Apulaisoikeusasiamiehen päätös kantelussa

 

8.11.2021

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin päätös kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjapyynnön käsittely EOAK/3279/2020

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lähetti tiedon apulaisoikeusasiamiehen 4.11.2021 tekemästä päätöksestä kantelussa Hoitotarvikkeiden jakelukäytäntö ja asiakirjojen käsittely EOAK/3279/2020. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin oli pannut kantelun vireille 12.5.2020 lähettämäni kirjeen johdosta. Kanteluun liittyi selvityspyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta. Kaupungin oli erityisesti vastattava kysymyksiin

• Millä tavalla kaupunki on menetellyt vaimoni hoitotarvikeasiassa saatuaan        valvontaviranomaisilta tiedon päätöksensä laittomuudesta?
• Korvataanko meille meidän itse hankkimamme vaipat?

Selvityspyyntöön sisältyi myös kanslian pyyntö Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle olla minuun yhteydessä asian selvittämiseksi ja toimittamaan minulle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet (PYSY044) ja muut pyytämäni asiakirjat. 

Eduskunnan apulaisoikeusmiehen päätöksessä tyrmätään täydellisesti kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin laiton toiminta, annetaan kaupungille useita huomautuksia ja pyydetään kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa harkitsemaan, miten se voi hyvittää meille virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä. Apulaisoikeusasiamies tekee vielä Helsingin kaupungille selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että viranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon sekä vielä erikseen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

Vihdoinkin meidät on otettu huomioon täysivaltaisina kansalaisina yhteiskunnassamme! Päätöksen lukeminen on balsamia haavoitetulle sielulleni. Kunpa vaimonikin voisi vielä ymmärtää, miten apulaisoikeusasiamies on pitänyt puoliamme vääryyttä vastaan!

Poimintoja apulaisoikeusasiamiehen arvioista:

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan  palvelun.

Helsingin kaupunki on 27.1.2021 antamassaan vastauksessa kieltäytynyt korvaamasta vaippoja kantelijalle muulta kuin kolmen kuukauden karenssin ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kaupungin olisi pitänyt ottaa asia käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun se oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 16.4.2019 päivätyn päätöksen, jossa todetaan Helsingin kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys. Samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. 

Kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on annettu väärää tietoa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Asiassa ei ole toimittu hallintolain 23§:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivytyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaudenhoitoa.

Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan Helsingin kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaan kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle. Olen päätynyt antamaan tässä asiassa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen. 

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteessa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Olen todennut, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi. ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu samaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on koitunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Toiminta on ollut virheellistä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

Esitän, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

Samalla kiinnitän Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota siihen, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiesten laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

[Kaupunki toimitti vastauksensa tähän kanteluun yli kolme kuukautta määräajan jälkeen ja muutkin vastauksensa viikkoja myöhässä. Terveysasemien johtajalääkäri ilmoitti 11.3.2019, että kaupunki ei enää vastaa tiedusteluihini, eikä se vastannut.]

Neljän vuoden kokemuksella voin yhtyä täysin apulaisoikeusasiamiehen päätöksessään esittämiin moitteisiin. Hän osaa esittää asiansa sivistyneen hienovaraisesti, mutta ei jätä yhtään tulkinnanvaraa sille, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan ylilääkärit ovat hoitaneet tämän asian aivan luokattomasti kautta linjan. 

Alun perin omahoitotarvikejakelun ylilääkärin Juha Ahosen selitykset olivat jo aivan päättömiä, eivätkä ne ole siitä parantuneet. Hän ilmeisesti kuvittelee, että hänellä tosiaan olisi valtuuksia päättää sellaisista asioista, joihin hänellä ei todellakaan ole mitään laillista oikeutta. Hän ja hänen kaikki esimiehensä pormestaria myöten ovat saaneet keväästä 2019 lähtien kaikilta laillisuutta valvovilta ylimmiltä viranomaisilta raskauttavia lausuntoja kaupungin toiminnan laittomuudesta ja vaatimuksia laittomuuksien korjaamisesta. Ylilääkärit Ahonen ja Lukkarinen ovat viranomaisille antamissaan lausunnoissaan luvanneet moneen kertaan hoitaa asiat kuntoon, mutta eivät ole toteuttaneet mitään lupauksistaan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen ei ole luvannut mitään, mutta väittää korjanneensa itse laatimansa laittomat pysyväisohjeet. Ohjeet ovat yhä päin honkia, eivätkä vastaa ministeriön määräyksiä. Ei ole ihme, että apulaisoikeusasiamies on menettänyt luottamuksensa sosiaali- ja terveystoimen toimialasta vastaaviin virkamiehiin ja vaatii kantelun ratkaisussa kaupungilta selvitystä asiasta.

Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveystoimen toimialan laiminlyönteihin ja piittaamattomuuteen suhteessa valvontaviranomaisten kannanottoihin. Lisäisin vielä ylimielisyyden ja vastuuttomuuden. Ylilääkärit ovat suhtautuneet meihin koko ajan alentavasti ja loukkaavasti. Vastuulliset johtajat tietävät, että heidän alaisuudessaan virkamiehet toimivat lainvastaisesti, mutta he eivät ole puuttuneet siihen, vaan ovat laiminlyöneet täysin virkavastuuseen kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on tiennyt koko ajan alaistensa lainvastaisen toiminnan. Pormestari Jan Vapaavuori on ollut (ja on yhä virkavastuun vanhenemiseen saakka) vastuussa kaupungin kaikesta toiminnasta, mutta on nostanut itsensä maallisten asioiden yläpuolelle. Hallintolaissa, julkisuuslaissa ja jopa perustuslaissa on paljon  julkisessa virassa toimivien virkailijoiden toimintaa koskevia määräyksiä. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkailijat elävät, kuin ne määräykset eivät koskisi heitä lainkaan. 

 Maailman toimivin kaupunki?

Oikeusasiamies julkaisi kantelun ratkaisun verkossa

Verkossa julkaistaan oikeusasiamiehen ratkaisuja, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Ratkaisuista on poistettu salassa pidettävät ja tarpeettomiksi katsotut tiedot. Poistetut kohdat on merkitty katkoviivoin [---]. Henkilöiden nimet on yleensä korvattu kirjaimin.

Linkki alla olevaan verkossa julkaistuun kantelun ratkaisuun: 
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3279/2020.

 

4.11.2021

EOAK/ 3279/2020

Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila

HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUKÄYTÄNTÖ

1 KANTELU

Kantelija palaa kantelussaan asioihin, joissa on kyse A:n kaupungin hoitotarvikkeiden jakelukäytännöstä ja kantelijan asiakirjapyynnön käsittelystä.

Uudessa kantelussaan kantelija pyytää oikeusasiamiestä muun muassa puuttumaan A:n kaupungin johtajien tekemisiin saadakseen heidät toimimaan niin kuin heidän kuuluisi toimia. Ainoa oikea ratkaisu tässä prosessissa on kantelijan mielestä alusta alkaen ollut, että kaupunki myöntää toimineensa omatarvikejakelussaan sosiaali- ja terveysministeriön määräysten vastaisesti, korjaa virheensä ja noudattaa hänen vaimoaan hoitavan omalääkärin alkuperäistä vaippalähetettä antamalla hänelle kuuluvat vaipat 1.2.2018 lähtien.

Kantelija kertoo, ettei ole saanut kaupungilta anteeksipyyntöä eikä mitään ilmoitusta siitä, että hänen vaimonsa saisi tarvitsemansa vaipat, joten he ovat ostaneet vaipat edelleen itse.

Kanteluun 19.8.2020 annetussa osavastauksessa on todettu miltä osin kirjoituksessa esille tuotuihin asioihin on jo vastattu oikeusasiamiehen kansliasta 24.5.2019 (EOAK/3276/2018) ja

31.3.2020 (EOAK/3024/2019). Kanteluun, joka koski poliisin päätöstä tutkimatta jättämisestä on vastattu 4.5.2021 (EOAK/3006/2021).

2  SELVITYS

Siltä osin kuin kanteluun ei ole jo aiemmin vastattu pyysin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvityksen ja lausunnon (26.1.2021).

Kantelija toimitti vastineen (5.3.2021) A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan selvitys- ja lausuntopyyntööni antamaan vastaukseen.

Lisäksi käytettävissäni ovat olleet muun muassa seuraavat aiempiin ratkaisuihini liittyvät asiakirjat:

- - -

3  RATKAISU

3.1  Selvityspyynnön sisältö

A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle osoitetussa selvityspyynnössä pyydettiin lähettämään kantelun tutkimiseksi tarvittava selvitys ja antamaan lausunto asiassa viimeistään

19.10.2020. Selvityspyynnön mukaisesti selvityksestä tuli käydä ilmi seuraavaa:

1)    Millä tavalla kantelijan vaimon hoitotarvikeasiassa on menetelty valvontaviranomaisten päätösten jälkeen?

2)    Korvataanko kantelijalle hänen mahdollisesti itse hankkimansa vaipat?

Sosiaali- ja terveystoimialaa pyydettiin tarvittaessa olemaan yhteydessä kantelijaan asian selvittämiseksi sekä toimittamaan hänelle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Lisäksi selvityspyynnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on edellytetty, että valituskelpoinen päätös annetaan pyynnöstä myös siinä tilanteessa, että viranomaisella ei ole pyydettyä asiakirjaa. Tällä menettelyllä turvataan se, että kysymys pyydetyn asiakirjan olemassaolosta ei jää pelkästään virkamiehen ilmoituksen varaan (OA Petri Jääskeläisen puheenvuoro oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa vuodelta 2017, s. 21).

3.2  Selvityksessä annetut vastaukset kysymyksiin

Lausunnon mukaan kantelijan vaimon omahoitotarvikehakemusta ei ole hylätty, vaan hänellä on ollut oikeus vaippoihin 1.5.2018 alkaen. Omahoitotarvikejakeluun lähetetyistä lähetteistä ei tehdä virkamiespäätöksiä, vaan hoitoratkaisut kirjataan potilasasiakirjoihin.

Lausunnon liitteenä olevassa ylilääkäri A:n vastauksessa todetaan muun muassa seuraavaa.

”Kantelija on ollut puhelimitse yhteydessä omahoitotarvikejakeluun alkuvuonna 2018, jolloin hänelle on kerrottu, että hänen vaimollaan on oikeus saada vaippoja kolmen kuukauden päästä eli toukokuusta 2018 lähtien.

Omahoitotarvikejakelusta ei olla asiakkaisiin päin yhteydessä vaan lähetteen teon jälkeen asiakas on aina yhteydessä omahoitotarvikejakeluun. Kantelijan olisi siis tullut olla uudelleen yhteydessä hoitotarvikejakeluun toukokuussa, koska tilauksia ei tehdä kolmea kuukautta etukäteen.

                       

Hoitotarvikkeiden tilaamisesta kerrotaan selkeästi myös A:n kaupungin omahoitotarvikejakelun internet-sivuilla, jossa kantelija viittaa käyneensä. Lisäksi huomioiden aktiivisuus, jolla kantelija on tätä omaishoitotarvikeasiaa selvittänyt ja ohjeitamme lukenut, en pidä uskottavana, että hän ei ole tietoinen siitä, että hoitotarvikkeet tulee tilata itse. Mikäli jonkun väärinkäsityksen vuoksi näin ei kuitenkaan olisi, pitäisin luonnollisena, että tietäen, että hänen vaimonsa on ollut oikeutettu vaippoihin toukokuun alusta 2018 lähtien, mutta ei ole niitä saanut, hän olisi soittanut toukokuussa 2018 omahoitotarvikejakeluun, jossa asia olisi helposti selvinnyt.

Toimintamme piirissä on tietoni mukaan yli 30 000 asiakasta, emmekä pysty mitenkään muistuttamaan yksittäistä asiakasta tilausten ajankohdasta. Pidän asianmukaisena korvata kantelijalle saamatta jääneet (evätyt) kolmen ensimmäisen kuukauden vaipat. En kuitenkaan pidä aiheellisena korvata kantelijalle muita vaippoja kuin jäämättä saaneiden ensimmäisen kolmen kuukauden osalta, koska ne on kantelijan vaimolle myönnetty.”

Lausuntoon liitetyssä terveysasemien johtajalääkäri B:n vastineessa puolletaan vaippojen korvaamista kolmen kuukauden karenssiajalta vuodelta 2018.

3.3 Oikeusohjeet

- - -

3.4 Arvioni

Käytettävissäni olevan selvityksen perusteella katson, ettei kantelijan ja hänen vaimonsa oikeuksien toteuttamisessa ole toimittu asianmukaisesti valvontaviranomaisten kannanottojen jälkeen.

Näkemykseni mukaan valvontaviranomaisilta saamansa ohjauksen ja kannanottojen perusteella kaupungin olisi tullut ymmärtää huolehtia paitsi siitä, että kaikkia asiakkaita koskevat ohjeistukset ovat lainmukaiset, myös varmistaa, että kantelija ja hänen vaimonsa saavat valvontaviranomaisten edellyttämällä tavalla heille kuuluvan palvelun.

Saamani lausunnon mukaan A:n kaupungin viranomaiset ovat päätyneet siihen, että kantelijalle korvataan rahana hankittujen vaippojen kustannukset siltä ajalta, jolloin hänen puolisonsa olisi lain mukaan ollut oikeutettu saamaan vaipat ilmaiseksi, mutta hänelle kieltäydyttiin niitä antamasta hoitavan lääkärin arviosta huolimatta. Kiinnitän huomiota siihen, että saamani selvityksen perusteella korvauksen maksamista on alettu pohtia vasta sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kansliasta 19.8.2020 lähetettyä selvityspyyntöä on alettu käsitellä.

                       

Totean, että asia olisi tullut ottaa käsittelyyn välittömästi sen jälkeen, kun A:n kaupunki oli saanut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 6.3.2018 päivätyn päätöksen, jossa todetaan A:n kaupungin ohjeiden ja menettelyn virheellisyys.

Näkemykseni mukaan samassa yhteydessä olisi ollut asianmukaista ja hyvän hallintotavan mukaista pyytää kantelijalta virhettä anteeksi ja antaa hänelle tarvittavat tiedot, jotta vaippojen toimittaminen olisi voinut alkaa ja jatkua keskeytyksittä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Katson, että asiassa ei ole toimittu hallintolain 23 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Viivästyksestä johtuen kantelija ja hänen puolisonsa eivät ole saaneet potilaslain 3 §:n 2 momentin mukaista laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa.

A:n kaupungin lausunnon mukaan ei ole perusteita korvata vaippojen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia lakiin perustumattoman kolmen kuukauden karanteenin jälkeiseltä ajalta, koska vaippoja olisi ollut mahdollista saada alkuperäisen lähetteen perusteella, jos kantelija olisi itse ollut uudestaan yhteydessä omahoitotarvikejakeluun.

A:n kaupungin selvityksen mukaan kantelijan asiassa on menetelty niin kuin kaikkien asiakkaiden kanssa. Tarvittavat ohjeet ovat saatavilla netissä, ja lähtökohtana on, että asiakkaat ottavat itse yhteyttä omahoitotarvikejakeluun. Totean, että saamieni selvitysten mukaan kantelija on alun perin toiminut asiassa annettujen ohjeiden mukaisesti ja soittanut omahoitotarvikejakeluun. Hänelle on tällöin annettu väärää tietoa. Viittaan edellä toteamaani ja korostan, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan olisi tullut huolehtia siitä, että kantelija saa oikeaa tietoa sen jälkeen, kun kaupungin tietoon oli tullut, että asiassa on menetelty virheellisesti.

Mielestäni oikeus tarpeen mukaiseen laadultaan hyvään terveyden- ja sairaudenhoitoon olisi edellyttänyt, että asiakasta olisi neuvottu, ohjeistettu ja autettu viimeistään silloin, kun A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala oli saanut oikeusasiamiehen kansliasta lähetetystä selvityspyynnöstä tiedon siitä, ettei kantelijan vaimon käyttöön ole toimitettu lainkaan vaippoja. Pidän erityisen moitittavana sitä, ettei A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan taholta ole oltu yhteydessä kantelijaan, vaikka eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta lähetetyssä selvityspyynnössä pyrittiin ohjaamaan A:n kaupungin virkamiehiä toimimaan asiassa asianmukaisesti.

Korostan, että virkamiehen tulee kestää itseensä kohdistuva arvostelu. Moitteista ei saa provosoitua, eikä antaa niiden vaikuttaa lainmukaiseen menettelyyn. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

Oikeuskirjallisuudessa^[1] on katsottu, että esimerkiksi selvän asiavirheen korjaamatta jättäminen voi sisältää tarkoitussidonnaisuuden periaatteen loukkauksen.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 1 luvussa säädetään laillisuusvalvonnasta. Luvun 10 §:ssä säädetään huomautuksesta ja käsityksestä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nostaminen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle.

Olen päätynyt antamaan tässä asiassa A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle huomautuksen.

Omat aloitteet

Koska minulla on syytä epäillä puutteita siinä, millä tavoin valvontaviranomaisten kannanotot vaikuttavat A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan toimintaan, olen päättänyt vielä selvittää asiaa. Tämän vuoksi olen päättänyt ottaa tutkittavakseni, miten A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että laillisuusvalvojien ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Kiinnitän huomiota myös siihen, että kyseessä ovat omaishoitaja ja hänen hoidossaan oleva puoliso. Omaishoitolain mukaan lailla on tarkoitus turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Tavoitteen toteuttamiseksi laissa säädetään muun muassa yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa laadittavasta suunnitelmasta, johon on kirjattava hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö. Omaisiaan hoitavia henkilöitä, jotka eivät ole tehneet virallista sopimusta omaishoidon tuesta on tuettava siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädetään velvoitteesta soveltaa niitä sosiaali- ja terveydenhuollon säännöksiä, jotka potilaan ja asiakkaan edun mukaisesti parhaiten turvaavat tuen tarvetta vastaavat palvelut ja lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon. Näissä laeissa säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön velvoitteesta tehdä tarvittaessa yhteistyötä asiakkaan ja potilaan edun toteuttamiseksi.

                       

Olen päättänyt ottaa omana aloitteenani tutkittavakseni myös, millä tavoin A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala huolehtii siitä, että omaishoitajia tuetaan laissa säädetyn mukaisesti ja että sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on tietoinen siitä, missä tilanteissa ja millä tavoin lainsäädäntö edellyttää heidän tekevän yhteistyötä tavoitteen toteuttamiseksi.

Hyvitysesitys

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamies voi tässä tarkoituksessa tehdä myös esityksiä hyvityksen suorittamisesta kantelijalle silloin, kun virheen tai oikeuden loukkauksen oikaiseminen tai korjaaminen ei enää ole mahdollista. Näillä hyvitysesityksellä on tähdätty siihen, että tapahtunut virhe tai oikeuksien loukkaus hyvitetään kantelijalle.

Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys voi olla hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisen oikeuden tai vapauden loukkaamisesta tai kansallisen lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä. Hyvitys voi olla aineeton toimenpide, kuten pahoittelu tai anteeksipyyntö, tai rahallinen korvaus.

Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut pitävänsä oikeusasiamiehen esityksen asian sopimisesta ja siihen liittyvästä hyvityksestä selvissä tapauksissa perusteltuna yksilöiden pääsemiseksi oikeuksiinsa, sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi ja turhien oikeusriitojen välttämiseksi (PeVM 12/2010).

Olen edellä todennut, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala on menetellyt virheellisesti ja lainvastaisesti. Kantelija on kokenut tulleensa väärin kohdelluksi, ja hän on hankkinut omalla kustannuksellaan pitkältä ajalta hoitotarvikkeita, jotka hänen puolisonsa olisi ollut oikeutettu saamaan ilmaiseksi. Näiden ylimääräisten kustannusten lisäksi kantelijan työ omaishoitajana vaikeutui ja hänelle on aiheutunut tarpeetonta mielipahaa. Hänen saamansa palvelu on ollut laadultaan huonoa.

Käsitykseni mukaan toiminta on ollut virheellisestä ja kantelijan oikeuksia on loukattu, kun kantelijaan ei ole oltu henkilökohtaisesti yhteydessä enää sen jälkeen, kun hänelle on annettu väärää informaatiota puolison oikeudesta saada maksuttomia vaippoja. Katson, että kantelijan tilanteessa mahdollisuus saada tietoa kaupungin verkkosivuilta ei ole ollut riittävä tapa huolehtia palvelujen toteuttamisesta lainmukaisesti.

                       

Esitän, että A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle virheellisen ja lainvastaisen menettelynsä.

Pyydän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ilmoittamaan minulle 28.2.2022 mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt hyvitysesitykseni johdosta.

3.5 Ylimmän laillisuusvalvojan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen

A:n kaupunkia pyydettiin erikseen toimittamaan selvitys lausunnon antamisen viivästymiseen johtaneista syistä. Selvitys ja lausunto pyydettiin toimittamaan viimeistään 19.10.2020. A:n kaupunki toimitti lausunnon ja selvitykset 27.1.2021.

Annetun selvityksen mukaan A:n kaupungin kirjaamon ja sosiaali- ja terveystoimialan asianohjauksen ja valmistelun yhteistyö ei ole toiminut sovitun mukaisesti eikä asianhallintajärjestelmän toimeksiantoja ole toteutettu lausunto- ja selvityspyyntöjen osalta laaditun prosessin mukaisesti. Tästä johtuen asianohjaus ei ole saanut tietoa uudesta 19.8.2020 saapuneesta selvityspyynnöstä eikä asiaa ole tiedetty sosiaali- ja terveystoimialalla siirtää valmisteluun selvityksen valmistelijalle. Lisäksi kirjaamon laatima toimeksianto 19.11.2020 saapuneesta tiedustelusta vastauksen viipymiseen liittyen on lähetetty väärälle asianohjaajalle, joka ei ole siirtänyt toimeksiantoa oikealle asianohjaajalle. Selvityksen mukaan kyse on ollut inhimillisistä kömmähdyksistä.

Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtävästä säädetään perustuslain 109 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ylimpien laillisuusvalvojien tiedonsaantioikeudesta säädetään perustuslain 111 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Jotta oikeusasiamies voi toteuttaa hänelle perustuslaissa asetettua tehtävää valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien tulee perustuslain perusteella antaa oikeusasiamiehelle hänen laillisuusvalvontaansa varten pyytämänsä selvitykset. Ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus merkitsee viranomaisten ja virkamiesten velvollisuutta toimittaa asianmukaiset tiedot ja selvitykset asetettuun määräaikaan mennessä. Virkamiehen laiminlyöntiä antaa pyydetyt tiedot voidaan pitää virkavirheenä.

Saadun selvityksen perusteella arvioin, että laiminlyönneissä vastata ylimmän laillisuusvalvojan lausunto- ja selvityspyyntöihin on saattanut olla kysymys yksittäisistä inhimillisistä erehdyksistä. Ottaen huomioon edellä kohdassa 3.4 esittämäni totean kuitenkin, että kokonaisuutena arvioiden kantelijan asian käsittelyyn osallistuneiden A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan virkamiesten asiassa osoittama piittaamattomuus eri valvontaviranomaisten viesteistä ja kannanotoista on ollut poikkeuksellista. Selvitysten viivästyminen on osaltaan heikentänyt kantelijan ja hänen vaimonsa oikeusturvaa ja heidän saamaansa palvelua. Tästä syystä olen päätynyt antamaan myös tästä huomautuksen.

3.6 Muut kantelussa ja vastineessa esitetyt asiat

Kantelija tuo vastineessaan esille huolensa siitä, että A:n kaupungin vaippoja koskeva ohjeistus ei edelleenkään noudattaisi lainsäädäntöä ja annettua valtakunnallista ohjeistusta. Uutena asiana kantelija viittaa myös siihen, että vaippojen vuorokausittaista määrää tai laatua rajoitettaisiin valtakunnallisen ohjeistuksen vastaisesti.

Katson, ettei vastine tältä osin edellytä tässä vaiheessa oikeusasiamiehen toimenpiteitä. Totean yleisellä tasolla, että kaupunki on velvollinen huolehtimaan, että ohjeistus on kaikilta osin lainmukainen. Kaupungin on huolehdittava myös työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä siten, ettei ohjeistuksen tulkinta käytännön tilanteissa johda lainvastaiseen menettelyyn.

Selvityspyyntööni sisältyi kehotus toimittaa kantelijalle hoitotarvikejakelua koskevat korjatut ohjeet ja hänen mahdollisesti pyytämänsä muut asiakirjat. Selvyyden vuoksi totean, ettei oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty selvityspyyntö sisältänyt erillistä julkisuuslaissa tarkoitettua asiakirjapyyntöä kantelijalle lähetettävistä asiakirjoista. Selvityspyynnössä on ainoastaan viitattu kantelijan itsensä tekemiin mahdollisiin tiedusteluihin ja asiakirjapyyntöihin sekä niiden käsittelyyn.

4 TOIMENPITEET

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle vastaisen varalle huomautuksen kohdissa 3.4. 3.5 ja 3.6 toteamistani menettelyyn liittyvistä virheistä. Tässä tarkoituksessa lähetän sille tämän päätökseni.

Eduskunnan oikeusasiamiestä annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksiä tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi tai oikeuksien loukkauksen hyvittämiseksi.

                       

Tässä tarkoituksessa lähetän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialalle tiedoksi kohdan 3.4 hyvitysesityksen. Pyydän kaupunkia ilmoittamaan minulle esitykseeni liittyvistä toimenpiteistään 28.2.2022 mennessä.

Samalla kiinnitän A:n kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan huomiota velvollisuuteen huolehtia siitä, että valvontaviranomaisten virheelliseksi toteaman menettelyn seuraukset korjataan viipymättä ilman erillistä kehotusta.

Lähetän erillisen selvityspyynnön siitä, millä tavoin kaupunki varmistaa sen, että valvontaviranomaisten havaitsemat virheet eivät toistu ja että valvontaviranomaisten ohjaus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lähetän myös erillisen selvityspyynnön sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöstä omaishoitajien tukemisessa.

---

[1] Mäenpää. Hallinto-oikeus, 2018, s.162.  

Oikeusasiamiehen kansliasta lähetetty versio, jossa on lueteltu myös ratkaisussa käytetyt oikeusohjeet:

Sosiaali- ja terveystoimialan toimintasääntö

Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen.

Toimiala luo sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoin edellytyksiä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiselle ja parantamiselle, edistää omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia ja niiden haittavaikutuksia.

Toimiala huolehtii myös terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä, sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

Sosiaali- ja terveystoimiala toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksi jaosto.

Toimialajohtaja on Juha Jolkkonen.

>>> HAKEMISTO JA LINKIT MUILLE SIVUILLE

Sotaorvon kohtalo ja arvostus Helsingissä ja Suomessa

 

Hävetkää Helsingin herrat ja koko valtiovalta!

Vaimoni on sotaorpo ja sotalapsi. Hänen isänsä antoi isänmaamme puolesta kalleimman uhrin, mitä ihminen voi antaa, henkensä. Nuori ylikersantti kaatui sodan perääntymisvaiheessa ryhmänjohtajana ylivoimaa vastaan taistellessaan. Hänen ruumiinsa jäi taistelutantereelle.

Onneksi sankarivainaja säästyi kuulemasta, miten Suomi kiittää hänen sankaritekoaan. Vielä 77 vuoden kuluttua hänen orvoksi jäänyt lapsensa joutuu pidätyskykynsä ja puhekykynsä menettäneenä kaikissa asioissa täysin avuttomana muistisairaana vanhuksena käymään omaa taisteluaan Helsingin kaupunkia vastaan saadakseen vaippoja, jotka hänelle Suomen lainsäädännön mukaan kuuluisi antaa heti lääkärin tehtyä niistä määräyksen.

Eihän sotaorpo itse enää pysty oikeuksiaan ajamaan. Hänen ympärelonpiirinsä on pienentynyt ja aikakin hukkunut tämän hämäräisen, tuntemattomahan tupaan vievän tien loppumetreillä. Ei hän tiedä tästä taistelustaan sen enempää kuin isänsäkään. Hän tuntee mielihyvää, kun saa puhtaat vaipat ja hymyilee, kun hyväilen häntä.

En voi kuin syvästi halveksia hillotolppiensa juuressa kultalusikoita nuoleskelevia hyvänvoipaisia Helsingin kaupungin sydämettömiä johtajia, jotka julkeavat kohdella vuosikausia ilman syytä epäinhimillisesti, kiittämättömästi ja raukkamaisesti kaltoin kaiken elämässään menettänyttä haurasta puolustuskyvytöntä vanhusta, jonka isä on sodassa taistellessaan menettänyt henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta. Eivätkä kaupungin päättäviin elimiin kansan valitsemat luottamusoliot ole sen kummempia. Kaikki he ovat tietoisia siitä, mitä laittomuuksia vaimoni on joutunut kaupungin taholta kokemaan, ja kaikilla heillä on ollut yli kolme vuotta valtuudet vaatia asian korjaamista. 

Kiitos Helsingin päättäjät! Kenen kaikkien tässä pitäisi hävetä?

 

Ei valtiovallankaan toimimista voi kehua. Ainoa huomionosoitus, jonka sotaorpomme on valtiolta saanut, on sotaorporintanappi kiitokseksi isänmaan puolesta tehdystä uhrauksesta. Saiko hän sen heti sodan päätyttyä? Ei. Kiitoksesta päättämiseen ja sen toteuttamiseen kului Suomen valtiolta 70 vuotta. Kirje tuli postissa vähän ennen itsenäisyyspäivää vuonna 2014. Muistisairas ei enää silloin ymmärtänyt, mistä oli kysymys, mutta hän oli jo yli seitsemän vuosikymmenen ajan ehtinyt itkien kaivata kaatunutta isäänsä ja nähnyt televisiossa monet veteraanikekkerit linnan juhlissa, joissa hengissä sodissa säilyneitä kunnioitetaan, mutta henkensä antaneet on unohdettu.

Valtio ottaa ihmiset huomioon tärkeysjärjestyksessä. Esimerkiksi urheilijoiden tai jopa lätkäpelaajien ei tarvitse kovin kummoisia ponnistuksia saada aikaan, kun valtio jo kunnioittaa heitä kutsumalla mitalit kaulassa kakkukahveille saamaan prenikoita isänmaamme puolesta tehdyistä sankariteoista. Sairaista ja avuttomista elämäntyönsä tehneistä vanhuksista ei niin väliä, vaikka he ovat olleet isiensä ja äitiensä kanssa ja heidän jälkeensä rakentamassa sodanjälkeistä Suomea. Heidät poljetaan omaishoitajiensa kanssa pahnan pohjimmaisiksi.

Kiitos Suomen päättäjät! Kenen kaikkien tässä pitäisi hävetä?

<< EDELLINEN     ALKUUN    SEURAAVA >>

ELOKUU 2021: Juhana Vartiainen vastaa virkavastuullaan kaikesta kaupungin toiminnasta, uusi kaupunginvaltuusto

 

2.8.2021

Uudet kasvot, uudet tuuletko?

Kesäkuun kunnallisvaaleissa valitut kaupunginvaltuutetut pitivät järjestäytymiskokouksen.

Helsingin kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävään kaupunginvaltuustoon kuuluvat:

• Bogomoloff, Harry – KOK
• Castrén, Maaret – KOK
• Hakola, Juha – KOK
• Iskanius, Anniina – KOK
• Kaleva, Atte – KOK
• Karhuvaara, Arja – KOK
• Korpinen, Sini – KOK
• Meri, Otto – KOK
• Muurinen, Seija – KOK
• Niskanen, Dani – KOK
• Nygård-Peltola, Mia – KOK
• Pajula, Matias – KOK
• Pajunen, Jenni – KOK
• Pakarinen, Pia – KOK
• Rautava, Risto – KOK
• Rydman, Wille – KOK
• Sarkomaa, Sari – KOK
• Saxberg, Mirita – KOK
• Sazonov, Daniel – KOK
• Suomalainen, Nina – KOK
• Valtonen, Elina – KOK
• Vartiainen, Juhana – KOK
• Vierunen, Maarit – KOK
• Alametsä, Alviina – VIHR
• Alanko-Kahiluoto, Outi – VIHR
• Diarra, Fatim – VIHR
• Harjanne, Atte – VIHR
• Holopainen, Mari – VIHR
• Huff, Shawn – VIHR
• Kari, Emma – VIHR
• Kivekäs, Otso – VIHR
• Lindgren, Minna – VIHR
• Nuorteva, Johanna – VIHR
• Ohisalo, Maria – VIHR
• Pasanen, Amanda – VIHR
• Rantanen, Tuomas – VIHR
• Sauri, Pekka – VIHR
• Sinnemäki, Anni – VIHR
• Soininvaara, Osmo – VIHR
• Vanhanen, Reetta – VIHR
• Yanar, Ozan – VIHR
• Ahde, Hilkka – SDP
• Ahmed, Mahad – SDP
• Arajärvi, Pentti – SDP
• Gebhard, Elisa – SDP
• Haatainen, Tuula – SDP
• Harakka, Timo – SDP
• Heinäluoma, Eveliina – SDP
• Jalovaara, Ville – SDP
• Razmyar, Nasima – SDP
• Taipale, Ilkka – SDP
• Torsti, Pilvi – SDP
• Tuomioja, Erkki – SDP
• Vepsä, Sinikka – SDP
• Arhinmäki, Paavo – VAS
• Haglund, Mia – VAS
• Hiltunen, Titta – VAS
• Honkasalo, Veronika – VAS
• Kauppila, Elina – VAS
• Kivelä, Mai – VAS
• Koskela, Minja – VAS
• Malin, Petra – VAS
• Muttilainen, Sami (Frank) – VAS
• Nevanlinna, Tuomas – VAS
• Said Ahmed, Suldaan – VAS
• Halla-aho, Jussi – PS
• Hyttinen, Nuutti – PS
• Kopra, Pia – PS
• Korpinen, Laura – PS
• Makkonen, Teija – PS
• Packalén, Tom – PS
• Raatikainen, Mika – PS
• Rantanen, Mari – PS
• Ruohonen-Lerner, Pirkko – PS
• Biaudet, Eva – RKP
• Borgarsdóttir Sandelin, Silja – RKP
• Grotenfelt, Nora – RKP
• Månsson, Björn – RKP
• Rantala, Marcus – RKP
• Harkimo, Harry – LIIK
• Harkimo, Joel – LIIK
• Jungner, Mikael – LIIK
• Kolbe, Laura – KESK
• Peltokorpi, Terhi – KESK
• Ebeling, Mika – KD

Valtuustoryhmien sihteerit ja kotisivut

Kokoomuksen valtuustoryhmä
Helsingin Kokoomus
puheenjohtaja: Maarit Vierunen
sihteeri: Jeremias Nurmela,
sähköposti: jeremias.nurmela (at) kokoomus.fi (1.9. alkaen) 

Vihreä valtuustoryhmä
Helsingin Vihreät
puheenjohtaja: Reetta Vanhanen   
sihteeri: Anna Hyödynmaa,
sähköposti: anna.hyodynmaa (at) vihreat.fi

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Helsingin Sosialidemokraatit ry
puheenjohtaja: Eveliina Heinäluoma
sihteeri: Tuomas Finne
sähköposti: tuomas.finne (at) sdp.fi (alkaen 20.9.)

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Helsingin Vasemmistoliitto
puheenjohtaja: Mia Haglund 
sihteeri:  Minna Majaniemi
sähköposti: minna.majaniemi (at) vasemmistoliitto.fi

Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Perussuomalaiset
puheenjohtaja: Mari Rantanen
sihteeri: Samuli Voutila,
sähköposti: valtuustoryhma (at) perushelsinki.fi

Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
SFP Helsingfors
puheenjohtaja: Björn Månsson
sihteeri: Anna Strömberg,
sähköposti: anna.stromberg (at) sfp.fi

Keskustan valtuustoryhmä
Helsingin Keskusta
puheenjohtaja: Terhi Peltokorpi
sihteeri: Elina Helmanen,
sähköposti: keskustanvaltuustoryhma (at) gmail.com

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
puheenjohtaja: Mika Ebeling
sihteeri: Elie El-Khouri,
sähköposti: elie.el-khouri (at) kd.fi

Liike Nyt Helsinki
puheenjohtaja: Joel Harkimo
sihteeri: Netta Salonen,
sähköposti: netta.salonen (at) gmail.com

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Fatim Diarra.

 

8.8.2021

Omaishoitajien kaksoisrooli

Hesarissa oli viikko sitten pääkirjoitussivulla vieraskynäkirjoitus, jossa  tutkija Marjo Ring kirjoitti, että omaishoitajien kaksoisrooli jää kunnilta usein huomaamatta.

Marjo Ringin terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Psykologinen sopimus omaishoidon sopimuksellisuuden ilmentäjänä tarkastettiin juuri kesäkuussa Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjassaan hän keskittyi omaishoitajan ja hoidettavan välisiin suhteisiin vanhojen avioparien osalta. Artikkelissaan hän totesi, että olisi kohtuullista, että kunnat tukisivat omaishoitajia riittävästi. Asia tuntui minusta läheiseltä. 

Lähetin Marjo Ringille oman pitkän sepustukseni, josta käy toden totta selville, että Helsingin kaupunki ei ole omaishoitajia tukeva kunta. Hän vastasi, että viestini on todella, todella, ikävää luettavaa. Hänestä tuntuu kohtuuttomalle miten vaikeassa tilanteessa omaishoitajat ja heidän läheisensä joutuvat elämään.

 

9.8.2021

Herra ja Hidalgo vaihtui Proustin poikaan

Juhana Vartiainen valittiin elokuun alussa Helsingin kaupungin uudeksi pormestariksi. Hän on aloittanut hommat posket innosta hehkuen ja ottanut tapansa mukaan kantaa melkein kaikkeen, mikä liikkuu tai ei liiku. 

Vartiainen vastaa nyt virkavastuullaan kaikesta Helsingin kaupungin toiminnasta ja etenkin siitä, että kaupunki noudattaa perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaisesti kaikessa toiminnassaan tarkoin lakia. Eikä Olympiakomiteaan häipynyt Jan Vapaavuorikaan ole vapautunut virkavastuustaan, sillä sen vanhenemistaika on virkamiehillä viisi vuotta. 

On tärkeätä, että Vartiainen tietää, mitä kaikkia laittomuuksia hänen johtamassaan kaupungissa on tapahtunut ja tapahtuu yhä, jotta hän voi ryhtyä laittomuuksien oikaisemiseen. Lähetin hänelle onnittelut ja kerroin, mihin kaikkeen hänen on meidän tapauksessamme pakko puuttua. Mitä pikemmin, sen parempi hänelle - ja koko kaupungille.

Hyvä Juhana Vartiainen

Onnitteluni pormestarin vakanssista! Olen äänestänyt sinua joskus, mutta siitä on jo kauan. Silloin olit vielä nuori ja fiksu ja demari. Nyt minulla on suuret odotukset suhteesi. Toivon sinun hoitavan sen, mitä edeltäjäsi jätti hoitamatta. Olen yrittänyt jo kolmen ja puolen vuoden ajan saada ylimpien laillisuusvalvojien avulla pormestari Jan Vapaavuoreen vedoten Helsingin kaupunkia noudattamaan hallintolakia, julkisuuslakia ja jopa perustuslakia, mutta en ole vielä onnistunut.

Meidän tapauksessamme kyse oli alun perin yksinkertaisesta rutiiniasiasta, jossa ei pitänyt olla mitään epäselvää. Vaimoni menetti vaikeassa sairaudessaan jo vuosia sitten pidätyskykynsä. Omalääkärimme teki hänelle terveysasemalla tammikuussa 2018 tarvikemääräyksen lakisääteisistä ilmaisista vaipoista. Emme kuitenkaan saaneet vaippoja, sillä Helsingin kaupungin omahoitotarvikejakelun ylilääkäri vaati vaippojen saamiseksi kolmen kuukauden omavastuuvelvoitetta ja karenssia.

Vaadin julkisuuslain mukaisesti kaupungilta niitä asiakirjoja, joihin ylilääkärin tekemä ratkaisu perustui. Kaupunki ei noteerannut vaatimuksiani mitenkään. Aloin selvittää asiaa tekemällä kantelut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka puolestaan pyysi Valviraa ottamaan asiaan kantaa. Kaikki viranomaiset olivat sitä mieltä, että ylilääkärin tekemä hylkäyspäätös oli laiton, koska Sosiaali- ja terveysministeriön määräyksissä tai lainsäädännössä ei ole mitään mainintaa mistään kolmen kuukauden karenssista, omavastuuvelvollisuudesta tai diagnoosivaatimuksesta. Eikä omahoitotarvikejakelun ylilääkärillä ollut edes valtuuksia puuttua hoitavan lääkärin tekemään tarvikemääräykseen. Laillisuutta valvovat viranomaiset vaativat Helsingin kaupunkia korjaamaan laittomuudet toiminnassaan. Näitä ylimpien laillisuusvalvojien vaatimuksia on jatkunut jo yli kolme vuotta, mutta Helsingin kaupunki ei ole tehnyt mitään asian korjaamiseksi.

Julkisen vallan käytön tulee aina perustua lakiin. Virkamiehillä on perustuslain mukaan ehdoton velvoite kaikissa toiminnassaan noudattaa tarkkaan lakia sekä toimia puolueettomasti, riippumattomasti ja tasapuolisesti. Helsingin kaupungin johto ei piittaa näistä viranomaisen toimintaa ohjaavista perusvaatimuksista. Se hyväksyy toiminnassaan konkreettiset laittomuudet laiminlyömällä sille virkavastuun mukaisesti kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Helsingin kaupunki ei noudata perustuslain lisäksi myöskään julkisuuslakia eikä hallintolakia.

Ylimpien laillisuusvalvojien kannanotoissa ei ole mitään epäselvää, mutta Helsingin kaupunki on voinut huoletta olla piittaamatta korjausvaatimuksista. Oikeusasiamiehen ja aluehallintoviraston kannanotot ovat kaupungin johtajien mielestä vain hurskaita toivomuksia, joista ei tarvitse välittää, sillä välinpitämättömyydestä ja laittomasta toiminnasta ei seuraa mitään sanktioita. Miten tämä voi olla mahdollista Suomessa, jonka pitäisi olla oikeusvaltio?

Kolme vuotta sitten päätin, että en alistu laittomaan mielivaltaan, vaan ajan oikeudenmukaista ratkaisua vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti. Eduskunnan oikeusasiamies teki tästä asiasta viime kesänä oma-aloitteisesti vielä kolmannen kantelun, johon ei ole vielä tullut ratkaisua. Helsingin hallinto-oikeudessa on ratkaistavana viime kesänä tekemäni valitus. Molemmat viranomaiset ottavat kantaa siihen, ovatko Vapaavuori ja kaupungin ylilääkärit syyllistyneet perustuslain 118 §:ssä mainittuun virkavelvollisuuden rikkomiseen lyömällä laimin heille kuuluvan alaistensa toiminnan laillisuuden valvonnan. Riippumatta näiden viranomaisten kannanotoista teen ratkaisujen jälkeen Vapaavuoresta ja ylilääkäreistä virkavelvollisuuden rikkomista koskevan rikosilmoituksen, sillä on päivänselvää, että olen kärsinyt oikeudenloukkauksen ja vahinkoa näiden virkamiesten lainvastaisten toimenpiteiden ja laiminlyöntien vuoksi. Vapaavuori on siirtynyt jo olympiapomoksi, mutta se ei vapauta häntä virkavastuusta, jonka vanhenemisaika on viisi vuotta.

Nyt tämä virkavastuu kaikesta Helsingin kaupungin toiminasta on sinun harteillasi. Sinulla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus korjauttaa ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten laittomaksi toteama kaupungin omahoitotarvikejakelun tekemä hallintopäätös. Se vaatii hallintolain mukaisesti laittoman päätöksen kumoamista ja itsekorjautuvasti laillisen päätöksen tekemistä. Sinulla on vastuu myös siitä, että kaupungin terveys- ja sosiaalitoimiala lähettää minulle ne asiakirjat, jotka eduskunnan oikeusasiamies vaati julkisuuslain mukaisesti kaupunkia lähettämään minulle elokuussa 2020. Vastuullasi on myös se, että kaupunki korvaa meille itse ostamamme vaipat 1.2.2018 lähtien.

Jään odottamaan tekojasi ja toivotan lopuksi Proustin hengessä suurena Ranskan ystävänä onnea ja menestystä alkavalle pormestarikaudellesi sydäntä lämmittävin sanoin: liberté, égalité, fraternité.

Helsingissä 9.8.2021...

9.8.2021

Hallituspaikat jaettu

Helsingin kaupunginhallitus kokoontui uudella kokoonpanolla ensimmäiseen kokoukseensa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii nelivuotisella kaudella pormestari Juhana Vartiainen (kok.). 

Kaupunginhallituksen jäsenet ovat:

• Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.)

• Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.)

• Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.)

• Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.)

• Sari Sarkomaa (kok.)

• Anniina Iskanius (kok.)

• Maarit Vierunen (kok.)

• Reetta Vanhanen (vihr.)

• Tuomas Rantanen (vihr.)

• Johanna Nuorteva (vihr.)

• Elisa Gebhard (sd.)

• Minja Koskela (vas.)

• Jussi Halla-Aho (ps.)

• Marcus Rantala (r.)

27.8.2021

Uusi sote-lautakunta

Helsingin kaupungin uusi sosiaali- ja terveyslautakunta on pitänyt järjestäytymiskokouksensa.

Sosiaali- ja terveystoimialan tärkeimmistä päätöksistä vastaa sosiaali- ja terveyslautakunta, jolla on yksi jaosto. Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä vähintään yksi ja hänen varajäsenensä ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä. Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Lautakunnan puheenjohtaja on sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov (kok).

Jäsenet

Jäsen	Henkilökohtainen varajäsen
Daniel Sazonov (Kok.) puheenjohtaja daniel.sazonov@hel.fi	Laura Varjokari (Kok.) laura.varjokari@gmail.com
Seija Muurinen (Kok.) seija.muurinen@kolumbus.fi	Sami Heistaro (Kok.) heistaro@hotmail.com
Maaret Castrén (Kok.) maaret.castren@gmail.com	Yaron Nadbornik (Kok.)
Matti Niiranen (kok.)	Nea Nättinen (kok.)
Kati Juva (Vihr.) juva.kati@gmail.com	Ahto Apajalahti (Vihr.)
Minna Lindgren (Vihr.)	Touko Niinimäki (Vihr.) touko.niinimaki@gmail.com
Oula Silvennoinen (Vihr.)	Vilja Alanko (Vihr.)
Pentti Arajärvi (SDP) varapuheenjohtaja pentti@arajarvi.fi	Nelli Nurminen (SDP)
Sinikka Vepsä (SDP) sinikka.vepsa@elisanet.fi	Antti Hytti (SDP)
Samuel Adouchief (Vas.) samuel.adouchief@gmail.com	Meri Valkama (Vas.)
Mikko Paunio (PS)	Johanna Valkeavirta (PS)
Laura Korpinen (PS)	Rauli Franssila (PS)
Eva Biaudet (RKP) eva.biaudet@eduskunta.fi	Björn Månsson (RKP) bjorn.mansson@sfp.fi

<< EDELLINEN     ALKUUN    SEURAAVA >>