LAITON KARENSSIVAATIMUS

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on vaadittu vuosikausia kaupunkilaisilta lainvastaisesti kolmen kuukauden karenssia ennen hoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Kaikki ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat vaatineet sosiaali- ja terveystoimen toimialaa korjaamaan laittoman toimintansa, mutta kaupungin virkamiehet eivät ole totelleet viranomaisten vaatimuksia.

Vakavasti muistisairasta vaimoani hoitava omalääkärimme teki terveysasemalla tammikuussa 2018 pitkäaikaisen sairauden takia pidätyskykynsä menettäneelle vaimolleni lähetteen lakisääteisistä vaipoista Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan omahoitotarvikejakeluun. Emme saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati omavastuuvelvollisuuden täyttämistä ja kolmen kuukauden karenssia. 

Aloin selvittää vaimoni omaishoitajana, mistä oikein oli kysymys ja mihin hylkäävä päätös perustui. Kävi pian ilmi, että Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelussa on vaadittu vuosikausia kaikilta uusilta hoitotarvikkeiden saajilta kategorisesti kolmen kuukauden karenssia. Selvisi myös helposti, että karenssi ei perustunut mihinkään lainsäädäntöön tai ministeriön määräyksiin. Useimmat omahoitotarvikkeiden käyttäjistä ovat vähävaraisia sairaita vanhuksia, joille laittoman karenssin vaatimuksen takia aiheutuva muutaman sadan euron menetys on suuri menoerä. 

Olen ajanut vaimoni oikeuksia jo neljän vuoden ajan vetoamalla kaupungin johtajiin. Kun kaupungin ylimieliset virkamiehet eivät vastanneet kyselyihini, tein kanteluja laillisuutta valvoville viranomaisille. Kaikki viranomaiset ovat antaneet asiasta langettavat ratkaisunsa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi jo 16.4.2019 ratkaisun ESAVI/15067/06.03.00/2018 kanteluuni, jossa se totesi, että pitkäaikaissairauden vuoksi tarvittavien omahoitotarvikkeiden osalta ei ole laissa, kuntakirjeessä tai asetuksessa säädetty kolmen kuukauden omavastuusta, mitä Helsingin kaupunki kertoo selvityksissään noudattavan. Aluehallintovirasto totesi, että Helsingin kaupungin menettely vaimoni hoitotarpeiden osalta ei ole ollut asianmukaista olla antamatta vaippoja heti, kun niiden tarve on todettu. Aluehallintovirasto antoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysalalle hallinnollista ohjausta ja vaati sitä 7.5.2019 mennessä ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy kaupungin pysyväisohjeessa lainsäädännön kanssa olevan ristiriidan johdosta. Kaupunki antoi kuukauden myöhässä vastauksensa, jossa lupaili sitä ja tätä, mutta ei ole toteuttanut mitään lupauksistaan.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies päätti kantelun EOAK/3276/2018 ratkaisussa 21.5.2019 käynnistää uutena kanteluna EOAK/3024/2019 selvityksen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun laillisuudesta. Tätä varten eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetettiin Valviralle selvitys- ja lausuntopyyntö, jossa oikeusasiamies pyysi kiinnittämään huomiota siihen, onko kaupungin jakelukäytäntö terveydenhuoltolain ja ministeriön määräysten mukainen ja onko vaimoni tapauksessa menetelty asianmukaisesti ottaen huomioon vaimoni sairaus ja pidätyskyvyttömyyden jatkuminen jo vuosikausia.

Valviran oikeusasiamiehelle 20.10.2019 antamassa lausunnossa V/22625/2019 todetaan aluehallintoviraston tavoin, että kaupungin laatimat ohjeet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja että hoitotarvikejakelu ei menetellyt vaimoni tapauksessa asianmukaisesti. Hoitotarvikejakelun olisi pitänyt käyttää yksilöllistä harkintaa ja myöntää haetut inkontinenssituotteet heti, kun niitä haettiin, sillä niiden pitkäaikainen tarve oli ilmeinen. 

Tietosuojavaltuutettu teki 1.4.2020 kesällä 2018 lähettämäni kirjeen pohjalta Helsingin poliisilaitokselle rikosilmoituksen 5500/R/22059/20 ylilääkäri Juha Ahosen suorittamasta vaimoni salaisten potilastietojen luvattomasta ja tarpeettomasta katselusta.  Asianimikkeenä oli ”virkavelvollisuuden rikkominen ma 1.1.2018 – ke 29.8.2018”. Tutkinnanjohtaja Markku Silen ratkaisi asian vuotta myöhemmin kyselemällä ainoastaan syylliseksi epäillyltä Ahoselta, oliko Ahonen katsellut salaisia potilastietoja. Ahonen vastasi, että ei Ahonen ollut. Silen päätti Ahosta kuultuaan yksin, että esitutkintaa ei suoriteta. Oikeusasiamies ja poliisihallitus eivät voineet puuttua toisen viranomaisen päätökseen. Näin näppärästi oikeusvaltio Suomessa syylliseksi epäilty voi ratkaista oman syyllisyytensä itsepalvelumenetelmällä! 

Oikeuskanslerinvirasto teki oikeuskanslerille heinäkuussa lähettämäni kirjeen johdosta kantelun nimellä Helsingin kaupungin menettely omahoitotarvikejakelua koskevassa asiassa OKV/1414/10/2020. Sain ilmoituksen, että kantelu oli siirretty eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, koska saadun tiedon mukaan Helsingin kaupungin menettelyä omahoitotarvikejakelussa koskeva kanteluni oli siellä jo käsiteltävänä. 

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pani 12.5.2020 lähettämäni kirjeen pohjalta vireille hoitotarvikkeiden jakelukäytäntöä ja asiakirjapyynnön käsittelyä koskevan kantelun EOAK/3279/2020, johon sisältyi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitettu selvityspyyntö. Kaupunkia pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään 19.10.2020. Selvityspyynnön mukaisesti selvityksestä tuli käydä ilmi millä tavalla vaimoni hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen ja korvataanko kantelijalle itse hankkimansa vaipat. Kaupunki vastasi kolme kuukautta myöhässä, että se ei korvaa ostamiamme vaippoja. Ensimmäiseen kysymykseen kaupunki ei vastannut mitään.

Apulaisoikeusasiamies totesi langettavan ratkaisunsa päätöksessä 4.11.2021, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti ja kantelijalle on annettu väärää tietoa. Hyvän hallintotavan mukaisesti olisi ollut asianmukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. Kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet kaupungilta potilaslain mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.  Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Kantelijan ja hänen vaimonsa saama palvelu on ollut laadultaan huonoa. 

Päätöksessä tuomitaan kautta linjan jyrkästi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan laiton menettely. 

• Oikeusasiamies katsoi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt lainvastaisesti ja jättänyt valvontavelvollisuutensa täyttämättä, joten hän antoi siitä vastaisen varalle toimialalle  huomautuksen. 

• Apulaisoikeusasiamies antoi toimialalle huomautuksen myös toimialan virkamiesten poikkeuksellisen piittaamattomasta suhtautumisesta eri valvontaviranomaisten  viesteihin ja kannanottoihin.
   
• Päätöksen mukaan kaupungin on laadittava apulaisoikeusasiamiehelle hyvitysesitys 28.2.2022 mennessä siitä, miten se hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä ja mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kantelijan ja hänen vaimonsa kärsimän tappion johdosta, kun he ovat joutuneet laittoman päätöksen takia ostamaan itse vaipat. 
  
  
• Apulaisoikeusasiamies tekee kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.
  
  
• Apulaisoikeusasiamies tekee toisen selvityspyynnön omaishoitajien kohtelusta ja tukemisesta. 
  
  
• Oikeusasiamies oli jo keväällä 2020 yhtynyt Valviran kantaan siinä, että vaippojen antaminen olisi pitänyt aloittaa 1.2.2018 alkaen heti, kun hoitava lääkäri oli tehnyt niistä lähetteen. 
  
  

Helsingin hallinto-oikeus antoi 23.11.2021 pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvikkeita koskevassa hallintoriita-asiassa Dnro 20967/03.04.04.04.29/2020 päätöksen, jossa se totesi, että vaimollani oli oikeus vaippoihin 1.2.2018 alkaen. Hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei ole viitteitä siitä, että vaimoni sairaudessa olisi kysymys lyhytaikaisesta sairaudesta johtuvasta lyhytaikaisesta omahoitotarvikkeiden tarpeesta, vaan hänen virtsan- ja ulosteenkarkailunsa on asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan pysyvä ja pitkäaikainen Alzheimerin taudista johtuva vaiva, ja vaippojen eli hoitotarvikkeiden pitkäaikainen tarve on siten ilmeinen. Hallinto-oikeus katsoo, että hoitotarvikkeet olisi tullut luovuttaa heti, kun hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve ja tarpeen pitkäaikaisuus oli todettu. 

Suomen kaikki arvovaltaiset laillisuutta valvovat viranomaiset ylimmät mukaanluettuina ovat antaneet tästä asiasta yhtäpitävät lausunnot, joiden mukaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on toimittu lainvastaisesti. Julkisessa virassa virkamiehen on perustuslain mukaan noudatettava tarkoin lakia kaikessa toiminnassaan. Lisäksi häntä sitoo lailliseen toimintaan ja toiminnan laillisuuden valvontaan virkavastuu. Kun nyt kuitenkin Helsingin kaupungissa on toimittu lainvastaisesti, on tehty rikos. Rikoksen tekijät ovat rikollisia. Keitä nämä rikolliset ovat? Jäljet johtavat Koskelan omahoitotarvikejakelupisteeseen, mutta onko rikollisen toiminnan alku ja juuri siellä?

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen on kertonut monessa vastineessaan käyneensä läpi vaimoni kaikki salaiset potilastiedot ja etsineensä sieltä inkontinenssidiagnoosia, jotta voisi määrätä siitä alkavan kolmen kuukauden karenssin ennen vaippojen jakamisen aloittamista. Hän on kyllä kertonut tehneensä monia muitakin päätöksiä, joihin hänellä lain mukaan ei ole valtuuksia. Ahonen on toistuvasti verrannut itseänsä kirurgiin, joka voi muuttaa saamaansa lähetettä ja jopa hylätä sen. Hänkin voi omasta mielestään tehdä niin. Tämän vuoden syyskuussa Juha Ahonen on keksinyt kaupungille tehtyyn muistutukseen antamassaan vastauksessa uusia selityksiä. Hän kertoo toisin kuin aikaisemmissa selityksissään kuulleensa ensimmäisen kerran vaimoni tapauksesta vasta seuraavana kesänä, vaikka on aikaisemmin kertonut antaneensa tästä asiasta selvityksen silloiselle esimiehelleen Olli Huuskoselle 9.2.2018.  Hylkäyspäätöksen helmikuussa onkin hänen mukaansa tehnyt joku hoitaja eikä hän. Teki päätöksen kuka tahansa, Ahonen on joka tapauksessa virkavastuussa omahoitotarvikejakelun tekemästä laittomasta hylkäyspäätöksestä. Epäilyt rikollisuudesta kohdistuvat vahvasti Juha Ahoseen, mutta toimiko hän yksin vai oliko hänellä rikoskumppaneita?

Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen on ymmärtääkseni ylilääkäri Juha Ahosen esimies ja siten vastuussa omien tekemistensä lisäksi myös Ahosen tekemistä rikoksista, sillä virkavastuun mukaisesti hänelle kuuluu alaistensa toiminnan laillisuuden valvonta. Lukkarisesta on jäänyt minulle hämärä kuva, sillä hän on yleensä toiminut vaan kumileimasimena ja allekirjoituksellaan vahvistanut moneen kertaan, että hänellä ei ole lisättävää tai huomautettavaa Ahosen selityksiin. On Lukkarisella kyllä yksi maineteko tässä prosessissa. Hän kirjoitti saatteessaan 11.3.2019, että kaupunki ei vastaa viesteihini. Mistähän se hänen päähänsä pälkähti, kun Suomessa sentään on julkisuuslaki? Joka tapauksessa Lukkarisen rikos on julkisuuslain noudattamatta jättämisen lisäksi alaistensa toiminnan valvonnan laiminlyönti. Ensimmäinen Ahosen rikoskumppani on siis löydetty.

Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen nimi ja allekirjoitus ovat olleet monessa kaupungin vastineessa samaan tapaan kuin Lukkarisen, joten hän on hyväksynyt alaistensa laittomat teot. Leena Turpeinen on myös allekirjoittanut ja hyväksynyt ja ollut jopa laatimassa kaupungin omat omahoitotarvikejakelua varten kirjoitetut laittomat pysyväisohjeet, jotka valvovien viranomaisten päätösten mukaan ovat monilta osin ristiriidassa Kuntainfon ja lainsäädännön kanssa. Eipä hänkään ole syytön, kun on laittomuuksia ollut hyväksymässä ja laittomia ohjeita kirjoitellut. Nyt on jo löytynyt byrokratian sokkeloista kolmen lainrikkojan kopla.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkoselle kuuluu virkavastuun mukaisesti alaistensa Juha Ahosen, Leena Turpeisen ja Timo Lukkarisen ja heidän alaistensa toiminnan laillisuuden valvonta. Jäljistä päätelleen hän ei todellakaan ole sitä velvollisuuttaan hoitanut. Jolkkoselle on kerrottu elokuusta 2018 lähtien, että hänen alaisensa toimivat lainvastaisesti, mutta hän ei ole puuttunut asiaan. Ei, vaikka ylimmät laillisuusvalvojat ovat sitä toistuvasti vaatineet. Jolkkonen on siis tottelematon Tipi tai näkijä, joka ei näe, mutta onko hän myös tekijä? On. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeisen kanssa päivittänyt omahoitotarvikejakelun pysyväisohjeistuksen 1.12.2017 ja lisännyt sinne vaatimuksen kolmen kuukauden karenssista diagnoosista lähtien. Jos Jolkkonen olisi ymmärtänyt, mikä on relatiivilauseen korrelaatti, eikä olisi kirjoittanut ministeriön määräysten vastaisesti kolmen kuukauden karenssivaatimusta ohjeisiin, ei kaupungin omahoitotarvikekalun olisi tarvinnut sotkeutua laittomaan toimintaan. Ylilääkäri Juha Ahonenkin olisi voinut toimia lainmukaisesti. Ehkä. Onko Jolkkonen koko tämän laittoman toiminnan pääjehu? Vai onko herrallakin vielä herra?  

Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna on kaupungin ykkösvirkamies. Hän johtaa kaupungin keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Sarvilinnan nimeä ei ole näkynyt missään tätä prosessia koskevissa kaupungin asiakirjoissa, vaikka hän vastaa virkavastuullaan kaikkien edellä mainittujen ylilääkäreiden toiminnan laillisuudesta.

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori on vastannut virkavastuullaan pormestarimallin alusta alkaen koko kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta. Tai tarkemmin sanottua hänen olisi pitänyt vastata. Hän on ollut toukokuusta 2018 lähtien henkilökohtaisesti tarkalleen tietoinen kaupungin omahoitotarvikejakelun laittomuuksista, mutta hän ei ole reagoinut asiaan mitenkään. Vapaavuori ei ole vastannut yhteenkään tiedusteluuni. Vapaavuori ei ole piitannut ylimpien laillisuusvalvojienkaan langettavista ratkaisuista. Hänen olisi pitänyt virkavastuun mukaisesti valvoa, että hänen alaisensa Juha Jolkkonen, Leena Turpeinen, Timo Lukkarinen ja Juha Ahonen ja heidän alaisensa noudattavat lakia kaikessa toiminnassaan, mutta Vapaavuori on laiminlyönyt täysin hänelle perustuslain 118 §:n mukaisen valvonnan. Olisiko siinä se rikoskoplan kingi? Vapaavuorta ei auta olympiakomiteaan pakeneminenkaan, sillä virkavastuu vanhenee vasta viidessä vuodessa.

Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiainen vastaa 1.8.2021 lähtien koko kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta. Tähän mennessä hän on noudattanut edeltäjänsä toimintamallia, mutta kehityskykyinen nuorimies voi oppia vielä noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Hurskasteleva julistus ”Helsingin pormestarina mietin päivittäin, miten kaupunki voisi tuottaa entistä parempia palveluja helsinkiläisille nöyrällä palveluasenteella” ei tosin lupaa hyvää. Lähetin hänelle syyskuussa kaupungin kirjaamon kautta virallisen selvityspyynnön siitä, miksi kaupunki on toiminut vaimoni suhteen niin, että hän ei ole saanut lakisääteisiä vaippojaan. Hra pormestari ei vastannut lokakuussa, eikä marraskuussa ja tuskin vastaa joulukuussakaan. 

Sama virkavastuu velvoittaa vielä jo mainittujen lisäksi tähän soppaan sotkeutuneita Olli Huuskosta, Kristian Siekkistä ja Timo Sinkkosta ja myös apulaispormestarina virkavastuulla toiminutta Sanna Vesikansaa, jotka kaikki ovat häipyneet pois kaupungin palveluksesta. Kaiken kaikkiaan lainvastaiseen tekoon syyllistyneistä koostuu soma jengi: kahdeksan kääpiötä ja kaksi Lumikkia. He kaikki ovat rikkoneet virassa toimiessaan perustuslain 118 pykälää, jossa sanotaan myös: Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään.

Saken är biff!
Enää puuttuu vain joku, joka muuttaa perustuslain pykälän lihaksi ja vereksi…

Mutta eihän meillä ole hädän päivää eikä huolen häivää, kun kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala pitää meistä hyvää huolta ja kohtelee meitä hyvin. Sen takaa omavalvonta. Juha Jolkkonen on laatinut virastopäällikkönä ollessaan Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle omavalvontasuunnitelman ja porvarimallin tultua voimaan päivittänyt toimialajohtajana sosiaali- ja terveystoimen omavalvontasuunnitelman. Siis Jolkkonen valvoo, että Jolkkonen toimii moitteettomasti lakeja kunnioittaen. Samantapainen itsepalveluratkaisu kuin Juha Ahosen ratkaisema Juha Ahosen syyttömyys salaisten potilastietojen katselussa. Näppärää ja taloudellista!

Omavalvontasuunnitelmassa on monta kaunista sanaa. Tässä muutama helmi: 

Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveysviraston perustehtävä on edistää helsinkiläisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Viraston toimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin arvot ja eettiset periaatteet. Tavoitteena on, että palvelut ovat alan parhaimmistoa ja ne järjestetään kustannustehokkaasti. Hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Osaava henkilöstö tukee helsinkiläisiä edistämään terveyttään ja hoitamaan sairauksiaan. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja sujuvaa. Virasto on hyvä ja haluttu työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista.

Toimialalla on toimintaohje: Asiakkaan ja potilaan hyvä kohtelu sekä kaltoinkohtelun ehkäiseminen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

Asiakkaan kohtelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä kohdella asiakkaita hyvin ja tasapuolisesti sekä yhdenvertaisesti. Jokaisella asiakkaalla tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Asiakkaalle annetaan tietoa palveluista sekä häntä koskettavista asioista ymmärrettävällä tavalla sekä tuetaan ja rohkaistaan osallisuuteen ja osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteuttamiseen kykyjensä mukaan. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 

Asukaslähtöisyys: Kehitämme sosiaali- ja terveyspalvelujamme asukkaiden tarpeista lähtien ja tutkittuun tietoon ja osaamiseen perustuen. Tuemme asukkaita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja sairauksiensa hoidosta. Toimimme aktiivisesti väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.  Palvelu käynnistyy ensimmäisestä kohtaamisesta ja asiakas saa sen silloin kun hän sitä tarvitsee. Jokaisella asiakkaalla on oikeus kunnioittavaan kohtaamiseen ja oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Kunnioitamme asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Palvelemme asiakkaitamme ammattitaitoisesti, laadukkaasti ja monikulttuurisuus huomioon ottaen.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 (980/2012). Tämän lain 23 § koskee toiminnan omavalvontaa ja sen mukaan omavalvontasuunnitelma tulee olla julkisesti nähtävänä. Vanhuspalvelulain toteuttamisen tueksi on julkaistu Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Laatusuosituksen tarkoituksena on tukea kuntia niiden iäkkäiden palvelujen uudistustyössä sekä varautumisessa väestön ikärakenteen ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan perusajatus on:
Tulit juuri oikeaan paikkaan! Miten voimme auttaa? 

Juha Jolkkonen
Toimialajohtaja

Taru on todella totuutta ihmeellisempää ja kauniimpaa maailman toimivimmassa kaupungissa!

Vakavaksi tämän asian tekee se, että Helsingin kaupunki on vaatinut vuosikausia kategorisesti kolmen kuukauden karenssia uusilta omahoitotarvikkeiden saajilta ennen jakelun aloittamista. Hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia kolmelta kuukaudelta ilman heille kuuluvia lakisääteisiä omahoitotarvikkeita. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. 

Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkärin ilmoitus 30 000 asiakkaasta pitää paikkaansa, korvattava summa voi nousta huomattavan suureksi, sillä esimerkiksi vaippojen kohdalla potilaan menetys kolmelta kuukaudelta on 300–400 euroa. Useimmat taloudellisen menetyksen kärsineistä ovat vähävaraisia vanhuksia. Pidän tätä hyvin vakavana tahallisena ja jatkuvana lainvastaisena toimintana, jonka takia vahinkoa kärsineillä kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus korvauksiin. Tarkkaan ottaen korvausvastuu koskee laittoman teon tehneitä viranhaltijoita ja heidän toimintansa laillisuudesta vastaavia esimiehiä. Virkamiehen virkavastuu vanhenee viidessä vuodessa. 

Toivoisin, että Helsingin kaupungin johdossa tunnettaisiin vastuu laittomasta toiminnasta ja ymmärrettäisiin oma-aloitteisesti ilman oikeudenkäyntejä hoitaa asia niin, että kaupungin laittoman toiminnan takia taloudellisen menetyksen kärsineet saisivat heille kuuluvan korvauksensa. Onhan rikollisten sovitettava oikeusvaltiossa  tekemänsä rikos ja korvattava rikoksen uhreille aiheuttamansa vahinko! Tämä koskee myös Helsingin kaupungin viranhaltijoita. Omalta osaltamme luotan, että apulaisoikeusasiamies saa sosiaali- ja terveystoimen toimialalta pyytämänsä asiaankuuluvan meitä koskevan hyvitysehdotuksen 28.2.2022 mennessä.

                    >>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

Apulaisoikeusasiamiehen päätös kantelussa

 

8.11.2021

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin päätös kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjapyynnön käsittely EOAK/3279/2020

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lähetti tiedon apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 tekemästä päätöksestä kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin oli pannut kantelun vireille 12.5.2020 lähettämäni kirjeen johdosta. Kanteluun liittyi selvityspyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Kaupungin oli erityisesti vastattava kysymyksiin

• Millä tavalla kaupunki on menetellyt vaimoni hoitotarvikeasiassa saatuaan        valvontaviranomaisilta tiedon päätöksensä laittomuudesta?
• Korvataanko meille meidän itse hankkimamme vaipat?

Selvityspyyntöön sisältyi myös kanslian pyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle olla minuun yhteydessä asian selvittämiseksi ja toimittamaan minulle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (PYSY044) ja muut pyytämäni asiakirjat. 

Eduskunnan apulaisoikeusmiehen päätöksessä tyrmätään täydellisesti kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa harkitsemaan, miten se voi hyvittää meille virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä. Apulaisoikeusasiamies tekee vielä Helsingin kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että viranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon sekä vielä erikseen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

Vihdoinkin meidät on otettu huomioon täysivaltaisina kansalaisina yhteiskunnassamme! Päätöksen lukeminen on balsamia haavoitetulle sielulleni. Kunpa vaimonikin voisi vielä ymmärtää, miten apulaisoikeusasiamies on pitänyt puoliamme vääryyttä vastaan!

Poimintoja apulaisoikeusasiamiehen arvioista:

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan  palvelun.

Helsingin kaupunki on 27.1.2021 antamassaan vastauksessa kieltäytynyt korvaamasta vaippoja kantelijalle muulta kuin kolmen kuukauden karenssin ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kaupungin olisi pitänyt ottaa asia käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun se oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.4.2019 päivätyn päätöksen, jossa todetaan Helsingin kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys. Samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. 

Kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on annettu väärää tietoa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Asiassa ei ole toimittu hallintolain 23§:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivytyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaudenhoitoa.

Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan Helsingin kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle. Olen päätynyt antamaan tässä asiassa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen. 

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteessa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Olen todennut, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi. ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu samaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on koitunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Toiminta on ollut virheellistä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

Esitän, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

Samalla kiinnitän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota siihen, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiesten laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

[Kaupunki toimitti vastauksensa tähän kanteluun yli kolme kuukautta määräajan jälkeen ja muutkin vastauksensa viikkoja myöhässä. Terveysasemien johtajalääkäri ilmoitti 11.3.2019, että kaupunki ei enää vastaa tiedusteluihini, eikä se vastannut.]

Neljän vuoden kokemuksella voin yhtyä täysin apulaisoikeusasiamiehen päätöksessään esittämiin moitteisiin. Hän osaa esittää asiansa sivistyneen hienovaraisesti, mutta ei jätä yhtään tulkinnanvaraa sille, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan ylilääkärit ovat hoitaneet tämän asian aivan luokattomasti kautta linjan. 

Alun perin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin Juha Ahosen selitykset olivat jo aivan päättömiä, eivätkä ne ole siitä parantuneet. Hän ilmeisesti kuvittelee, että hänellä tosiaan olisi valtuuksia päättää sellaisista asioista, joihin hänellä ei todellakaan ole mitään laillista oikeutta. Hän ja hänen kaikki esimiehensä pormestaria myöten ovat saaneet keväästä 2019 lähtien kaikilta laillisuutta valvovilta ylimmiltä viranomaisilta raskauttavia lausuntoja kaupungin toiminnan laittomuudesta ja vaatimuksia laittomuuksien korjaamisesta. Ylilääkärit Ahonen ja Lukkarinen ovat viranomaisille antamissaan lausunnoissaan luvanneet moneen kertaan hoitaa asiat kuntoon, mutta eivät ole toteuttaneet mitään lupauksistaan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen ei ole luvannut mitään, mutta väittää korjanneensa itse laatimansa laittomat pysyväisohjeet. Ohjeet ovat yhä päin honkia, eivätkä vastaa ministeriön määräyksiä. Ei ole ihme, että apulaisoikeusasiamies on menettänyt luottamuksensa sosiaali- ja terveystoimen toimialasta vastaaviin virkamiehiin ja vaatii kantelun ratkaisussa kaupungilta selvitystä asiasta.

Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveystoimen toimialan laiminlyönteihin ja piittaamattomuuteen suhteessa valvontaviranomaisten kannanottoihin. Lisäisin vielä ylimielisyyden ja vastuuttomuuden. Ylilääkärit ovat suhtautuneet meihin koko ajan alentavasti ja loukkaavasti. Vastuulliset johtajat tietävät, että heidän alaisuudessaan virkamiehet toimivat lainvastaisesti, mutta he eivät ole puuttuneet siihen, vaan ovat laiminlyöneet täysin virkavastuuseen kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on tiennyt koko ajan alaistensa lainvastaisen toiminnan. Pormestari Jan Vapaavuori on ollut (ja on yhä virkavastuun vanhenemiseen saakka) vastuussa kaupungin kaikesta toiminnasta, mutta on nostanut itsensä maallisten asioiden yläpuolelle. Hallintolaissa, julkisuuslaissa ja jopa perustuslaissa on paljon  julkisessa virassa toimivien virkailijoiden toimintaa koskevia määräyksiä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkailijat elävät, kuin ne määräykset eivät koskisi heitä lainkaan. 

 Maailman toimivin kaupunki?

Oikeusasiamies julkaisi kantelun ratkaisun verkossa

Verkossa julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuja, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Ratkaisuista on poistettu salassa pidettävät ja tarpeettomiksi katsotut tiedot. Poistetut kohdat on merkitty katkoviivoin [---]. Henkilöiden nimet on yleensä korvattu kirjaimin.

Linkki alla olevaan verkossa julkaistuun kantelun ratkaisuun: 
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

 

4.11.2021

EOAK/ 3279/2020

Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila

HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUKÄYTÄNTÖ

1 KANTELU

Kantelija palaa kantelussaan asioihin, joissa on kyse A:n kaupungin hoitotarvikkeiden jakelukäytännöstä ja kantelijan asiakirjapyynnön käsittelystä.

Uudessa kantelussaan kantelija pyytää oikeusasiamiestä muun muassa puuttumaan A:n kaupungin johtajien tekemisiin saadakseen heidät toimimaan niin kuin heidän kuuluisi toimia. Ainoa oikea ratkaisu tässä prosessissa on kantelijan mielestä alusta alkaen ollut, että kaupunki myöntää toimineensa omatarvikejakelussaan sosiaali- ja terveysministeriön määräysten vastaisesti, korjaa virheensä ja noudattaa hänen vaimoaan hoitavan omalääkärin alkuperäistä vaippalähetettä antamalla hänelle kuuluvat vaipat 1.2.2018 lähtien.

Kantelija kertoo, ettei ole saanut kaupungilta anteeksipyyntöä eikä mitään ilmoitusta siitä, että hänen vaimonsa saisi tarvitsemansa vaipat, joten he ovat ostaneet vaipat edelleen itse.

Kanteluun 19.8.2020 annetussa osavastauksessa on todettu miltä osin kirjoituksessa esille tuotuihin asioihin on jo vastattu oikeusasiamiehen kansliasta 24.5.2019 (EOAK/3276/2018) ja

31.3.2020 (EOAK/3024/2019). Kanteluun, joka koski poliisin päätöstä tutkimatta jättämisestä on vastattu 4.5.2021 (EOAK/3006/2021).

2  SELVITYS

Siltä osin kuin kanteluun ei ole jo aiemmin vastattu pyysin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvityksen ja lausunnon (26.1.2021).

Kantelija toimitti vastineen (5.3.2021) A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvitys- ja lausuntopyyntööni antamaan vastaukseen.

Lisäksi käytettävissäni ovat olleet muun muassa seuraavat aiempiin ratkaisuihini liittyvät asiakirjat:

- - -

3  RATKAISU

3.1  Selvityspyynnön sisältö

A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitetussa selvityspyynnössä pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään

19.10.2020. Selvityspyynnön mukaisesti selvityksestä tuli käydä ilmi seuraavaa:

1)    Millä tavalla kantelijan vaimon hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen?

2)    Korvataanko kantelijalle hänen mahdollisesti itse hankkimansa vaipat?

Sosiaali- ja terveystoimialaa pyydettiin tarvittaessa olemaan yhteydessä kantelijaan asian selvittämiseksi sekä toimittamaan hänelle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Lisäksi selvityspyynnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on edellytetty, että valituskelpoinen päätös annetaan pyynnöstä myös siinä tilanteessa, että viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Tällä menettelyllä turvataan se, että kysymys pyydetyn asiakirjan olemassaolosta ei jää pelkästään virkamiehen ilmoituksen varaan (OA Petri Jääskeläisen puheenvuoro oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa vuodelta 2017, s. 21).

3.2  Selvityksessä annetut vastaukset kysymyksiin

Lausunnon mukaan kantelijan vaimon omahoitotarvikehakemusta ei ole hylätty, vaan hänellä on ollut oikeus vaippoihin 1.5.2018 alkaen. Omahoitotarvikejakeluun lähetetyistä lähetteistä ei tehdä virkamiespäätöksiä, vaan hoitoratkaisut kirjataan potilasasiakirjoihin.

Lausunnon liitteenä olevassa ylilääkäri A:n vastauksessa todetaan muun muassa seuraavaa.

”Kantelija on ollut puhelimitse yhteydessä omahoitotarvikejakeluun alkuvuonna 2018, jolloin hänelle on kerrottu, että hänen vaimollaan on oikeus saada vaippoja kolmen kuukauden päästä eli toukokuusta 2018 lähtien.

Omahoitotarvikejakelusta ei olla asiakkaisiin päin yhteydessä vaan lähetteen teon jälkeen asiakas on aina yhteydessä omahoitotarvikejakeluun. Kantelijan olisi siis tullut olla uudelleen yhteydessä hoitotarvikejakeluun toukokuussa, koska tilauksia ei tehdä kolmea kuukautta etukäteen.

                       

Hoitotarvikkeiden tilaamisesta kerrotaan selkeästi myös A:n kaupungin omahoitotarvikejakelun internet-sivuilla, jossa kantelija viittaa käyneensä. Lisäksi huomioiden aktiivisuus, jolla kantelija on tätä omaishoitotarvikeasiaa selvittänyt ja ohjeitamme lukenut, en pidä uskottavana, että hän ei ole tietoinen siitä, että hoitotarvikkeet tulee tilata itse. Mikäli jonkun väärinkäsityksen vuoksi näin ei kuitenkaan olisi, pitäisin luonnollisena, että tietäen, että hänen vaimonsa on ollut oikeutettu vaippoihin toukokuun alusta 2018 lähtien, mutta ei ole niitä saanut, hän olisi soittanut toukokuussa 2018 omahoitotarvikejakeluun, jossa asia olisi helposti selvinnyt.

Toimintamme piirissä on tietoni mukaan yli 30 000 asiakasta, emmekä pysty mitenkään muistuttamaan yksittäistä asiakasta tilausten ajankohdasta. Pidän asianmukaisena korvata kantelijalle saamatta jääneet (evätyt) kolmen ensimmäisen kuukauden vaipat. En kuitenkaan pidä aiheellisena korvata kantelijalle muita vaippoja kuin jäämättä saaneiden ensimmäisen kolmen kuukauden osalta, koska ne on kantelijan vaimolle myönnetty.”

Lausuntoon liitetyssä terveysasemien johtajalääkäri B:n vastineessa puolletaan vaippojen korvaamista kolmen kuukauden karenssiajalta vuodelta 2018.

3.3 Oikeusohjeet

- - -

3.4 Arvioni

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Näkemykseni mukaan valvontaviranomaisilta saamansa ohjauksen ja kannanottojen perusteella kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan palvelun.

Saamani lausunnon mukaan A:n kaupungin viranomaiset ovat päätyneet siihen, että kantelijalle korvataan rahana hankittujen vaippojen kustannukset siltä ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kiinnitän huomiota siihen, että saamani selvityksen perusteella korvauksen maksamista on alettu pohtia vasta sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kansliasta 19.8.2020 lähetettyä selvityspyyntöä on alettu käsitellä.

                       

Totean, että asia olisi tullut ottaa käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun A:n kaupunki oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 6.3.2018 päivätyn päätöksen, jossa todetaan A:n kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys.

Näkemykseni mukaan samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Katson, että asiassa ei ole toimittu hallintolain 23 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivästyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.

A:n kaupungin lausunnon mukaan ei ole perusteita korvata vaippojen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia lakiin perustumattoman kolmen kuukauden karanteenin jälkeiseltä ajalta, koska vaippoja olisi ollut mahdollista saada alkuperäisen lähetteen perusteella, jos kantelija olisi itse ollut uudestaan yhteydessä omahoitotarvikejakeluun.

A:n kaupungin selvityksen mukaan kantelijan asiassa on menetelty niin kuin kaikkien asiakkaiden kanssa. Tarvittavat ohjeet ovat saatavilla netissä, ja lähtökohtana on, että asiakkaat ottavat itse yhteyttä omahoitotarvikejakeluun. Totean, että saamieni selvitysten mukaan kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on tällöin annettu väärää tietoa. Viittaan edellä toteamaani ja korostan, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Mielestäni oikeus tarpeen mukaiseen laadultaan hyvään terveyden- ja sairaudenhoitoon olisi edellyttänyt, että asiakasta olisi neuvottu, ohjeistettu ja autettu viimeistään silloin, kun A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala oli saanut oikeusasiamiehen kansliasta lähetetystä selvityspyynnöstä tiedon siitä, ettei kantelijan vaimon käyttöön ole toimitettu lainkaan vaippoja. Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan A:n kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Korostan, että virkamiehen tulee kestää itseensä kohdistuva arvostelu. Moitteista ei saa provosoitua, eikä antaa niiden vaikuttaa lainmukaiseen menettelyyn. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Oikeuskirjallisuudessa^[1] on katsottu, että esimerkiksi selvän asiavirheen korjaamatta jättäminen voi sisältää tarkoitussidonnaisuuden periaatteen loukkauksen.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 1 luvussa säädetään laillisuusvalvonnasta. Luvun 10 §:ssä säädetään huomautuksesta ja käsityksestä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle.

Olen päätynyt antamaan tässä asiassa A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen.

Omat aloitteet

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt vielä selvittää asiaa. Tämän vuoksi olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Kiinnitän huomiota myös siihen, että kyseessä ovat omaishoitaja ja hänen hoidossaan oleva puoliso. Omaishoitolain mukaan lailla on tarkoitus turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Tavoitteen toteuttamiseksi laissa säädetään muun muassa yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa laadittavasta suunnitelmasta, johon on kirjattava hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö. Omaisiaan hoitavia henkilöitä, jotka eivät ole tehneet virallista sopimusta omaishoidon tuesta on tuettava siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetään velvoitteesta soveltaa niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka potilaan ja asiakkaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarvetta vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. Näissä laeissa säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön velvoitteesta tehdä tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan ja potilaan edun toteuttamiseksi.

                       

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteissa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Hyvitysesitys

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamies voi tässä tarkoituksessa tehdä myös esityksiä hyvityksen suorittamisesta kantelijalle silloin, kun virheen tai oikeuden loukkauksen oikaiseminen tai korjaaminen ei enää ole mahdollista. Näillä hyvitysesityksellä on tähdätty siihen, että tapahtunut virhe tai oikeuksien loukkaus hyvitetään kantelijalle.

Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys voi olla hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisen oikeuden tai vapauden loukkaamisesta tai kansallisen lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä. Hyvitys voi olla aineeton toimenpide, kuten pahoittelu tai anteeksipyyntö, tai rahallinen korvaus.

Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut pitävänsä oikeusasiamiehen esityksen asian sopimisesta ja siihen liittyvästä hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuna yksilöiden pääsemiseksi oikeuksiinsa, sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi ja turhien oikeusriitojen välttämiseksi (PeVM 12/2010).

Olen edellä todennut, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Käsitykseni mukaan toiminta on ollut virheellisestä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

                       

Esitän, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

3.5 Ylimmän laillisuusvalvojan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen

A:n kaupunkia pyydettiin erikseen toimittamaan selvitys lausunnon antamisen viivästymiseen johtaneista syistä. Selvitys ja lausunto pyydettiin toimittamaan viimeistään 19.10.2020. A:n kaupunki toimitti lausunnon ja selvitykset 27.1.2021.

Annetun selvityksen mukaan A:n kaupungin kirjaamon ja sosiaali- ja terveystoimialan asianohjauksen ja valmistelun yhteistyö ei ole toiminut sovitun mukaisesti eikä asianhallintajärjestelmän toimeksiantoja ole toteutettu lausunto- ja selvityspyyntöjen osalta laaditun prosessin mukaisesti. Tästä johtuen asianohjaus ei ole saanut tietoa uudesta 19.8.2020 saapuneesta selvityspyynnöstä eikä asiaa ole tiedetty sosiaali- ja terveystoimialalla siirtää valmisteluun selvityksen valmistelijalle. Lisäksi kirjaamon laatima toimeksianto 19.11.2020 saapuneesta tiedustelusta vastauksen viipymiseen liittyen on lähetetty väärälle asianohjaajalle, joka ei ole siirtänyt toimeksiantoa oikealle asianohjaajalle. Selvityksen mukaan kyse on ollut inhimillisistä kömmähdyksistä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävästä säädetään perustuslain 109 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ylimpien laillisuusvalvojien tiedonsaantioikeudesta säädetään perustuslain 111 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Jotta oikeusasiamies voi toteuttaa hänelle perustuslaissa asetettua tehtävää valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien tulee perustuslain perusteella antaa oikeusasiamiehelle hänen laillisuusvalvontaansa varten pyytämänsä selvitykset. Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiehen laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Saadun selvityksen perusteella arvioin, että laiminlyönneissä vastata ylimmän laillisuusvalvojan lausunto- ja selvityspyyntöihin on saattanut olla kysymys yksittäisistä inhimillisistä erehdyksistä. Ottaen huomioon edellä kohdassa 3.4 esittämäni totean kuitenkin, että kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

3.6 Muut kantelussa ja vastineessa esitetyt asiat

Kantelija tuo vastineessaan esille huolensa siitä, että A:n kaupungin vaippoja koskeva ohjeistus ei edelleenkään noudattaisi lainsäädäntöä ja annettua valtakunnallista ohjeistusta. Uutena asiana kantelija viittaa myös siihen, että vaippojen vuorokausittaista määrää tai laatua rajoitettaisiin valtakunnallisen ohjeistuksen vastaisesti.

Katson, ettei vastine tältä osin edellytä tässä vaiheessa oikeusasiamiehen toimenpiteitä. Totean yleisellä tasolla, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan, että ohjeistus on kaikilta osin lainmukainen. Kaupungin on huolehdittava myös työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siten, ettei ohjeistuksen tulkinta käytännön tilanteissa johda lainvastaiseen menettelyyn.

Selvityspyyntööni sisältyi kehotus toimittaa kantelijalle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Selvyyden vuoksi totean, ettei oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty selvityspyyntö sisältänyt erillistä julkisuuslaissa tarkoitettua asiakirjapyyntöä kantelijalle lähetettävistä asiakirjoista. Selvityspyynnössä on ainoastaan viitattu kantelijan itsensä tekemiin mahdollisiin tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöihin sekä niiden käsittelyyn.

4 TOIMENPITEET

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle vastaisen varalle huomautuksen kohdissa 3.4. 3.5 ja 3.6 toteamistani menettelyyn liittyvistä virheistä. Tässä tarkoituksessa lähetän sille tämän päätökseni.

Eduskunnan oikeusasiamiestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi tai oikeuksien loukkauksen hyvittämiseksi.

                       

Tässä tarkoituksessa lähetän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle tiedoksi kohdan 3.4 hyvitysesityksen. Pyydän kaupunkia ilmoittamaan minulle esitykseeni liittyvistä toimenpiteistään 28.2.2022 mennessä.

Samalla kiinnitän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Lähetän erillisen selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lähetän myös erillisen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

---

[1] Mäenpää. Hallinto-oikeus, 2018, s.162.  

Oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty versio, jossa on lueteltu myös ratkaisussa käytetyt oikeusohjeet:

Sosiaali- ja terveystoimialan toimintasääntö

Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen.

Toimiala luo sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia.

Toimiala huolehtii myös terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä, sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

Sosiaali- ja terveystoimiala toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksi jaosto.

Toimialajohtaja on Juha Jolkkonen.

>>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

SYYSKUU 2021: Maailman toimivin kaupunki sai aikaan päätöksen päivänselvästä asiasta kolmessa vuodessa

Tästä eteenpäin tämä omaishoitajan päiväkirja -blogi jatkuu reaaliaikaisena seurantapäiväkirjana ainakin niin kauaksi hamaan tulevaisuuteen kunnes Helsingin kaupunki peruu laittoman päätöksensä ja tekee uuden hoitavan lääkärimme tarvikemääräyksen mukaisen laillisen päätöksen, jonka mukaan vaimolleni toimitetaan lakisääteiset vaipat 1.2.2018 lähtien.

8.9.2021

Ihmeiden aika ei ole sittenkään ohi

Kappas vaan! Selatessani netistä Helsingin kaupungin päätöksiä silmiini osui tieto yllättävästä sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan 28.1.2021 tekemästä päätöksestä. Siis Jolkkosen Juha on aktivoitunut ihan omassa persoonassaan! 

Omahoitotarvikkeiden antaminen potilaille

(Pysyväisohje PYSY044)

Päätös

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti kumota 28.5.2020 / 106 § annetun pysyväisohjeen PYSY044 koskien omahoitotarvikkeiden antamista potilaille ja korvata ko. ohjeen päätöksen liitteen mukaisesti 1.2.2021 lukien.

Erääseen omahoitotarvikeryhmään (vaippoihin) liittyvän kantelun vuoksi valvova viranomainen on edellyttänyt omahoitotarvikejakelun ohjeisiin sellaista muutosta, että tarvikkeita voidaan antaa pitkäaikaiseen sairauteen silloinkin, kun vaiva ei ole kestänyt kolmea kuukautta, mutta sen voidaan olettaa olevan pitkäaikainen (yli kolme kuukautta); näin myös silloin, kun asiasta ei ole aiempaa merkintää potilasasiakirjoissa. PYSY-ohjeen yleisessä osassa näin jo on, mutta vaippojen kohdalla tehdään nyt tätä vastaava korjaus.

Kaupungin sivuilta löytyi myös linkki 15.1.2021 päivitettyihin kaupungin omahoitotarvikejakelua koskevaan pysyväisohjeeseen PYSY044, joka päätöksessä mainitaan päivitetyn edellisen kerran 28.5.2020.

Ällistyttäviä tietoja, sillä eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi 19.8.2020 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa toimittamaan minulle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (juuri tämän PYSY044:n) ja muut pyytämäni asiakirjat kahden viikon sisällä. 

Tämä selvityspyyntö ja käsky olla minuun yhteydessä asian selvittämiseksi sisältyi oikeusasiamiehen tekemään kanteluun Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020, jossa vaadittiin selvitystä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Kaupungin oli erityisesti vastattava kysymyksiin:

1. Millä tavalla kaupunki on menetellyt vaimoni hoitotarvikeasiassa saatuaan valvontaviranomaisilta tiedon päätöksensä laittomuudesta?
2. Korvataanko meille meidän itse hankkimamme vaipat?

Toimittiko kaupunki vaaditut asiakirjat? No, eipä tietenkään. Kaupunki ei ole oikeusasiamiehen pyynnöstä huolimatta ottanut minuun yhteyttä eikä ole toimittanut vaadittuja asiakirjoja vielä lokakuuhun 2021 mennessäkään, vaikka sillä oli olemassa pyyntöhetkellä jo toukokuussa 2020 päivitetyt pysyväisohjeet ja se oli päivittänyt ne uudelleen tammikuussa 2021. 

Miksi ei toimittanut? Hyvä kysymys. Olisi kiva tietää vastaus. En kylläkään ole yllättynyt, sillä kaupunki on toiminut koko ajan ylimpien laillisuusvalvojien vaatimuksista piittaamatta ja syöttänyt valvoville viranomaisille pajunköyttä. Eikä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla ole näköjään koskaan kuultukaan mistään julkisuusperiaatteesta, jota se ei noudata edes eduskunnan oikeusasiamiehen pyytäessä siltä asiakirjaa.

Lisättäköön vielä, että ei Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala vastannut koskaan mitään eduskunnan oikeusasiamiehen esittämään selvittelypyynnön ensimmäiseen kysymykseen ja toiseen vastasi, että ei korvaa.

Yli tuhannen ja yhden yön tarina 

maailman toimivimman kaupungin hämärissä sokkeloissa

Kertauksen vuoksi vielä yhteenveto siitä, miten ripeästi maailman toimivimmaksi kaupungiksi julistautunut Helsinki on todellisuudessa menetellyt, kun ylimmät laillisuutta valvovat viranomaiset ovat antaneet selvät ja ymmärrettävät ohjeet ja vaatineet kaupunkia korjaamaan toimialajohtaja Juha Jolkkosen alaisuuteen kuuluvan omahoitotarvikejakelun laittoman toiminnan lain ja ministeriön määräysten mukaiseksi.

• 30.1.2018 omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen teki [ilman valtuuksia] päätöksen, jolla hän kumosi [ilman valtuuksia] hoitavan lääkärin määräämän sosiaali-ja terveysministeriön mukaisen vaippalähetteen vaatimalla vaippojen saamiseksi [vastoin ministeriön määräyksiä] kolmen kuukauden karanteenia.
  
  
• 7 yön ja päivän kuluttua päätöksestä kerroin sosiaali- ja terveystoimialan apulaispormestari Sanna Vesikansalle, että karenssivaatimus on laiton ja vaadin laittoman päätöksen oikaisua. [Vesikansa lupaili niitä näitä, mutta ei pitänyt lupauksiaan, vaan kertoi, että pidätyskyvyn menettäminen ei kuulu Alzheimerin taudin oireisiin] 
  
  
• 118 yön ja päivän kuluttua laittomasta päätöksestä pyysin apua pormestari Jan Vapaavuorelta, jotta hän vaatisi vastuullisena henkilönä omahoitotarvikejakelua korjaamaan laittoman päätöksensä. [Vapaavuori ei tehnyt asialle mitään, vaikka hän vastaa virkavastuullaan kaikesta kaupungin toiminnasta] 
  
  
• 204 yön ja päivän kuluttua lähetin kaupungin ylilääkäreille ja pormestareille vastauskirjeen, jossa selostin yksityiskohtaisesti rautalangasta vääntäen, missä kaikissa kohdissa kaupungin pysyväisohjeet ovat ristiriidassa ministeriön määräysten ja lainsäädännön kanssa ja vaadin laittoman päätöksen oikaisua. [Ylilääkärit esittivät samoja todellisuudenvastaisia höpinöitään vielä vuosien kuluttuakin] 
  
  
• 342 yön ja päivän kuluttua lähetin kaikille ylilääkäreille ja pormestareille kirjeen, jossa kyselin, miksi laitonta päätöstä ei ole vielä korjattu. [Ei vastausta eikä vaikutusta] 
  
  
• 375 yön ja päivän kuluttua lähetin toimialajohtaja Juha Jolkkoselle kirjeen, jossa kehotin häntä ärähtämään Esperin lisäksi myös Koskelan omahoitotarvikejakelussa ja vaatimaan laittoman päätöksen oikaisua. Jolkkonen kertoi kaupungin ottaneen yhteydenottoni vakavasti.
  [Hekoheko! Jos kaupunki olisi ottanut yhteydenottoni vakavasti, se olisi itseoikaissut laittoman päätöksensä heti saatuaan tiedon, että sen vaatima karenssi ei perustunut mihinkään lakiin tai ministeriön määräyksiin]
  
  
• 439 yön ja päivän kuluttua Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi ratkaisunsa kanteluuni. AVI totesi, että kaupungin tekemä päätös oli laiton. Kolmen kuukauden karenssia ei ole missään ohjeissa eikä lainsäädännössä. Eikä omahoitojakelulla ole oikeuksia puuttua tarvikkeiden määrään. Vaipat olisi pitänyt antaa heti hoitavan lääkärin määräyksen mukaisesti. AVI vaati kaupunkia 18 päivän sisällä antamaan selvityksen, miten se poistaa omien ohjeidensa ja määräysten välisen ristiriidan. [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]
  
  
• 478 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies kertoi kanteluni ratkaisussa, että apulaisoikeusasiamies on päättänyt käynnistää uutena kanteluna  selvityksen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun laillisuudesta. Tätä varten eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta on lähetetty 21.5.2019 Valviralle selvitys- ja lausuntopyyntö, jossa oikeusasiamies pyytää kiinnittämään huomiota siihen, onko kaupungin jakelukäytäntö terveydenhuoltolain ja ministeriön määräysten mukainen ja onko vaimoni tapauksessa menetelty asianmukaisesti ottaen huomioon vaimoni sairaus ja pidätyskyvyttömyyden jatkuminen jo vuosikausia. Valviran on annettava lausuntonsa 30.10.2019 mennessä. [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]
  
  
• 485 yön ja päivän kuluttua kuukauden myöhässä määräajasta terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen lupasi aluehallintovirastolle, että kaupunki korjaa omahoitotarvikejakelun toiminnan lakien ja määräysten mukaiseksi ja että pitkäaikaisten sairauksien kohdalla ohjeistetaan jatkossa hoitotarvikejakelun aloittaminen välittömästi tarpeen tullessa ilmi. 
  Omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen pani vielä paremmaksi lupaamalla, että noudatamme jatkossa omahoitotarvikkeiden antamisessa sellaista ohjetta, että hoitotarvikkeet annetaan heti tarpeen alettua silloin, kun vaikuttaa todennäköiseltä, että oireet johtuvat taustalla olevasta oireet selittävästä pitkäaikaisesta sairaudesta.
  [Lukkarinen ja Ahonen valehtelivat. Lupauksilla ei ollut vähäisintäkään katetta. Molemmat käyttivät sanaa jatkossa, joka tarkoittaa siitä hetkestä lähtien, Mitään muutoksia ei tapahtunut vielä vuosiin.]
  
  
• 560 yön ja päivän kuluttua Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen lupasi Valviralle antamassaan vastineessa, että kaupungin ohjeita ollaan muuttamassa niin, että se korostaa entistä enemmän potilaskohtaista yksilöllistä arviointia ja että pitkäaikaisten sairauksien kohdalla ohjeistetaan jatkossa hoitotarvikejakelu aloittamaan välittömästi tarpeen tullessa ilmi.
  [Lukkarinen valehteli taas]

• 626 yön ja päivän kuluttua Valvira totesi lausunnossa aluehallintoviraston tavoin, että kaupungin laatimat ohjeet ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja että hoitotarvikejakelu ei menetellyt vaimoni tapauksessa asianmukaisesti. Hoitotarvikejakelun olisi pitänyt käyttää yksilöllistä harkintaa ja myöntää haetut inkontinenssituotteet heti, kun niitä haettiin, sillä niiden pitkäaikainen tarve oli ilmeinen.  [Kantelun ratkaisu ei saanut aikaan korjaustoimenpiteitä kaupungin toiminnassa]

• 798 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies ilmoitti kantelun ratkaisussaan, että saadun selvityksen mukaan Helsingin kaupunki on päättänyt korjata käytäntöään aluehallintoviraston osoittamalla tavalla ja että aluehallintovirasto on jo antanut kaupungille hallinnollista ohjausta, jota kaupunki on ilmoittanut noudattavansa.
  [Oikeusasiamies meni halpaan uskoessaan kaupungin katteettomia lupauksia.]

• 931 yön ja päivän kuluttua tein Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen, jossa vaadin kaupunkia korjaamaan laittoman päätöksensä. [Valituksen käsittely on vielä kesken]

• 1007 yön ja päivän kuluttua eduskunnan oikeusasiamies pyysi tekemänsä uuteen kanteluun (Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely) liittyvän selvityspyynnön yhteydessä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa toimittamaan minulle kahden viikon sisällä hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (PYSY044) ja muut pyytämäni asiakirjat
  [Eipä ole vielä pysyjä  syyskuuhun 2021 mennessä näkynyt, vaikka kuuluvat olleen päivitettyinä jo kahdeksan kuukautta]

• 1163 yön ja päivän jälkeen Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun tekemästä ministeriön määräysten vastaiseen kolmen kuukauden laittomaan karenssivaatimukseen perustuvasta laittomasta päätöksestä kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan kaikesta toiminnasta virkavastuullaan vastaava toimialajohtaja Juha Jolkkonen sai asiaa hartaasti harkittuaan aikaiseksi poistaa pysyväisohjeista kolmen kuukauden laittoman karenssivaatimuksen, josta hän oli saanut tiedon minulta jo 1156 yötä ja päivää aikaisemmin ja monta kertaa ylimmiltä laillisuusvalvojilta sen jälkeen. [Jippii! Braavo Braavo!]

•      1315 yön ja päivän jälkeen laittomasta päätöksestä näin sattumalta kaupungin sivuilta, että kaupunki oli jo kuukausia sitten päivittänyt pysyväisohjeensa, eikä ollut lähettänyt niitä minulle, vaikka eduskunnan oikeusasiamies oli vaatinut jo yli vuosi sitten lähettämään ne minulle. Laitonta päätöstään kaupunki ei ole korjannut vieläkään.
  •  

Itse asiassa noihin 1163 öihin ja päiviin on lisättävä vielä 1675 päivää ja 1675 yötä, joten Juha Jolkkoselta kului Helsingin kaupungin palveluksessa 2823 päivää ja 2823 yötä, kunnes hänen tajuntaansa upposi lopulta tieto siitä, että omahoitotarvikejakelussa vuosikausia noudatettu kolmen kuukauden karenssin vaatiminen hoitotarvikkeen saamiseksi on lainvastainen teko. Sosiaali- ja terveysministeriöhän on antanut Kuntainfossa 4/2013 omahoitotarvikejakelusta  jo 25.6.2013 ohjeensa, jota Helsingin kaupungin ja erityisesti alaisilleen laittomat ohjeet laatineen Jolkkosen olisi pitänyt omahoitotarvikejakelussaan noudattaa koko ajan.  

MUTTA, MUTTA: 
Pysyväisohje ei vastaa vieläkään  Kuntainfossa 4/2013 annettuja määräyksiä. *)

Jolkkonen on kirjoittanut 1.2.2021 voimaantulleeseen ohjeeseensa: 

Vaippoja voidaan antaa omahoitotarvikkeina, jos asteeltaan keskivaikea tai vaikea virtsainkontinenssi on kestänyt tai sen voidaan olettaa kestävän vähintään kolme kuukautta ja jos asianmukainen kulutus on vähintään kolme vaippatuotetta vuorokaudessa. Vaippoja voidaan antaa myös ulosteinkontinenssin hoitoon.

Ei Kuntainfossa niin määrätä, vaan:

Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta.

 

Lisäksi:

Terveydenhuoltolain esitöissä (HE 90/2010 vp) todetaan, että hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun terveyskeskuksesta potilaalle tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri.

Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri.  

Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 5 §).  

Kunta ei voi asettaa ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä.

OIKEUTTA VAIPPOIHIN EI MÄÄRÄTÄ INKONTINENSSIN KESTON MUKAAN. INKONTINENSSI ON YKSI MONISTA SAIRAUDEN OIREISTA.

EI SAIRAUS.

OIKEUS VAIPPOIHIN MÄÄRÄTÄÄN PITKÄAIKAISEN SAIRAUDEN KESTON PERUSTEELLA.

EI OIREEN.

VAIMONI TAPAUKSESSA PITKÄAIKAINEN SAIRAUS ON ALZHEIMERIN TAUTI.

EI INKONTINENSSI.

RATKAISUN VAIPPOJEN  ANTAMISESTA TEKEE HOITAVA LÄÄKÄRI. 

EI OMAHOITOTARVIKEJAKELUPISTE. 

RATKAISUN VAIPPOJEN JAKELUN ALOITTAMISESTA TEKEE HOITAVA LÄÄKÄRI.

EI OMAHOITOTARVIKEJAKELUPISTE.

OMAHOITOTARVIKEJAKELUN TEHTÄVÄNÄ ON NIMENSÄ MUKAISESTI OMAHOITOTARVIKKEIDEN JAKELU.

EI MIKÄÄN MUU.

*) Lisäys 25.11.2021 

Helsingin kaupunki näkyy päivittäneen omahoitotarvikejakelun ohjeita 23.11.2021. 
Nyt kaupungin verkkosivuilla lukee: 

Potilas voi saada omahoitotarvikkeita maksutta, jos hän tarvitsee niitä sairautensa hoitoon vähintään kolmen kuukauden ajan. Hoitopaikka määrittää, kuinka kauan omahoitotarvikkeiden tarve kestää. Jos hoitopaikka arvioi, että potilas tulee tarvitsemaan hoitotarvikkeita yli kolmen kuukauden ajan, potilas voi saada hoitotarvikkeita maksutta heti kun hän tarvitsee niitä. 

Voi Äiti Armas!

Ei ministeriön määräyksissä lue, että 'potilas voi saada', vaan 'potilaalle annetaan'. 

Ei ministeriön määräyksissä lue, että 'tarvitsee niitä sairautensa hoitoon vähintään kolmen kuukauden ajan' eikä 'hoitopaikka arvioi, että potilas tulee tarvitsemaan hoitotarvikkeita yli kolmen kuukauden ajan', vaan siellä lukee, että 'lähtökohtana lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta'.

Ei riitä, että hutaistaan vähän sinne päin. Laki on laki. Laki on niin kuin se kirjoitetaan. Ei lakiteksti jätä soveltajille muuntamismahdollisuuksia. Olen ihmetellyt jo vuosia sitten, miten on mahdollista, että toimialajohtaja Jolkkosen tajuntaan ei uppoa se yksinkertainen asia, että kolmen kuukauden aikaraja liittyy omahoitotarvikkeiden jakeluohjeissa ainoastaan sen pitkäaikaisen sairauden kestoon. Se ei liity tarpeeseen, eikä varsinkaan arvioituun tarpeeseen.  Onhan hänelle se kerrottu jo kymmeniä kertoja. 

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa 25.6.2013 laatima omahoitotarvikejakelua koskeva Kuntainfo 4/2013

Verkossa vapaasti nähtävissä olevassa Kuntainfossa on kaikki kuntien tarvikejakelua koskevat määräykset. Siis näillä kahdella sivulla on sanottu ihan kaikki, mitä omahoitotarvikejakelussa tarvitsee tietää. Varsinainen asia mahtuu yhdelletoista (11) keltaisella yliviivatulle riville. Kuntainfossa on erityisen selvästi sanottu, että kolmen kuukauden kesto liittyy pitkäaikaisen sairauden kestoon, eikä siellä ole mitään mainintaa karenssivaatimuksesta. 

Lukijalta ei vaadita kovin kaksisia hoksottimia sen ymmärtämiseksi, miten näiden määräysten mukaan kunnan omahoitotarvikejakelu pitäisi järjestää. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan ylilääkäreiltä (Juha Jolkkonen, Leena Turpeinen, Timo Lukkarinen ja Juha Ahonen) nämä hoksottimet puuttuvat. Jolkkonen ja Turpeinen ovat laatineet ja allekirjoittaneet kaupungin omahoitotarvikejakelulle sisäiset ohjeet (PYSY44), jotka ovat täyttä höpötystä ministeriön ohjeisiin verrattuna. Kaikissa muissa Suomen kunnissa ministeriön ohjeet on ymmärretty ja toimitaan niiden mukaisesti ilman ongelmia. Koko tämä loputtomiin jatkuva turha vaippaprosessi on käynnistynyt yksinomaan Helsingin kaupungin ylilääkäreiden luokattoman ammattitaidon takia.

Täytyy kyllä olla melkoinen torvi, jos tuosta Kuntainfosta ei osaa lukea, että kolmen kuukauden aika liittyy ainoastaan pitkäaikaisen sairauden kestoon, eikä mihinkään muuhun. Kolmen kuukauden karenssivaatimukselle ei ole missään lainsäädännössä tai ministeriön määräyksissä minkäänlaista perustetta. Tämän ovat kaikki ylimmät laillisuusvalvojat vahvistaneet kantelujen ratkaisuissaan. 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialasta koko pormestarimallin ajan virkavastuullaan vastannut Juha Jolkkonen ei ole osannut lukea Kuntainfoa tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa, koska hän on laatinut Leena Turpeisen kanssa omahoitotarvikejakelulle laittomat pysyväisohjeet, joiden mukaan Koskelassa on vaadittu kaikilta uusilta potilailta kategorisesti kolmen kuukauden karenssi ennen hoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Tältä laittomalta toiminnalta olisi vältytty, jos joku Helsingin kaupungin ylilääkäreistä olisi tiennyt, mitä tarkoittaa relatiivilauseen korrelaatti.

Tällainen tositarina luetun ymmärtämisen vaikeudesta, vitkuttelusta ja valehtelemisesta on mahdollista vain maailman toimivimmassa kaupungissa Helsingissä. Kaikissa muissa Suomen kunnissa on osattu lukea ministeriön määräyksiä oikein ja toimittu omahoitotarvikejakelussa ilman ongelmia lakien ja määräysten mukaisesti. Stadilaisena nolottaa, kun esimerkiksi Espoon omissa ohjeissa on lukenut jo vuodesta 2015 lähtien: 

"Maksuttoman hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. - - - Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen, joka on kirjattu potilaan hoitosuunnitelmaan. - - - Päätöksen hoitotarvikkeista tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka kirjoittaa maksuttomia hoitotarvikkeita koskevan lähetteen."

Korvaus laittoman karenssin aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

Kyse on hyvin merkittävästä rahamäärästä, jonka helsinkiläiset potilaat ovat joutuneet kaupungin laittoman toiminnan takia menettämään. Enemmistö näistä potilaista on vähäväkistä vanhusväestöä. Esimerkiksi  kolmen kuukauden vaippojen kustannukset ovat 300-400 euroa. Jos omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahosen antamat tiedot 30 000 asiakkaasta pitävät paikkaansa, kaupunki on varastanut potilailtaan 10 miljoonan verran.

"Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään."

(Suomen perustuslaki 118 §)

Onko vaimoni kärsinyt oikeudenloukkauksen Helsingin kaupungin virkamiesten lainvastaisten toimenpiteen vuoksi? On. Ylimmät lainvalvojat ovat vahvistaneet, että hän ei saanut kaupungin tekemän lainvastaisen päätöksen takia kaupungilta  lakisääteisiä omahoitotarvikkeita.

Onko vaimoni kärsinyt vahinkoa Helsingin kaupungin virkamiesten lainvastaisten toimenpiteen vuoksi? On. Ylimmät lainvalvojat ovat vahvistaneet, että hän kärsi taloudellista vahinkoa, koska ei saanut lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kaupungin lainvastaisen päätöksen takia.

Onko vaimoni kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa Helsingin kaupungin virkamiesten laiminlyönnin vuoksi? On molempia. Lainvastaiset toimenpiteet tehneen virkamiehen esimiehet pormestaria myöten ovat olleet tietoisia alaistensa lainvastaisista toimenpiteistä, mutta ovat laiminlyöneet virkavastuun mukaisen valvontansa, eivätkä ole puuttuneet tietämiensä laittomuuksien korjaamiseen.

Onko tässä jollekin jotain epäselvää? 
Samat Helsingin kaupungin viranomaisten lainvastaisista toimenpiteistä aiheutuneet oikeudenloukkaukset ja vahingot koskevat kaikkia kaupungin omahoitotarvikejakelun asiakkaita, jotka ovat jääneet ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeitaan kaupungin laittomasti vaatiman kolmen kuukauden karenssin takia.

Kun julkisessa virassa virkavastuulla toimiva Helsingin kaupungin virkamies tekee ilman hänelle kuuluvia valtuuksia laittomin perustein tietoisesti lainvastaisen päätöksen ja puuttuu sillä kansalaisten perusoikeuteen saada lakisääteisiä omahoitotarvikkeita, ollaan jo rikollisuuden ytimessä. Virkamiehen esimiehet tietävät alaisensa laittomat teot, mutta eivät puutu niihin. Ylimmät laillisuusvalvojat vaativat kaupunkia korjaamaan laittoman toimintansa, mutta kaupungin johto ei tottele. Mikä on tämä maa? Oikeusvaltio Suomi! 

Kuka lähtee ajamaan oikeudessa korvausta laittoman karenssin takia ilman tarvikkeita jääneiden helsinkiläisten potilaiden puolesta?

14.9.2021

Kaupungin kuohukerma koolla

Kaupungin ylimmästä luottamushenkilöjohdosta ja viranhaltijajohdosta sekä henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa tiistaisin. Se käsittelee niin strategisia kuin kaupungin käytännön toiminnan yhteensovittamistakin koskevia kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa kaupunkistrategian toteuttaminen, kaupungin edunvalvonta, organisaatio ja operatiivisen toiminnan keskeisimmät linjaukset.

Kaupungin johtoryhmän kokoonpano.

15.9.2021

Erehtymistä ja märehtimistä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin oli antanut sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuomiselle huomautuksen käsittelyn merkittävästä viivästymisestä tietopyyntöön vastaamista koskevassa asiassa. Yksityishenkilö oli pyytänyt asiakirjaa syyskuussa 2017 ja saanut sen vasta kahden ja puolen vuoden kuluttua. Sakslin katsoi Tuomisen menetelleen lainvastaisesti siinä, että asian käsittelyaika ylitti merkittävästi julkisuuslain 14 §:n 4 momentissa säädetyn määräajan [14 päivää].

Tänään Hesari oli tavoittanut Ismo Tuomisen, joka sanoi, että ihminen on erehtyväinen ja lehmä on märehtiväinen. Hän lisäsi, että tietopyyntöön on vastattava 14 päivässä, eikä hänellä ole muuta selitystä kuin erehdys.

Tämä on minusta tosi mielenkiintoinen tapaus. Sama Sakslin ei ole puuttunut Helsingin kaupungin märehtijöiden tekemisiin, kun he ovat kieltäytyneet vastaamasta vastaavanlaiseen tietopyyntööni jo yli kolmen ja puolen vuoden ajan. Tietopyyntö on toistettu moneen kertaan myös pormestari Jan Vapaavuorelle. Eduskunnan oikeusasiamies on itse myös pyytänyt Helsingin kaupunkia lähettämään tämän asiakirjan minulle jo yli vuosi sitten 19.8.2020. Helsingin kaupungin tapauksessa ei toden totta ole kysymys mistään erehdyksestä, vaan härskistä ylimmän laillisuusvalvojan käskyn tottelematta jättämisestä. 

Olisi kiinnostavaa kuulla, jos joku osaisi vääntää rautalangasta, miten Helsingin kaupungin menettely ei muka ole julkisuuslain noudattamatta jättämistä, sillä oikeusasiamiehen mielestä Helsingin kaupunki ei ole rikkonut julkisuuslakia.

20.9.2021

Selvityspyyntö syrjintäasiassa pormestarille

Lähetin Helsingin kaupungin kirjaamoon selvityspyynnön syrjintäasiassa välitettäväksi pormestari Juhana Vartiaiselle.

Pormestari Juhana Vartiainen

Helsingin kaupunki

SELVITYSPYYNTÖ SYRJINTÄASIASSA

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta saamani neuvon mukaisesti pyydän Teiltä julkisuuslain perusteella kaupungin kaikesta toiminnasta ja sen laillisuudesta virkavastuulla vastaavana pormestarina kirjallista vastausta siitä, miksi vakavasti muistisairaan vaimoni - - - tapauksessa on toimittu niin, että Helsingin kaupunki ei ole antanut hänelle sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaisia lakisääteisiä vaippoja, vaikka hoitava lääkäri teki niistä määräyksen lääketieteellisin perustein todetun pitkäaikaisen sairauden hoitoon jo 30.1.2018.

Tästä meitä koskevasta vanhuksen aiheettomasta syrjimisestä ja kaltoinkohtelusta on runsaasti lisätietoja omaishoitajan päiväkirja -blogissa https://byrokratia.blogspot.com/ ja yhteenveto 9.8.2021 lähettämässäni sähköpostissa.

Ystävällisin terveisin..

Lähetin selvityspyynnöstä kopion myös kaupunginhallituksen jäsenille.

22.9.2021

Yhteydenotto syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Otin yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun ja pyysin, että hän selvittäisi muiden viranomaisten lisäksi tätä asiaa vielä syrjinnän kannalta, sillä se puoli asiasta ei ole tullut varsinaisesti esille aikaisemmissa viranomaisten tuomitsevissa kannanotoissa. 

Kerroin yhteydenotossani mm. seuraavaa:

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelu hylkäsi tammikuussa 2018 hoitavan lääkärin vakavasti muistisairaalle vaimolleni tekemän määräyksen lakisääteisistä kaupungin ilmaisista vaipoista. Terveysaseman lääkäri oli tehnyt tarvikemääräyksen ministeriön edellyttämällä tavalla todettuaan pitkäaikaisen seurannan ja yksilöllisesti tekemänsä määrittelyn perusteella, että potilas tarvitsee nämä tarvikkeet välttämättä vakavan ja pitkäaikaisen sairautensa hoitoon. Emme saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati tarvikkeiden saamiseksi kolmen kuukauden omavastuuvelvollisuuden täyttämistä.

Eduskunnan oikeusasiamies, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Valvira totesivat kantelujeni ratkaisuissa, että ylilääkäri teki päätöksensä laittomin perustein, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksissä tai lainsäädännössä ei ole mitään mainintaa kolmen kuukauden karenssista. Eikä ko. lääkärillä ollut edes valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tarvikemääräykseen. Kaupungin olisi ilman muuta pitänyt korjata heti laiton päätöksensä saatuaan tietään ylimmiltä laillisuusvalvojilta karenssivaatimuksen laittomuudesta. Viranomaiset ovatkin vaatineet toistuvasti oikaisua, mutta kaupunki ei ole totellut. Kukaan kaupungin edustajista ei ole vastannut yhteydenottoihini yli kolmeen vuoteen. Emme ole saaneet lakisääteisiä vaippojamme vieläkään.

Kaikkien laillisuutta valvovien viranomaisten mielestä ”Alzheimerin tautia sairastavaa 77-vuotiasta rouvaa” ei kohdeltu asianmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Hänen kohdallaan ei noudatettu lainsäädännön vaatimaa yksilöllistä harkintaa. Vaimollani on viranomaisten mielestä kiistatta pitkäaikainen vakava sairaus, jonka oireisiin kuuluu inkontinenssi. Valvontaviranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että vaipat olisi pitänyt antaa ministeriön määräyksiä noudattaen hoitavan lääkärin lähetteen mukaisesti välittömästi. Vaimoni joutui siis kaupungin syrjimäksi aiheettomasti virkamiesten tahallisen lainvastaisen toiminnan takia.

Virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikissa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupungin johto pormestaria myöten hyväksyy konkreettiset laittomuudet laiminlyömällä sille virkavastuun mukaisesti kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan.

Helsingin hallinto-oikeudessa on ratkaistavana valitukseni siitä, että Helsingin kaupunki ei ole noudattanut päätöksenteossaan ja siitä tiedottamisessaan hallintolakia eikä julkisuuslakia. Pyysin hallinto-oikeutta ja myös oikeusasiamiestä ratkaisemaan, ovatko kaupungin toiminnasta vastaavat johtajat syyllistyneet perustuslain virkamiehen virkavastuuta koskevassa 118 §:ssä mainittuihin lainvastaisiin toimenpiteisiin ja valvonnan laiminlyönteihin.

Tämä asia ei koske vain meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kolmelta kuukaudelta. Omahoitotarvikejakelussa on 30 000 asiakasta. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu.

Syy, miksi kaupunki on kohdellut vaimoani kaltoin syrjimällä törkeästi yli kolme vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

 22.9.2021

Monenlaista muistiystävällisyyttä muistiviikolla

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kirjoitti Hesarin mielipidesivulla ”muistiystävällisessä yhteiskunnassa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea”. Kerroin hänelle, miten muistiystävällisyys on omien kokemukseni mukaan ymmärretty ja toteutettu maailman toimivimmassa kaupungissa Helsingissä.

 23.9.2021

Korona piinaa omaishoitajia

Omaishoitajaliiton tänään julkaisemassa kansainvälisessä tutkimuksessa todetaan, että koronapandemia leikkasi palveluita eniten kaikkein intensiivisimmässä hoitosuhteessa olleilta omaishoitajilta, ja moni koki jääneensä vangiksi kotiinsa. Yhteiskunta myös avautuu omaishoitajille hitaammin kuin muille. 

Näinhän se on meilläkin. Lakisääteisiä vapaapäiviä en ole voinut pitää maaliskuun 2020 jälkeen. Täällä kyhnötämme yhä kaksistaan vankeina ulkomaailmalta ihmettelemässä Helsingin herrojen halpamaista ja raukkamaista pottuilua.

23.9.2021

Kirje sote-lautakunnan jäsenille

Lähetin kirjeen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille puheenjohtaja Daniel Sazonov (Kok.), Seija Muurinen (Kok.), Maaret Castrén (Kok.), Matti Niiranen (kok.), Kati Juva (Vihr.), Minna Lindgren (Vihr.), Oula Silvennoinen (Vihr.), varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi (SDP), Sinikka Vepsä (SDP), Samuel Adouchief (Vas.), Mikko Paunio (PS), Laura Korpinen (PS) ja Eva Biaudet (RKP).

Hyvä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen

Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri Juha Ahonen hylkäsi tammikuussa 2018 hoitavan lääkärin vakavasti muistisairaalle vaimolleni tekemän määräyksen lakisääteisistä kaupungin ilmaisista vaipoista. Terveysaseman lääkäri oli tehnyt tarvikemääräyksen tarkalleen ministeriön edellyttämällä tavalla todettuaan pitkäaikaisen seurannan ja yksilöllisesti tekemänsä määrittelyn perusteella, että potilas tarvitsee nämä tarvikkeet välttämättä vakavan ja pitkäaikaisen sairautensa hoitoon. Emme kuitenkaan saaneet vaippoja, koska kaupunki vaati tarvikkeiden saamiseksi kolmen kuukauden omavastuuvelvollisuuden täyttämisen ja kolme kuukautta vanhemman inkontinenssidiagnoosin.

Eduskunnan oikeusasiamies, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Valvira totesivat kantelujeni ratkaisuissa, että ylilääkäri teki päätöksensä laittomin perustein, sillä sosiaali- ja terveysministeriön määräyksissä tai lainsäädännössä ei ole mitään mainintaa mistään kolmen kuukauden karenssista eikä vaatimusta inkontinenssidiagnooseista. Eikä omahoitotarvikejakelun lääkärillä ollut edes minkäänlaisia valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tarvikemääräykseen.

Kaupungin olisi ilman muuta pitänyt korjata heti laiton päätöksensä saatuaan tietää ylimmiltä laillisuusvalvojilta, että karenssivaatimus ei perustunut lainsäädäntöön tai ministeriön määräykseen.  Viranomaiset ovatkin vaatineet Helsingin kaupungilta toistuvasti oikaisua, mutta kaupunki ei ole totellut. Se ei ole korjannut laitonta päätöstään, eikä ole ilmoittanut meille, että saisimme vaipat. Kukaan kaupungin edustajista ei ole vastannut tiedusteluihini tai yleensäkään yhteydenottoihini yli kolmeen vuoteen. Päinvastoin. Johtajalääkäri Timo Lukkarinen ilmoitti 11.3.2019 julkisuuslain vastaisesti, että kaupunki ei vastaa tiedusteluihini. Emme ole saaneet lakisääteisiä vaippojamme vieläkään.

Kaikkien laillisuutta valvovien viranomaisten mielestä ”Alzheimerin tautia sairastavaa 77-vuotiasta rouvaa” ei kohdeltu asianmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Hänen kohdallaan ei noudatettu lainsäädännön vaatimaa yksilöllistä harkintaa. Vaimollani on viranomaisten mielestä kiistatta pitkäaikainen vakava sairaus, jonka oireisiin kuuluu inkontinenssi. Valvontaviranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että vaipat olisi pitänyt antaa ministeriön määräyksiä noudattaen hoitavan lääkärin lähetteen mukaisesti välittömästi. Vaimoni joutui siis kaupungin syrjimäksi aiheettomasti virkamiesten tahallisen lainvastaisen toiminnan takia.

Virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikissa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Tämä vaatimus ei näytä koskevan Helsingin kaupungin virkamiehiä. Kaupungin johto pormestaria myöten hyväksyy konkreettiset laittomuudet ja laiminlyö alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan.

Helsingin hallinto-oikeudessa on ratkaistavana valitukseni siitä, että Helsingin kaupunki ei ole noudattanut päätöksenteossaan ja siitä tiedottamisessaan hallintolakia eikä julkisuuslakia. Pyysin hallinto-oikeutta ja myös oikeusasiamiestä ratkaisemaan, ovatko kaupungin toiminnasta vastaavat johtajat syyllistyneet perustuslain virkamiehen virkavastuuta koskevassa 118 §:ssä mainittuihin lainvastaisiin toimenpiteisiin ja valvonnan laiminlyönteihin. Kaupungin kaikesta toiminnasta on vastannut virkavastuullaan Jan Vapaavuori ja elokuusta 2021 lähtien Juhana Vartiainen. Vastuu sosiaali- ja terveystoimialasta kuuluu toimialajohtaja Juha Jolkkoselle.

Tämä asia ei koske ainoastaan meitä, sillä hyvin suuri joukko sairaita helsinkiläisiä potilaita ja etenkin vähävaraisia vanhuksia on jäänyt laittomien karenssivaatimusten takia ilman lakisääteisiä omahoitotarvikkeita kolmelta kuukaudelta. Helsinkiläisiä on syrjitty myös muihin kuntiin verrattuna, sillä missään muussa kunnassa laitonta karenssia ei ole vaadittu. Mielestäni kaupungin on korvattava kolmen kuukauden laittomalta karenssiajalta kaikille tarvikkeita saamatta jääneille taloudellisen menetyksen kärsineille omahoitotarvikkeiden kustannukset. Summa on huomattava, sillä omahoitotarvikejakelussa on 30 000 asiakasta.

Lähetin 20.9.2021 pormestari Juhana Vartiaiselle selvittelypyynnön syrjintäasiassa, jossa pyysin kirjallista vastausta siitä, miksi vakavasti muistisairaan vaimoni tapauksessa on toimittu niin, että Helsingin kaupunki ei ole antanut hänelle sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaisia lakisääteisiä vaippoja, vaikka hoitava lääkäri teki niistä määräyksen lääketieteellisin perustein todetun pitkäaikaisen sairauden hoitoon jo 30.1.2018. Syy, miksi kaupunki on kohdellut vaimoani kaltoin syrjimällä törkeästi yli kolme ja puoli vuotta, ei ole selvinnyt minulle.

 

Aloin pitää yksityiskohtaista päiväkirjaa, kun kaupungin tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat vaikuttaa omituisilta ja lainvastaisilta. Päiväkirja, johon on kolmen ja puolen vuoden aikana kertynyt uskomattomia asioita, on runsaine liitteineen omaishoitajan päiväkirja -blogissa https://byrokratia.blogspot.com.

Olen ottanut Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan edellisen kauden jäseniin tästä asiasta yhteyttä ja pyytänyt heiltä tuloksetta apua 20.4.2020, 1.10.2020 ja 28.1.2021. Ensimmäisellä kerralla Kaupungin kansliasta tuli Sanna Vesikansan ilmoitus, että asia käsitellään lautakunnassa muistutuksena ja minulle ilmoitetaan asian etenemisestä. Sen koommin en ole kuullut hänen mainitsemastaan käsittelystä enkä etenemisestä mitään. Vesikansa ei lautakunnan puheenjohtajana ole muutenkaan tehnyt asialle mitään pyynnöistäni huolimatta

 

Pyydän, että uuden lautakunnan jäsenet uuden puheenjohtajansa johdolla ottaisivat tämän asian lopulta vakavasti ja saattaisivat sen pikaisesti oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Nyt on jo myöhäistä, mutta jotakin saattaa olla vielä pelastettavissa. 

Tässä vielä tiivistettynä tämän prosessin keskeiset asiat:

·    Viranomaisen on noudatettava tarkkaan lakia kaikessa toiminnassaan.

·    Ylilääkäri Juha Ahonen rikkoi lakia hylkäämällä laittoman karenssivaatimuksen perusteella ilman hänelle kuuluvaa päätäntävaltaa hoitavan lääkärin omahoitotarvikemääräyksen.

·    Ylimmät laillisuusvalvojat ovat vaatineet Helsingin kaupunkia korjaamaan laittomuutensa.

·    Kaupunki ei ole totellut viranomaisten määräyksiä. Se ei ole kumonnut laitonta päätöstään eikä vastannut mihinkään yhteydenottooni kolmeen vuoteen.

·    Emme ole saaneet meille kuuluvia hoitavan lääkärin 30.1.2018 määräämiä lakisääteisiä vaippoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on valvoa ja ohjata sosiaali- ja terveystoimen toimintaa. Siinä, mitä sen pitäisi tässä tilanteessa tehdä, ei voi olla epäselvyyttä kenelläkään, jolla on päässä järki ja rinnassa sydän – ihan väristä ja paikasta riippumatta.

Ystävällisin terveisin...

28.9.2021

Pormestari ja apulaispormestarit toimivat virkavastuulla

Apulaispormestarit kertoivat heinäkuussa 2020 Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa suhteistaan toimialajohtajiin. Pitkin kesää oli tullut myös tietoja, että pormestarin ja apulaispormestareiden välit olivat tulehtuneet. Oli epäselvyyttä, kenelle kuuluu päätäntävalta ja vastuu mistäkin asiasta. Apulaispormestarit kertoivat vastauksissaan, että he ovatkin vain luottamusviroissa ilman valtaa ja vastuuta. Artikkelissa käytettiin ilmaisua ”kaupungin kasvot”. Oikea valta ja vastuu kuuluu toimialajohtajille. Tai ylin valta ja vastuu kuuluvat tietysti kaupungissa pormestarille, mutta silloinen pormestari on tunnetusti enemmänkin mieltynyt vallan käyttämiseen kuin vastuun kantamiseen. Sosiaali- ja terveystoimialan valta ja vastuu kuuluvat siis toimialajohtaja Juha Jolkkoselle.

·   On kiistatonta, että Helsingin kaupunki on toiminut tässä meidän tapauksessamme hallintolain ja julkisuuslain vastaisesti, sillä jos niin ei olisi, pitäisi kaupungin pystyä esittämään edes jälkikäteen esimerkiksi hallintolain edellyttämät asiakirjat: pöytäkirjanote päätöksestä, minulle lähetetty kirje päätöksen tiedoksiannosta, päätöksen perustelut, valitusosoitukset jne. Julkisuuslain osalta kaupungin pitäisi näyttää toteen, milloin ja miten se on toimittanut minulle pyytämäni asiakirjan tai lähettänyt tiedon epäämisestä perusteluineen. 

Kaupungin arkistoja selatessa käy kuitenkin ilmi, että Hesarin artikkelin tiedot apulaispormestareiden virkavastuusta eivät pidä paikkaansa. 

Kaupunginhallituksen 9.1.2017 pitämän kokouksen pöytäkirjassa mainitaan, että kaupunginvaltuusto teki pormestarimallista päättäessään 22.6.2016 päätöksen uuden 1.6.2017 aloittavan organisaation hallintosäännöstä. Päätöksen mukaisesti pormestari ja apulaispormestarit valitaan kaupunginvaltuuston päätöksellä valtuuston toimikaudeksi. Helsingin kaupungilla pormestari ja apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä, jotka toimivat virkavastuulla, vaikka he eivät ole virka- tai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.

Tuo kaupunginvaltuuston päätös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Sanna Vesikansa ei apulaispormestarina toimiessaan ollut vain kaupungin kasvo vaan virkavastuulla toimiva luottamushenkilö. Hän on siis yhä viiden vuoden ajan vastuussa kaikista tekemisistään ja etenkin tekemättä jättämisistään tässä meidän prosessissamme.

28.9.2021

Vastaus yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta

Sain vastauksen syrjintäilmoitukseeni yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Ilmeisesti vastaaja ei ollut lukenut viestiäni tai ainakaan ei ollut ymmärtänyt lukemaansa. Hän piti hyvänä, että saamme nykyisin tarvitsemamme hoitotarvikkeet ja että mahdollisesta syrjinnästä on kulunut jo yli kaksi vuotta, eikä yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittele yli kaksi vuotta vanhempia tapahtumia kuin erikoistapauksessa.

Höpöhöpö! Olemmehan saaneet tarvitsemamme hoitotarvikkeet, kun olemme ostaneet ne kaupasta ihan omilla rahoillamme, mutta kaupungilta emme ole saaneet mitään. Emme edes vastausta tiedusteluihimme. Juuri siitähän tässä syrjinnässä on kysymys, että emme ole saaneet kaupungilta ministeriön määräämiä lakisääteisiä hoitotarvikkeita, eikä kaupunki ole kertonut, miksi emme ole saaneet. Eikä se yli kolme ja puoli vuotta sitten alkanut syrjintä ole lakannut. Päinvastoin. Se jatkuu aina vaan pahenevana yhä tänään, huomenna ja ylihuomenna.

Lähetin yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanille viestin, jossa pyysin, että että hän ottaisi tämän kohtuuttomuuksiin paisuneen Helsingin kaupungin kaltoinkohtelun, laittoman toiminnan ja jatkuvan syrjinnän vakavasti ja selvityttäisi asian kunnolla.

* * *

uutisia maailman toimivimmasta kaupungista STOP julkisessa virassa olevan virkamiehen on noudatettava oikeusvaltiossa kaikessa toiminnassaan tarkasti lakia STOP maailman toimivimman kaupungin palveluksessa oleva virkavastuulla toimiva virkamies ei noudattanut lakia STOP virkamies teki tahallaan laittomin oikeuksin ja laittomin perustein lainvastaisen päätöksen rikkoen päätöksestä tiedottaessaan julkisuuslakia ja hallintolakia  STOP ylimmät laillisuusvalvojat ovat vaatineet maailman toimivinta kaupunkia korjaamaan laittomuutensa STOP maailman toimivin kaupunki ei ole korjannut laitonta päätöstään  STOP

 << EDELLINEN     ALKUUN    SEURAAVA >>