omaishoitajan päiväkirja: Vahingon korvaaminen hyvityksenä

Maailmassa on monta ihmeellistä tarinaa, mutta joskus totuus on taruakin ihmeellisempää. *** Tämä on yksi niistä tositarinoista, joissa riittää ihmettelemistä. *** Näytelmän tapahtumat alkavat Suomi nimisessä oikeusvaltiossa sijaitsevan maailman toimivimmaksi kaupungiksi julistautuneen Helsinki nimisen kunnan sosiaali- ja terveystoimialan Koskelan omahoitotarvikejakelupisteessä, mutta leviävät vähitellen ympäri rakasta isänmaatamme tuhansien aurinkojen loistaessa. *** Pääosan esittäjän rooli lankeaa itseoikeutetusti virkavastuun mukaisesti Jan Vapaavuorelle. *** Merkittäviä sivuosia näyttelevät parhaiden kykyjensä mukaisesti Sanna Vesikansa, Juha Jolkkonen, Leena Turpeinen, Timo Lukkarinen, Juha Ahonen, Sami Sarvilinna, Olli Huuskonen, Kristian Sinkkonen, Timo Siekkinen, Markku Silen ja koko Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan virkamieskunta. *** Ulkopuolisina tarkkailijoina vuorottelevat mm. eduskunnan oikeusasiamies, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Valvira, oikeuskansleri, Helsingin hallinto-oikeus, Sosiaali- ja terveysministeriö, tietosuojavaltuutettu, Helsingin poliisilaitos ja poliisihallitus. *** Vapaavuoren häivyttyä viiden vuoden kuluttua vanhenevaa virkavastuutaan pakoon olympiakomitean suojiin uudeksi pääroolin esittäjäksi on pyrkinyt ja päässyt Juhana Vartiainen, joka vastaa elokuusta 2021 lähtien kaikesta Helsingin kaupungin toiminnasta ja erityisesti siitä, että kaupunki noudattaa lakia kaikessa toiminnassaan. *** Nimeltä mainitsemattomalta kaltoinkohdellulta vakavasti muistisairaalta avuttomalta vanhukselta on riistetty kansalaisoikeudet, eikä hänelle ole syrjittynä jätetty tässä näytelmässä osaa eikä arpaa, vaipoista puhumattakaan. *** Subjektiivisen objektiivisena kertojana on hänen omaishoitajansa. *** Näytelmän käsikirjoitus perustuu Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan omahoitotarvikejakelussa keksittyyn mielikuvitukselliseen ideaan, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. *** Tarinassa esille tuodut virkamiesten lainvastaiset teot tai vanhusten kaltoinkohtelut eivät ole herättäneet kiinnostusta kaupungin luottamusmiehissä eikä tutkivassa journalismissa.

1.3.22

Vahingon korvaaminen hyvityksenä

29.2.2022

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnon hallintopalvelujen päätöksenteon tukiyksikön vs. päälliköltä tuli kirje HEL 2022-002385 T 03 01 00, jonka otsikkona oli Vahingon korvaaminen hyvityksenä.

Kaupunki oli pyytänyt selvitystäni siitä, kuinka paljon meillä oli kulunut itse ostamiimme vaippoihin neljän vuoden aikana. Olin päätynyt arvioissani 5 216 euroon.

Kirjeessä kaupunki kertoi päättäneensä korvata vahinkonsa hyvityksenä 6 000 €, jota se pitää kohtuullisena huomioon ottaen tämän asian hoitamisesta aiheutuneen työn. Äkkiä arvioituna 'työni' ei mennyt hukkaan ja päiväpalkakseni tuli noin 5 €.

Rahat tulivat tilillemme 3.3.2022.

Mielipuolinen diktaattori on naapurissamme saanut vallanhimoissaan maailman muuttumaan hetkessä pelottavaksi, vaaralliseksi ja arvaamattomaksi. Tässä kontekstissa vaipoista napiseminen saattaa tuntua vähäpätöiseltä nillittämiseltä.
Niin ei kuitenkaan ole.

Tämä prosessi alkoi jo kaksi vuotta ennen koronaa ja neljä vuotta ennen Ukrainan sotaa. Kyse ei ole vaipoista vaan siitä, toimiiko Helsingin kaupunki oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti. Ei toimi. Noudattaako Helsingin kaupunki kaikessa toiminnassaan perustuslakia? Ei noudata. Valvovatko esimiesasemassa olevat kaupungin viranhaltijat virkavastuunsa mukaisesti alaistensa toiminnan laillisuutta? Eivät valvo.

Olen tuonut nämä asiat alusta alkaen kaupungin johtajien tietoon, mutta he ovat suhtautuneet minuun ylimielisesti ja halventavasti eivätkä ole ottaneet vaatimuksiani kuuleviin korviin. Kaupunki ei ole piitannut neljän vuoden aikana edes ylimpien lainvaatijoiden vaatimuksista. Tarvittiin apulaisoikeusasiamiehen tiukka langettava päätös ennen kuin kaupungin organisaatiossa alkoi tapahtua jotakin asian oikeudenmukaiseksi ratkaisemiseksi. Oikeusvaltiossa kansalaisen oikeuksien ajaminen ei saa olla näin vaikeata.

Tässä neljä vuotta kestäneessä prosessissa, jota ei ikimaailmassa olisi saanut päästää syntymään, on lopulta päästy materiaalin suhteen oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Olemme saaneet korvauksen ostamistamme vaipoista.

Sen sijaan on ollut hyvin loukkaavaa kokea, miten Helsingin kaupungin viranhaltijat ylintä johtoa myöten ovat kohdelleet meitä ylimielisesti, kylmäävästi, lainvastaisesti, välinpitämättömästi, halventavasti, nöyryyttävästi ja ihmisarvoa loukkaavasti. Heillä ei ole vähäisintäkään inhimillistä ymmärrystä ja empatiaa ottaa hädänalainen tilanteemme huomioon ja kohdella meitä ihmisarvoamme kunnioittaen.
Ei sellaisen kohtelun kokemista ja sietämistä voi kukaan millään korvata!

Apulaisoikeusasiamies vihjaisi langettavassa päätöksessään 4.11.2021 hienotunteisesti kaupungille, että olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi. En ole huomannut merkkiäkään siitä, että joku kaupungin edustajista olisi pyytänyt mitenkään lainvastaista toimintaa ja siitä aiheutuvia haittoja meiltä anteeksi. Oikea anteeksipyytäjä olisi Jan Vapaavuori, joka vastasi virkavastuullaan koko ajan kaupungin laittomasta toiminnasta. Ja vastaa yhä, koska virkavastuu ei ole vanhentunut. Vapaavuori sai tietää kaupungin laittomasta toiminnasta jo 6.2.2018. Lähetin hänelle 28.5.2018 lähtien monta kirjettä, joissa vaadin häntä puuttumaan asiaan.

Suuri huoli minulla on edelleen niistä sadoista tai tuhansista helsinkiläisistä, joilta on lainvastaisesti vaadittu kolmen kuukauden karenssi ennen omahoitotarvikkeiden jakelun aloittamista. Ja vielä merkittävämpi asia on virkavastuun noudattamatta jättämisestä koituvat sanktiot, joita ei vielä ole käsitelty lainkaan.

>>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

2 kommenttia:

T. K.7. maaliskuuta 2022 klo 12.40
Kirjoitatte todella hyvin, koskettavasti ja asiaa, timanttisen kovaa asiaa. Olen samaa mieltä, että anteeksipyyntö olisi paikallaan. Mihin on vallanpitäjiltä kadonnut inhimillisyys? Vai onko sitä koskaan ollutkaan...
VastaaPoista
Vastaukset
Unknown16. maaliskuuta 2022 klo 19.00
Olen hartaasti seurannut tätä stooria että voiko Helsingin kaupungilla olla opisto jossa koulutetaan työntekijät näin korkealla tiedolla ja moraalilla hoitamaan tärkeintä työalaa vanhushoidossa. Mielestäni kaupunki olisi päässyt vähemmällä virkakunnan nolaamisella jos olisi uhrannut yhden näistä hyvistä työntekijöistä maalitauluksi joka olisi ottanut syyt vastuulleen. Haluan lähettää heille kaikille terveiseni....te kaikki vanhenette...mutta onhan teille muisteloita hyvin ja rehdisti tehdystä työstä.
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti

MISTÄ TÄSSÄ ON KYSYMYS?

Emme saaneet helmikuussa 2018 Helsingin kaupungilta vakavasti muistisairaalle vanhukselle ministeriön määräämiä vaippoja, koska meiltä puuttui kaupungin vaatima kolmen kuukauden omavastuuvelvoite. Kaikki ylimmät laillisuusvalvojat ovat todenneet karenssivaatimuksen laittomaksi ja vaatineet kaupunkia korjaamaan asian. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan ole vielä syyskuuhun 2021 mennessä korjannut laitonta päätöstään, eikä se ole ilmoittanut meille, että saisimme vaipat. Minulla ei ole aikomustakaan luovuttaa ennen kuin kaupunki on korjannut laittoman päätöksensä. Kaupungin johtajat ilmeisesti luottavat siihen, että luonnollinen poistuma hoitaa asian ennen pitkää. Olen odotellessani joutunut kyselemään, onko Suomi ollenkaan oikeusvaltio, kun valtakunnan oikeustieteen huiput eivät saa näin simppeliä päivänselvää asiaa ratkaistuksi oikeudenmukaisesti. Tässä prosessissa on tullut esille niin omituisia sairaita asioita yhteiskuntamme rakenteista, että tervejärkisillä ihmisillä riittää ihmettelemistä. Siksi halusin julkaista päiväkirjani, jotta monet näkisivät, missä mädännäisyydessä me avuttomat vanhukset ja omaishoitajat joudumme sorron alla elämään.

Pormestari Jan Vapaavuori:

”Haluan, että Helsinki kuuntelee herkällä korvalla kaikkia kaupunkilaisia ... Huoli heikoimmassa asemassa olevista on suuri ... Kuitenkin pitää pyrkiä olemaan oikeudenmukaisen ja reilun ihmisen maineessa ... Helsinki on maailman toimivin kaupunki ja olen ylpeä siitä ... On selvää, että kaupungin ohjeita ja niiden ymmärtävyyttä tulee parantaa ... Tässä ollaan pormestarina virkavastuulla tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ... Jos asia on riittävän tärkeä, sitä kannattaa puolustaa. oli vastassa kuka tahansa”