7.4.2019
Emme ole ainoita kaltoin kohdeltuja
Hesarissa oli mielenkiintoinen mielipidekirjoitus Miksi virtsankarkailusta kärsivän on odoteltava vaippoja kolme kuukautta? Olisin voinut kirjoittaa samanlaisen, mutta tämä ei ollut kirjoittamani. Yksi kommenteista oli:
Karenssivaatimus ei perustu mihinkään. Se on Helsingin kaupungin tarvikejakelijoiden laitonta mielivaltaa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfossa ei sanota mitään kolmen kuukauden karenssista. Ministeriön ohjeiden mukaan hoitava lääkäri tekee hoitotarvikkeista yksilöllisesti määriteltyyn arviointiin ja seurantaan perustuvan päätöksen, kun lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus on kestänyt vähintään kolme kuukautta,
Helsingin kaupungin ylilääkärit ovat keksineet ainoana kuntana Suomessa vaatia vastoin ministeriön määräyksiä, että jonkun oireen tai tarpeen on täytynyt kestää kolme kuukautta ja että tästä oireesta on kirjattu diagnoosi potilastietoihin kolme kuukautta aikaisemmin. Tarvikejakelijat katsovat myös, että heillä on oikeus jopa kumota hoitavan lääkärin lääketieteellisin perustein tekemä tarvikepäätös.
Ministeriön ohjeissa sanotaan myös, että kunta ei voi asettaa lääkärin määräyksestä poiketen ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä, joten jos vaippoja tarvitaan hoitavan lääkärin mukaan vaikka viisi päivässä, niin niitä on myös annettava viisi päivässä.
8.4.2019
Vastine aluehallintovirastolle
Lähetin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vastineeni kaupungin lähettämiin selittelyihin.8.4.2019
Täydennys oikeusasiamiehelle lähettämääni vastineeseen
Täydensin eduskunnan oikeusasiamiehelle 11.3.2019 lähettämääni kommenttia kaupungin vastineeseen, sillä Lukkarisen kirjekuoressa oli sellaista materiaalia, jota en ollut ennen nähnyt. Lähinnä se koski ylilääkäri Ahosen tuotantoa, joka ei liittynyt mihinkään.
9.4.2019
Tarkennuksia oikeusasiamiehelle
Sain oikeusasiamiehen kansliasta esittelijäneuvokselta vielä
lisäkysymyksiä, joihin vastasin 11.4.2019.
16.4.2019
Aluehallintoviraston ratkaisu kanteluuni
ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO antoi
ratkaisun (ESAVI/15067/06.03.00/2018) kanteluuni.
Siinä todetaan mm. seuraavaa:
- Helsingin kaupungin omahoitotarvikkeiden
jakamista koskevalla ohjeella ei voida rajata potilaiden oikeutta
omahoitotarvikkeisiin tai niiden määriin.
- Kuntaliiton yleiskirjeen mukaan Helsingin kaupungin oheistuksella ei voida asettaa ehdottomia edellytyksiä kolmen kuukauden aikarajasta ennen omahoitotarvikkeiden luovuttamista.
- Aluehallintovirasto korostaa, että
pitkäaikaissairauden vuoksi tarvittavien omahoitotarvikkeiden
osalta ei ole laissa, kuntakirjeessä tai asetuksessa säädetty kolmen kuukauden
omavastuusta, mitä Helsingin kaupunki kertoo
selvityksissään noudattavan.
- Omahoitotarvikejakelun tulee aina perustua yksilölliseen harkintaan, mitä ei vaimoni tapauksessa ole noudatettu
- Aluehallintoviraston mielestä vaimoni tilanteessa ei ole viitteitä siitä, että kyseessä olisi lyhytaikaisesta sairaudesta johtuvasta lyhytaikaisesta omahoitotarvikkeiden tarpeesta, vaan hänen virtsan- ja ulosteenkarkailunsa on asiassa ilmenneiden seikkojen mukaan pysyvä pitkäaikainen Alzheimerin taudista johtuva vaiva.
- Aluehallintovirasto kiinnittää Helsingin kaupungin hoitotarvikejakelun huomiota vastaisen toiminnan varalle siihen, että hoitotarvikkeiden jakelussa ei ole asianmukaista noudattaa kolmen kuukauden omavastuuaikaa.
- Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysalan on 7.5.2019 mennessä ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy kaupungin pysyväisohjeessa lainsäädännön kanssa olevan ristiriidan johdosta.
- Annettuun ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.
Aluehallintovirasto on siis kaikissa
asioissa samaa mieltä kuin minä.
Aluehallintovirasto ei puuttunut Ahosen suorittamaan salaisten potilastietojen urkkimiseen, mutta tietosuojavaltuutettu teki siitä huhtikuussa 2020 rikosilmoituksen poliisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti