ei ole kuulunut ja kaupungin tapojen mukaisesti ei edes julkisuuslain mukaista perustelua, miksi hän ei ole vastannut. Huhtikuusta 2020 lähtien olen moneen kertaan lähettänyt tästä asiasta viestejä ja vetoomuksia sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäsenille

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on vielä käsiteltävä erikseen. Hän on juuri se henkilö, joka on laatinut Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelulle pysyväisohjeistuksen PYSY044, johon on kirjattu laiton kolmen kuukauden karenssivaatimus. Hän on yrittänyt korjata ohjeistusta, mutta ei ole siinä vieläkään onnistunut. Ohjeet ovat yhä laittomat, koska Jolkkonen ei tiedä, mikä on relatiivilauseen korrelaatti. Näinä vuosina Jolkkonen on päivittänyt kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan omavalvontasuunnitelman, jonne hän on kirjoittanut mm. 

Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.

Toimialalla on toimintaohje: Asiakkaan ja potilaan hyvä kohtelu sekä kaltoinkohtelun ehkäiseminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

Asiakkaan kohtelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella asiakkaita hyvin ja tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti. Jokaisella asiakkaalla tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Asiakkaalle annetaan tietoa palveluista sekä häntä koskettavista asioista ymmärrettävällä tavalla sekä tuetaan ja rohkaistaan osallisuuteen ja osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen kykyjensä mukaan. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

Asukaslähtöisyys: Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen. Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta. Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.  Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee. Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen.

Sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan perusajatus on:

Tulit juuri oikeaan paikkaan! Miten voimme auttaa? 

Taru on todella totuutta ihmeellisempää ja kauniimpaa maailman toimivimmassa kaupungissa!

Tämä asia ei koske ainoastaan meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia kolmelta kuukaudelta ilman heille kuuluvia lakisääteisiä omahoitotarvikkeita, koska kaupunki on vaatinut vuosikausia kaikilta omahoitotarvikkeiden saajilta kategorisesti kolmen kuukauden karenssin ennen kuin omahoitotarvikkeita on alettu antaa. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkärin ilmoitus 30 000 asiakkaasta pitää paikkaansa, korvattava summa voi nousta huomattavan suureksi, sillä esimerkiksi vaippojen kohdalla potilaan menetys kolmelta kuukaudelta on 300–400 euroa. Useimmat taloudellisen menetyksen kärsineistä ovat vähävaraisia vanhuksia. Pidän tätä hyvin vakavana tahallisena ja jatkuvana lainvastaisena toimintana, jonka takia vahinkoa kärsineillä kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus korvauksiin. Tarkkaan ottaen korvausvastuu koskee laittoman teon tehneitä viranhaltijoita ja heidän toimintansa laillisuudesta vastaavia esimiehiä. Virkamiehen virkavastuu vanhenee viidessä vuodessa. 

Toivoisin, että Helsingin kaupungin johdossa tunnettaisiin vastuu laittomasta toiminnasta ja ymmärrettäisiin oma-aloitteisesti ilman oikeudenkäyntejä hoitaa asia niin, että kaupungin laittoman toiminnan takia taloudellisen menetyksen kärsineet saisivat heille kuuluvan korvauksensa. Ymmärtääkseni kaupungin sisäisellä tarkastuksella on tämän korvauksen toteuttamisessa paljon vaikutusvaltaa. Omalta osaltamme luotan, että apulaisoikeusasiamies saa sosiaali- ja terveystoimen toimialalta asiaankuuluvan hyvitysehdotuksen 28.2.2022 mennessä.

Kaupungin tekemisistä, viranomaisten ratkaisuista ja omista pyrkimyksistäni saada vaimolleni oikeudenmukainen kohtelu on olemassa runsaasti kirjallista aineistoa. Kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa yhä omituisemmilta ja olivat monilta osin lainvastaisia, aloin jo alkuvaiheessa koota kaikki mahdolliset asiakirjat ja kirjeenvaihdot talteen ja tehdä tapahtumista tarkkoja muistiinpanoja ja pitää päiväkirjaa. Se on runsaine liitetietoineen netissä omaishoitajan päiväkirja -blogissa osoitteessa  https://byrokratia.blogspot.com. 

On jo käynyt selväksi, että ainakin pormestari Jan Vapaavuori ja toimialajohtaja Juha Jolkkonen ovat laiminlyömällä alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan aiheuttaneet meille taloudellista vahinkoa, joten minulla on perustuslain 118 §:n mukaisesti oikeus vaatia heitä rangaistaviksi virkavastuun rikkomisesta ja vaatia heiltä vahingonkorvausta. 

Syy, miksi kaupunki on kohdellut avutonta sairasta vaimoani kaltoin syrjimällä häntä törkeästi kohta neljä vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

Helsingissä 9.12.2021

Ystävällisin terveisin ...

Pia Linja kiitti tiedoista ja sanoi, että nämä ovat arvokasta tietoa tarkastukselle.

15.12.2021

Lähetin kirjeen Helsingin kaupungin tarkastusjohtajalle ja tarkastuslautakunnan jäsenille 'nuutti@nuuttihyttinen.com'; 'dani.niskanen@eduskunta.fi'; 'nita.austero@gmail.com'; 'iida.haglund@gmail.com'; 'sandra.p.hagman@gmail.com'; 'mjungner@gmail.com'; 'jussi.junni@helsinki.fi'; 'terhi.peltokorpi@gmail.com'; 'petrus.pennanen@avoinpuolue.fi' viestin, jossa kerroin kaupungin omahoitotarvikejakelun toimineen laittomasti ja apulaisoikeusasiamiehen antaneen siitä tehdystä kantelusta langettavan ratkaisun.

Hyvät Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan jäsenet

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on toimittu vuosikausia lainvastaisesti vaatimalla helsinkiläisiltä potilailta ennen tarvikkeiden jakelun aloittamista kolmen kuukauden karenssi ja omavastuuvelvoite. 

Lähdin vakavasti sairaan vaimoni omaishoitajana selvittämään asiaa, kun omahoitotarvikejakelijat hylkäsivät helmikuun 2018 alussa hoitavan lääkärin vaimolleni tekemän vaippalähetteen. Selvisi, että karenssivaatimus on laiton, se ei perustu mihinkään lakiin tai ministeriön vaatimuksiin. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat antaneet kanteluihini langettavat ratkaisut ja vaatineet kaupunkia oikaisemaan laittoman toimintansa. Kaupunki ei ole lupauksistaan huolimatta toteuttanut viranomaisten vaatimuksia.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi 4.11.2021 hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevassa kantelussa EOAK/3279/2020 kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laittomasta toiminnasta vakavan langettavan päätöksen, jossa tyrmätään kovin sanoin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa esittämään hänelle, miten se voi hyvittää meille lainvastaisen menettelynsä.

Vaipat sinänsä saattavat tuntua terveestä elinvoimaisesta ihmisestä vähäpätöiseltä ongelmalta. Eivät ne sitä ole siinä vaiheessa, kun niiden aika on tullut. Tässä on kuitenkin kyse periaatteellisesti hyvin vakavasta Helsingin kaupungin hallinnon epäkohdasta. Kaupunki on rikkonut lakia vuosikausia, eivätkä johtajat ole puuttuneet laittomuuksiin, vaikka ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti vaatineet sitä. Helsingin kaupungin johtajien ylimielinen ja piittaamaton suhtautuminen viranomaisten moitteisiin on käsittämätöntä. Apulaisoikeusasiamiehen langettava päätös on hyvin poikkeuksellinen ja ankara. Siinä puututaan vahvasti juuri kaupungin viranhaltijoiden leväperäiseen ja suhtautumiseen lainsäädäntöön. Toivon, että tarkastuslautakunnassa ymmärrettäisiin asian vakavuus ja otettaisiin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen jatkuva lainvastainen valvovien viranomaisten korjausvaatimuksista piittaamaton toiminta perusteellisesti tarkastettavaksi. Tässä on kyse myös perustuslain 118 §:n virkavastuun rikkomisesta.

Kun valvovat viranomaiset ovat toistuvasti informoineet kaupunkia näistä laittomuuksista  ja vaatineet korjauksia, eikä toimialajohtaja ole tehnyt mitään asian hyväksi, olisi kuvitellut, että edes kaupungin sisäinen tarkastus, tarkastusvirasto, tarkastuslautakunta, omavalvonta, sote-lautakunta, kaupunginhallitus tai valtuusto olisivat jotenkin reagoineet tilanteeseen. Olen kertonut tästä laittomasta toiminnasta jo viime vuoden kesänä tarkastusviraston johtajalle ja silloiselle tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, mutta asia ei heitä juurikaan huolettanut. Olen myös pitänyt kaupunginhallitusta, kaupunginvaltuustoa ja sote-lautakuntaa syksyn mittaan ajan tasalla eli myös kaikki tarkastuslautakunnan jäsenet olette olleet tietoisia kaupungin laittomasta toiminnasta, mutta kukaan teistä ei ole puuttunut siihen. 

Liitän oheen kopiot sisäisen tarkastuksen päällikölle lähettämästä viestistäni, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä ja tapahtumaluettelon yrityksistäni saada Helsingin kaupunki noudattamaan lakia toiminnassaan. 

Asiasta on hyvin paljon materiaalia omaishoitajan päiväkirja -blogissani osoitteessa https://byrokratia.blogspot.com.  

Ystävällisin terveisin...

Tarkastusjohtaja Timo Terävän fraasivastaus ei vakuuttanut. Kerroin sen hänelle.

 

 

22.12.2021 

Lähetin viestin Omaishoitajaliittoon Marja Ruotsalaiselle ja Matti Mäkelälle, joiden kanssa olen ollut yhteydessä tämän prosessin aikana ja kerroin, että vihdoinkin on tapahtunut ratkaiseva käänne parempaan.

Samantapaisia viestejä olen lähetellyt viime aikoina monelle muullekin tunnetulle ja tuntemattomalle henkilölle, joilta olen saanut apua näiden vuosien aikana. 

                >>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE