24.5.2019
Oikeusasiamiehen ratkaisu kanteluun
EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES julkaisi ratkaisunsa (EOAK/3276/2018) kesällä 2018 tekemääni alun perin Helsingin kaupungin julkisuuslain rikkomusta koskevaan kanteluuni, jota laajensin myöhemmin koskemaan koko hoitotarvikejakelua.
- Apulaisoikeusasiamiehen mielestä viranomaisten vastaus
kantelijan tiedusteluun on aiheettomasti viivästynyt ja hän pitää tältä
osin menettelyä moitittavana.
- Kaupungin olisi pitänyt vastata tiedusteluihini viivyttelemättä kirjallisesti siten, että vastauksessa olisi ilman eri pyyntöä kerrottu ratkaisun perusteet ja asiakkaan oikeusturvakeinot, kuten muistutusmenettely.
- Apulaisoikeusasiamies suosittelee, että kaupunki huolehtii siitä, että asiakkaat voivat tarvittaessa saada kirjallisesti tietoa hoitotarvikkeita koskevien käytäntöjen perusteista.
- Apulaisoikeusasiamies toteaa, että kantelija on yrittänyt saada pormestari Jan Vapaavuorelta vastausta, miksi karenssipäätös tehtiin, mutta ei ole saanut vastausta.
- Kantelijan yhteydenotot ovat olleet apulaisoikeusasiamiehen mielestä keväällä 2018 luonteeltaan tiedusteluja kaupungin menettelyjen perusteista, eikä nimenomaan asiakirjapyyntöjä, joten viranomaiset eivät apulaisoikeusasiamiehen mielestä ole laiminlyöneet julkisuuslakiin liittyviä velvollisuuksiaan.
Apulaisoikeusasiamies käsitteli ratkaisussaan vain keväällä 2018 tekemiäni pyyntöjä omatarvikejakelun kielteisen päätöksen perusteista. Silloin en osannut maallikkona erottaa, mitä eroa on asiakirjan tai perusteiden pyytämisellä. Kesäkuusta 2018 lähtien olen osannut käyttää oikeita termejä ja pyytänyt ’nimenomaan asiakirjaa’. Olin kertonut oikeusasiamiehen kansliaan 11.3.2019 lähettämässäni vastineessa pyytäneeni jo yhdeksän kuukauden ajan nimenomaan asiakirjaa saamatta sitä. Apulaisoikeusasiamies ei ottanut näitä pyyntöjä huomioon ratkaisussaan. Mikä minä olen korkeita viranomaisia arvostelemaan, mutta faktisesti Helsingin kaupunki ei ole toiminut lainkaan julkisuusperiaatteen mukaisesti koko aikana helmikuun puolesta välistä 2018 lähtien (eikä toimi vieläkään).
Toukokuussa 2019 Helsingin kaupungin
vastuulliset johtajat Vapaavuori mukaan luettuna olivat saaneet tiedon
Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Valviran ja eduskunnan oikeusasiamiehen
ratkaisuista, joiden mukaan omahoitotarvikejakelussa oli toimittu
lainvastaisesti, kun lääkärin lähete oli hylätty ja vaadittu perusteettomasti
kolmen kuukauden karenssia. Mitä kaupungin olisi pitänyt tehdä? Tietenkin hallintolain
mukaisesti itseoikaista laiton päätös oma-aloitteisesti. Viranomaisen
olisi pitänyt poistaa virheellinen laiton päätöksensä ja ratkaista asian
uudelleen laillisesti. Mutta mitä teki Helsingin kaupunki? Ei mitään, koska
Helsingin kaupunki ei toimi lainkuuliaisesti, ei noudata julkisuuslakia, ei
noudata hallintolakia eikä toimi ylipäätänsä hyvän hallintotavan mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti