Vastaamattomia kysymyksiä
Valvira on todennut, että ulkopuoliset
eivät pysty objektiivisesti arvioimaan pidätyskyvyn menettämistä.
Inkontinenssin määrittelyssä on ratkaisevaa potilaalta ja omaisilta saatu
tieto. Valvira, geriatrian auktoriteetit ja lääketiede ylipäätään pitävät
kiistattomana, että Alzheimerin taudin vaikeaan vaiheeseen kuuluu pidätyskyvyn
menettäminen. Omat kokemuksemme ovat vahvistaneet tätä jo vuosien ajan.
Sosiaali- ja terveysministeriön kunnille laatimissa omahoitotarvikejakelun
ohjeissa (Kuntainfo) ei ole mitään mainintaa diagnoosivaatimuksesta,
karenssista tai omavastuuvelvollisuuden täyttämisestä. Myöskään lainsäädännössä
ei ole tarvikkeiden saamiseksi mitään diagnoosivaatimusta.
Näiden tosiasioiden perusteella
Helsingin kaupungin laittomat vaatimukset karenssista, omavastuusta ja
diagnoosista asettuvat outoon valoon ja herättävät aiheellisia kysymyksiä:
Millä perusteella kaupunki
- päätti hylätä hoitavan lääkärin tekemän vaippamääräyksen?
- väitti, että Alzheimerin taudin vaikeaan vaiheeseen ei kuulu pidätyskyvyn menettäminen?
- vaati omavastuuvelvoitetta?
- vaati virtsankarkausdiagnoosia?
- vaati kolmen kuukauden karenssia?
- etsi vitsankarkausdiagnoosia salaisista potilastiedoista?
Lisäksi kysyn, miksi kaupunki ei ole
- antanut päätöksestään hallintolain edellyttämää kirjallista ilmoitusta?
- toimittanut julkisuuslain perusteella pyytämiäni asiakirjoja?
- itseoikaissut laitonta päätöstään?
- lähettänyt meille ministeriön määräysten mukaisia ilmaisia vaippoja?
- vaatinut ylilääkäreiltä luku- ja kirjoitustaitoa?
- toiminut hyvän hallintotavan mukaisesti?
- noudattanut toiminnassaan hallintolakia?
- noudattanut toiminnassaan julkisuuslakia?
- toiminut ministeriön määräysten mukaisesti
- toteuttanut aluehallintoviraston määräämiä muutoksia ohjeisiinsa ja toimintaansa?
- lähettänyt minulle korjattuja toimintaohjeita ja muita asiakirjoja, jotka oikeusasiamies käski toimittamaan?
- puuttunut kaupungin viranomaisten laittomaan toimintaan, vaan on laiminlyönyt valvonnan?
- vastannut yli kahteen vuoteen yhteenkään viestiini?
Ennen kaikkea kysyn, miksi
toimialajohtaja Juha Jolkkonen ja pormestari Jan Vapaavuori eivät ole valvoneet
alaistensa toimintaa, vaan ovat antaneet laittomuuksien jatkua vielä senkin
jälkeen, kun ovat saaneet niistä tiedon laillisuutta valvovilta ylimmiltä viranomaisilta.
Ja miksi he eivät kanna vastuuta teoistaan, vaikka ovat laiminlyöneet tehtäviinsä
kuuluvan valvonnan?
Oliko ihan pakko?
Olen tietysti joutunut näiden vuosien
aikana moneen kertaan miettimään, millä tämä kafkamainen prosessi olisi voitu
välttää ja säästää korkea-arvoisat viranomaiset tuhlaamasta kallista aikaansa
näin älyttömään ja toisaalta päivänselvään asiaan.
Välttäminen olisi ollut ihan helppoa
heti alussa ja keskeyttäminenkin ajoissa monta kertaa sen jälkeen. Paljolta
olisi säästytty esimerkiksi
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit osaisivat lukea
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit ymmärtäisivät lukemansa
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit osaisivat kirjoittaa
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit eivät laatisi laittomia ohjeita
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit noudattaisivat hallintolakia
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit noudattaisivat julkisuuslakia
- jos Helsingin kaupungin ylilääkärit noudattaisivat ministeriön määräyksiä
- jos Helsingin kaupunki noudattaisi julkisuuslakia ja hallintolakia
- jos vaimoni ei olisi sairastunut Alzheimerin tautiin
- jos Sanna Vesikansa ei olisi väittänyt päättömiä inkontinenssista
- jos Sanna Vesikansa olisi pitänyt lupauksensa
- jos Sanna Vesikansa olisi katsonut sosiaaliviraston hoitosuunnitelmaa
- jos sosiaali- ja terveyslautakunta olisi selvillä Sanna Vesikansan tekemisistä
- jos Olli Huuskonen olisi pitänyt lupauksensa
- jos Juha Jolkkonen olisi tehtäviensä tasalla
- jos Jan Vapaavuori olisi tehtäviensä tasalla
- jos kaupunginvaltuusto pitäisi silmällä Jan Vapaavuoren tekemisiä
- jos kaupunginvaltuusto pitäisi silmällä Jan Vapaavuoren tekemättä jättämisiä
- jos Juha Jolkkonen ei olisi laiminlyönyt alaistensa valvontaa
- jos Jan Vapaavuori olisi vastannut kirjeisiini
- jos Jan Vapaavuori olisi lukenut kirjeitäni
- jos Timo Lukkarinen olisi ymmärtänyt edes jotakin jostakin
- jos kaupungin tarkastuslautakunta hoitaisi tehtävänsä
- jos kaupunki toteuttaisi valvovien viranomaisten vaatimat korjaukset
- jos Juha Ahonen ei olisi niin tyhmä
- jos Timo Sinkkonen olisi vahtinut Juha Ahosen tekemisiä
- jos Kristian Siekkinen olisi vahtinut Timo Sinkkosen tekemisiä
- jos Leena Turpeinen olisi vahtinut Kristian Siekkisen tekemisiä
- jos Juha Jolkkonen olisi vahtinut Leena Turpeisen tekemisiä
- jos Jan Vapaavuori ei olisi laiminlyönyt alaistensa valvontaa
- jos Jan Vapaavuori kantaisi vastuunsa kaupungin toiminnasta
- jos Jan Vapaavuorella ei olisi niin paljon kiinnostavampia intressejä
- jos valvovat viranomaiset valvoisivat myös päätöstensä toteuttamista
- jos Helsingin kaupunki kohtelisi sairaita vanhuksia ihmisarvoa kunnioittaen
- jos Helsingin kaupunki antaisi omaishoitajille heille kuuluvan arvon
- jos Jan Vapaavuori olisi ottanut minut vakavasti ja uskonut minua
- jos Jan Vapaavuori ei olisi Helsingin pormestari
- jos Helsingissä ei olisi pormestarimalli
- jos Suomi olisi oikeusvaltio
- jos en osaisi lukea
- jos en ymmärtäisi lukemaani
- jos en olisi tietoinen oikeuksistani
- jos en erottaisi oikeaa väärästä
- jos olisin lammas
- jos en olisi syntynyt
Vastaus on, että ei ollut pakko, mutta näin tässä nyt vaan pääsi silti käymään. Miksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti